Kasvihuonekaasut muuttavat ilmastoa – no mitä sitten?
Lokakuun ilmastoblogi
Miksi ilmasto lämpenee?
Ihmiskunta on esiteollisesta ajasta lähtien tuottanut hiilidioksidia, typpioksiduulia, metaania, vesihöyryä eli monia kasvihuonekaasuja, jotka kaikki ovat nousseet ylös ilmakehän yläosiin. Kun aurinko säteilee energiaansa maapallolle UV-säteinä, infrapunasäteinä ja näkyvänä valona osa tästä lämmöstä heijastuu takaisin avaruuteen infrapunasäteinä. Se estää maapallon liian lämpenemisen. Mutta ilmakehän yläosissa lisääntyvät kasvihuonekaasut estävät tämän lämmön heijastumisen takaisin avaruuteen, ja siksi maapallon ilmasto pikkuhiljaa kasvihuonekaasujen lisääntyessä lämpenee.
Suomi on onneksi edelläkävijä ilmastoasioissa
Hiilineutraalius 2035 on edistyksellinen, rohkea esimerkki muille maille. Täällä tehdään, tai ainakin suunnitellaan merkittäviä toimia. Puun energiakäytön vuoksi on energiapaletissamme jo pitkään ollut iso osa uusiutuvaa. Mutta kun katsomme eteenpäin, ei tämä riitä. Puun polttaminen energiaksi ei enää olekaan fiksua vaan sitä pitäisi käyttää materiaalina johonkin pitkäkestoiseen, vaikkapa puutaloihin. Silloin puuhun vuosikymmenten aikana sitoutunut hiili ei pääsisi takaisin ilmakehään vaan se jököttäisi tiiviisti talon seinissä.
Puu ja metsät ovat osa ratkaisua. Kun puu kasvaa se sitoo koko ajan ilmasta hiilidioksidia, sen runko syntyy hiiliyhdisteistä, niin kuin muuten kaikkien vihreiden kasvien rakenne. Tämän vuoksi metsät ovat myös yksi tärkeä osa ilmastoratkaisua. Metsiä pitäisi Suomessakin edelleen olla paljon, mitä enemmän niitä olisi, sitä enemmän ne sitoisivat niitä hiiliyhdisteitä, joita teollisuutemme ja energiantuotantomme ilmaan syytävät. Tutkijat ja Suomen Ilmastopaneeli kertovatkin meille, että metsien hakkuiden vuosittainen lisääminen ei ole toivottavaa ja sen lisäksi metsien hoidossa kannattaisi siirtyä, takaisin, poimintahakkuuseen laaja-alaisten avohakkuiden sijaan. Metsän pohjan raivaaminen ja kantojen repiminen maasta hidastaa metsän ekosysteemin toipumista ja uudelleen kasvua.
Maatalous on osa ongelmaa mutta myös osa ratkaisua.
Karjatalouden suurin ongelma metaanipäästöt. Metaani on moninkertaisesti voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Hyvä uutinen on, että maataloustutkimus on löytämässä keinoja, joilla karjataloutemme toimisi kestävämmin ja päästöt vähenisivät. Laiduntavaa karjaa tulisi olla sopivasti peltoalaan nähden, jotta lantaa voidaan käyttää ravinteena, mutta sitä ei ole liikaa, jolloin se aiheuttaa päästöjä. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että palaamme entiseen. Syömme lihaa harvemmin, usein juhlaruokana, koska se on kallista. Monet tutkijoiden nyt ehdottamat muutokset maatalouden kestävyyden edistämiseksi ovat tavallaan paluuta entiseen.
Näin tuntuu olevan myös metsien käytön suhteen, ja monella muullakin alueella. Palataan siihen aikaan, jonka me mummot vielä muistamme. 50-luvulla kaikkea oli vähemmän, mutta elämä tuntui aika lailla samalta. Ruokaan suhtauduttiin kunnioittavasti, sitä oli vähemmän eikä sitä ”haaskattu”. Vaatteita ei juurikaan saanut uusina, vaan isompien sisarusten perintönä. Sama koski leluja, suksia, monoja, polkupyöriä ym. Monella tapaa elimme kohtuuden aikaa.
Kohtuuden ylistys
Meidän ei tarvitse muuttaa takaisin menneisyyteen, mutta jokaisen meistä tulisi ottaa käyttöön tuo kohtuuden näkökulma. Konmarittamisen sijaan voisimme pyrkiä siihen, että kaikkea olisi vähemmän, ostettaisiin vähemmän, kulutettaisiin vähemmän. On helppo kuvitella, miten monella tapaa se olisi hyödyllistä, yhteiskunnalle, ympäristölle, ilmastolle ja meille itsellemme.
Suurempi haaste on sitten se, kuinka yhteiskunta muuttaa itsensä ilmastoneutraaliksi, eli päästöjä saman verran kuin hiilinieluja ja ajan kanssa vielä vähemmän. Suomen päästöt vuonna 2019 ovat 56,5 miljoonaa tonnia ja vuoteen 2035, jolloin lupaamme olla hiilineutraaleja päästöjä tulisi Suomen ilmastopaneelin mukaan vähentää 62%. Tämä edellyttää suuria muutoksia energian tuotannossa, liikenteessä, maataloudessa ja oikeastaan ihan kaikessa.
Uusi uljas yhteiskunta
Meidän tulee rakentaa alle kahdessakymmenessä vuodessa uusi uljas yhteiskunta, joka ottaa kaikessa huomioon vähäpäästöisyyden. Teknologiaa ja osaamista tähän on jo olemassa, mutta muutoksia jarruttaa vanha tuttu muutosvastarinta, joka tulee eteen kaikessa. Poliittisilta päättäjiltä edellytetään päätöksiä, joista äänestäjät eivät ehkä aina heitä palkitse. Edellytetään suoraselkäisyyttä, yhteiskunnan edun ajattelua. Greta Thunbergin tapaan pitää kuunnella tiedemiehiä ja toimia sen mukaan.
Hyvä uutinen on se, että tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista haluaa ilmastotoimia ja haluaa päätöksentekijöiden etenevän vaikeammissakin asioissa. Monet taloustieteilijät ovat ehdottaneet päästöverojen käyttöön ottamista. Se maksaa, joka aiheuttaa päästöjä, olisi markkinatalouden keino nopeuttaa teollisuuden ja energia-alan murrosta ja muutosta. Näitä päätöksiä varmaan kohta nähdään, mutta niitä odotellessa on hyvä pohtia omalta osaltaan, miten minä vaikutan ja muutan käyttäytymistäni. Ja ennen kaikkea on hyvä tiedostaa, että merkittävin tapa miten kansalainen voi tätä muutosta edistää on yksinkertainen, käytä äänioikeuttasi, äänestä päätöksentekijäksi ihmistä, jonka tiedät toimivan tähän suuntaan, kohtuuden ja muutoksen suuntaan koska kaikki tarvittava on tehtävissä ja muutos on mahdollinen.
Anu Harkki
Climate Reality Leader, FT, MBA
Aktivistimummo