Ilmastoystävällisyys ja terveellisyys kulkevat käsi kädessä
Aktivistimummo ja lääkäri Helena Kääriäinen osallistui joulukuun 2019 alussa EU Komission, THL:n ja SYKEn järjestämään kokoukseen nimeltä ”Europe That Protects: Safeguarding Our Planet, Safeguarding Our Health”, joka pidettiin Helsingissä. Kokous liittyi osana Suomen EU-presidenttikauteen.
Seuraavassa tarjoan aktivistimummoille joitain otteita kuulemastani. Kokouksen ytimessä ei ollut ympäristökatastrofin uhka, vaan ne ympäristöhaitat, joista jo tänään maapallolla, myös Suomessa, laajasti kärsitään. Opin, että ympäristön monenlainen saastuminen aiheuttaa paljon enemmän kuolemia kuin AIDS, malaria ja tuberkuloosi yhteenlaskettuna. Suurin syyllinen on saastunut ilma, seuraavina tulevat vesi, lyijyjäämät ja huonojen työolojen saasteet. Suurimmassa vaarassa ovat köyhät ihmiset, yleensä kehitysmaissa. Kaikissa esityksissä kulki jonkinlaisena pohjavireenä huoli siitä, että ilmaston lämpeneminen tulee pahentamaan kaikkia ympäristöriskejä tuomalla mukaan yhden epäterveellisen elementin lisää: kuumuuden.
Euroopassakaan ei olla turvassa ympäristön terveyshaitoilta. Esimerkiksi kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 kertoo, että Suomessa on arvioitu pienhiukkasten aiheuttaneen 1600 – 2000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain vuosina 2005-2015.
Lyijyn terveyshaittoihin liittyvä tarina oli kiinnostava. Lyijysaasteen tärkein lähde ovat akut, jotka Suomessa ja Euroopassa kierrätetään asianmukaisesti, mutta joiden lyijyä sulatellaan harkoiksi missä tahansa kadunkulmassa kehitysmaissa. Lyijysaaste aiheuttaa siellä lapsille oppimisen ja muun kehityksen ongelmia ja aikuisväestölle arviolta jopa 1 000 000 ennenaikaista vuosittaista kuolemaa sydän- ja verisuonitauteihin. Mutta lyijysaaste kulkeutuu globaalissa maailmassamme Eurooppaankin elintarvikkeiden, mm. riisin ja mausteiden mukana.
Oman uhkansa on jo nyt muodostanut ilmaston muuttuminen, sillä eräät taudit ovat levinneet Afrikasta Eurooppaan niitä kuljettavien hyönteisten siirtyessä pohjoisemmaksi. Dengue-kuumetta on jo Välimeren alueella ja malaria saattaa sekin levitä kostean ja lämpimän ilman houkutellessa malariahyttysiä pohjoisemmaksi.
Suuri terveysuhka on myös arkiliikunnan väheneminen autoistumisen ja erilaisten laitteiden äärellä istumisen lisääntyessä. Kokouksessa esitettiin kiinnostava tutkimus, jonka mukaan kaupunkipyöräilijät Barcelonassa toki olivat onnettomuusriskissä (eivätkä he edes käytä kypärää!) ja hengittivät pakokaasuja pienhiukkasineen, mutta silti olivat terveempiä kuin autoilijat. Vaikea sanoa, mikä tällaisessa on muna ja mikä kana, mutta pyöräily kaikkine riskeineen ei ollut ainakaan terveysuhka autoiluun verrattuna.
Kokouksessa oli myös paljon tilaa toivolle. Komission edustaja kertoi, että EU on jo rahoittanut noin 500 monikansallista ympäristön tilaa selvittelevää hanketta, jotka ovat tuoneet tutkimustietoa, mikä puolestaan on jo ollut ympäristöä suojelevan sääntelyn pohjana. Uusilla rahoituskierroksilla tähdätään erityisesti tutkimukseen, joka olisi sovellettavissa poliittiseen päätöksentekoon. Hieno havainto kokouksen kuluessa oli, että joitain globaaleja terveysriskejä on jo onnistuttu vähentämään. Esimerkiksi saastuneen veden aiheuttamat kuolemat ovat vähenemään päin, samoin kodin sisällä hengitettävien pienhiukkasten haitat (koska avotulilla keittäminen sisätiloissa vähenee).
Esityksissä tuli esiin monia pelottavia terveysuhkia, mutta niitä kuunnellessa päässäni pyöri kaiken aikaa positiivinen ajatus: Terveyttä edistävät elämänmuutokset ovat yleensä myös ympäristötekoja! Voin siis tehdä asioita mummoterveyteni ylläpitämiseksi ja tekojeni vaikutukset osaltaan parantavat lastenlasteni maailmaa.
Esimerkkejä löytyy runsaasti. Tässä muutamia helposti toteutettavia keinoja:
1) Vähentämällä autoilua ja siirtymällä julkisen liikenteen käyttäjäksi (pyöräilystä puhumattakaan) tulee huomaamattaan kävelleeksi enemmän, jolloin terveys kohenee ja päästöt vähenevät
2) Vähentämällä lihan syöntiä sekä syövän että sydän- ja verisuonitautien riski laskee, ja ilmasto ja Itämeri kiittävät.
3) Kiipeämällä rappusia lihaskunto kohenee ja hiukan säästyy sähköäkin.
4) Rokotukset suojaavat terveyttämme ja näin vähentävät luonnon antibioottikuormaa.
5) Lähiluonnossa puuhailu muun matkailun asemesta vähentää allergioiden ja ns. autoimmuunitautien riskiä (ainakin lapsilla) ja matkailun ympäristökuorma vähenee.
6) Vähentämällä tarpeettomien kemikaalien käyttöä allergiariski ja muut terveyshaitat vähenevät ja samalla voi osaltaan auttaa luonnon monimuotoisuuden, mm. pölyttäjähyönteisten, tilannetta.
7) Mikä tahansa ympäristöteko tuottaa hyvää mieltä ja tyytyväisyyttä siitä, että voi itse edes hiukan parantaa ympäristön tilannetta.
Nämä olivat aktivistimummolääkärin havaintoja kiinnostavasta kokouksesta. Jos haluatte kuulla oikeaa asiantuntijaa, niin Maailman ilmatieteen järjestön johtajan Petteri Taalaksen luento ”Ilmastomuutoksen terveysdimensiot” Helsingin Lääkäripäivillä 8.1. klo 12.45-13.15 on kuultavissa ja nähtävissä tässä osoitteessa:
https://prospectumlive.com/event/laakariliitto_20200108
Helena Kääriäinen
Research Professor
National Institute for Health and Welfare
Helsinki, Finland
tel +358 40 8309889