Kunnilla iso vastuu kouluruokailusta

Maksuton kouluruokailu on suomalainen sosiaalinen innovaatio, jonka viisaat päättäjät loivat sotavuosien jälkeen yli 70 vuotta sitten. Se mahdollisti, että köyhä maamme pystyi kouluttamaan suuren osan kansastaan. Tätä nykyä jokainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelija on lakiin perustuen oikeutettu maksuttomaan kouluateriaan. Joka päivä noin 830 000 lasta ja nuorta nauttii kouluruoan.

Kouluruokailun järjestämisestä ja kustannuksista vastaa jokainen kunta. Erot kuntien välillä on suuria.  Kouluruoka on edelleen tärkeä osa lapsen päivittäistä ravinnonsaantia.  Kouluruoalla on myös tärkeä kasvatustehtävä ja sillä on suuri vaikutus suomalaisten hiilijalanjälkeen. Kouluruoan kehittymiseen vaikuttavat sekä opettajat ja rehtorit, ruokapalvelun ammattilaiset että kuntapäättäjätkin. Tärkeää on, että kunnan tavoitteet ovat yhteiset ja yhteistyö kunnissa toimii.

Kouluruokailu on myös ilmastoasia, johon kuntapäättäjät voivat vaikuttaa.

Kouluruokailua järjestämistä varten on tehty valtakunnalliset kouluruokasuositukset. Kuten kaikissa ruokasuosituksissa, myös näissä korostetaan monipuolisuutta ja siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon.

Koululaiset ovat myös itse aktivoituneet vaatimaan kasvispainotteisempaa ruokaa. Vantaan Ruusuvuoren koulun oppilaat vaativat muutosta kouluruokaan:

”Mitä järkeä on siinä, että just kun bilsan tunnilla on puhuttu ihmisen ruokavalion vaikutuksesta ilmastonmuutokseen niin seuraavaksi kävellään ruokalaan syömään lihaa riisillä?”

Nyt koulun oppilaat ja rehtori ovat yhdessä käynnistäneet hankkeen kouluruoan muuttamiseksi ilmastoystävällisemmäksi. https://sites.google.com/eduvantaa.fi/korsovalittaa/muutos-kouluruokaan

Turun kaupunki selvitti kaupungin ruokapalvelujen hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä.  Suurimmiksi kasvihuonekaasujen päästölähteiksi paljastuivat tavallisen sekaruoan tuotanto ja ruokahävikki. Tietoa käytetään hyväksi kehitettäessä ruokapalveluja Turun tavoitellessa hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Lue lisää: https://www.turku.fi/uutinen/2019-04-10_turun-ruokapalvelut-kehittyvat-kohti-hiilineutraaliutta?fbclid=IwAR0MjdzEgUKsUcwHqkL4G-fomn8HK_oyLOYGSrPoOW9EV2GsbUtVldWNvqo 

Opetushallituksen sivuilta löytyy lisää esimerkkejä ympäristöteoista, joita kunnat ovat tehneet kouluruokailuun liittyen: https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestava-kehitys-ja-ilmastovastuu-kouluruokailussa

Kysy kuntavaaliehdokkaaltasi kouluruokailusta

• Miten kotikuntasi tekee pienentääkseen kouluruokailun hiilijalanjälkeä?

• Voitasiinko meidän kunnassa toteuttaa oppilaiden ja opettajien yhteinen projekti kouluruoan muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi?

Suomessa tehtiin merkittävä sosiaalinen innovaatio 70 vuotta sitten. Nyt on Suomella edelläkävijämaana mahdollisuus tehdä uusi kestävää kehitystä edistävä innovaatio:

Maailman paras koulutusjärjestelmä, jossa opitaan ilmastoystävällinen ruokailu.

Kirjoittajat:

Tarja Kujala, aktivistimummo ja tekn.lis.
Seija Kurunmäki, aktivistimummo ja ruokavaikuttaja

Kuva: Opetushallitus