Kohdataan korona mummoasenteella
Viime päivinä koronavirukseen (Covid-19) liittyvä uutistulva on ohittanut muut ajankohtaiset asiat. Hyvä, että tietoa ja ohjeita jaetaan. Luotettavaa ja päivittyvää asiantuntijaohjeistusta löytyy THL:n sivuilta (thl.fi) ja lähes jokaisen paikkakunnan terveydenhuollon sivuilta. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen keskittyvät Aktivistimummot näkevät maailmanlaajuisessa ilmastokriisissä ja koronapandemiassa yhtäläisyyksiä, joihin molempiin tarvitaan lääkkeeksi asiantuntijaohjeiden lisäksi myös mummojen neuvoja. Toivoa, kohtuutta ja empatiaa ja faktatiedon kunnioittamista. Aktivistimummo ja perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen kokosi mummo-ohjeet siitä, miten korona kohdataan.
Julkaistu 14.3. 2020 Päivitetty 24.3. 2020
Rakkaat mummot,
Aktivistimummojen tärkeät työkalut ovat kohtuus, toivo ja empatia. Varsinkin kahta viimeksi mainittua tarvitaan nyt. Mummot ovat monessa suhteessa muuta väestöä paremmassa asemassa. Ensinnäkin: monet meistä (tai ainakin vanhempamme) muistavat ajan, jolloin tulirokkoisia hoidettiin ”kulkutautisairaalassa” ja polioepidemia aiheutti järkyttäviä seuraamuksia lapsille ja nuorille. Näistäkin selvittiin ja näihin verrattuna korona on sittenkin pienempi murhe. Lisäksi me mummot olemme muutenkin ymmärtäneet, ettei ihan koko ajan ole pakko matkustaa tai shoppailla, joten kotona oleminen, lukeminen ja metsäkävelyt eivät ehkä meidän maailmaamme mullista.
Oireettomien mummojen kannattaa tavata lapsia ja lastenlapsia vain harkitusti, jotta vältymme tartunnoilta mahdollisimman pitkään ja siten osaltamme tuemme terveydenhuoltoa. Jos flunssa-oireita ilmenee, tulee niitä sairastella kotona tavalliseen tapaan. Ei ole mitään syytä soittaa päivystykseen tai palveleviin puhelimiin hätäkeskuksesta puhumattakaan. Ja missään nimessä ei tule lähteä flunssaoireisena terveyskeskukseen. Mummojärjellä kyllä ymmärtää, jos oireet ovat vaikeampia kuin ”tavallisessa hengitystietulehduksessa” ja esimerkiksi hengitys alkaa tuntua vaikealta tai kuume on korkea. Silloinkin paras tapa on ottaa kontakti terveydenhuoltoon ensin puhelimella.
Sen sijaan: sairausoireista kannattaa soitella lapsille, ystävämummolle tai muille läheisille, jotta he osaavat välttää vierailuja ja pitää muilla keinoin säännöllistä yhteyttä. Naapurimummolle voi soitella ja kysellä tilannetta; tarvitaanko vaikka kaupassakäyntiapua. On turvallisempaa tavata jälkikasvuaan, muita mummoja ja ihmisiä ylipäätään ulkosalla kuin sisätiloissa eli yhteiset kävelyretket ovat hyvä tapa pitää kontakteja yllä. (Päivitys 24.3.2020 Mummokontaktia lapsenlapsiin täytyy nyt ylläpitää puhelimella ja erilaisin e-kuvayhteyksin.)
Uutisten tiedot epidemian leviämisestä käyrineen ja pörssikursseineen pysyvät ihan ajan tasalla, vaikkei niitä koko ajan seuraisikaan. Mummot ja papat voisivat hyvinkin rajoittaa uutisten seuraamisen vaikkapa oman päivälehden lukemiseen tai yhteen uutislähetykseen päivässä, sillä on turhaa märehtiä huonoja uutisia aamusta iltaan.
Onko tämä pandemia tuonut jotain hyvää? Ainakin tutkimusrintamalla tehdään vahvasti yhteistyötä rokotteen ja/tai lääkityksen kehittämiseksi. Me suomalaiset olemme voineet ylpeinä kuunnella viisaan presidenttimme, selkeäsanaisen pääministerimme ja huippuasiantuntijoiden rehellistä puhetta. Pitkällä tähtäimellä: ehkä matkailusta tulee kohtuudella nautittava harvinainen herkku ja sen sijaan kiireettömyyden, luonnon ja läheisten ihmisten arvo ymmärretään entistä paremmin.
Eli pestään käsiä! Vaikka asiaa ei ole tutkittu, rohkenen väittää, että sauna, viina ja terva eivät auta.
Sen sijaan mummojärki ja moderni terveydenhuolto ovat tukenamme.
Helena Kääriäinen
Aktivistimummo
Perinnöllisyyslääkäri (eläkkeellä)