Krääsäkulttuurista palvelukulttuuriin

Aktivistimummojen Parasta päälle -keskustelutilaisuus 14.11. herätti kuulijat huomaamaan, miten paljon meistä kukin voi tehdä vaatteiden aiheuttaman ilmastokuorman vähentämiseksi. Paitsi kuluttajien markkinakäyttäytymisessä tarvitaan muutoksia myös markkinoiden rakenteissa.

Pullonpalautus malliksi vaatekierrätykseen

Suomi on pullonpalautuksen mallimaa. Sen on mahdollistanut kauppojen ja juomateollisuuden sekä lainsäädännön tukema keräystoiminta sekä kuluttajien vahva sitoutuminen pullonpalautukseen. Käytettyjen vaatteiden keräilyssä vastaavaa järjestelmää ei ole. Kuluttajat ovat epätietoisia siitä, mihin omasta käytöstä poistetut vaatteet laitetaan. Vaatteiden kierrätyksessä olemme Euroopan peränpitäjiä.  Samaan aikaan vaatevuoret kasvavat ihmisten vaatekaapeissa.  Noin 30 % kaikista vaatteista jää myymättä, eli se jää suoraan jätteeksi.

Ostamme liikaa vaatteita

-Perusongelma on se, että ihmiset ostavat ihan liikaa vaatteita. Keskivertosuomalainen ostaa vuodessa 38 vaatetta, kun ilmaston ja tarpeenkin kannalta järkevä määrä olisi 6 ─ 13 vaatetta vuodessa, sanoo tietokirjailija Aku Varamäki, Viisi vaatetta vuodessa -kampanjan perustaja ja Planetaarinen vaatekaappi -kirjan kirjoittaja.

Käyttämättömät vaatteet makaavat kaapissa

– Kaappimme ovat täynnä nukkuvaa tavaraa. Tutkimusten mukaan noin 66% vaatekaapeista on vailla tulevaisuuden käyttöä ja näiden vaatteiden arvo on miljardeja. Meillä nukkuu siis sekä vaatteita että pääomaa, kertoo Pohjoismaiden suurimman second hand-verkkokauppa Emmyn toimitusjohtaja Timo Huhtamäki
– Suomalainen käyttää uusiin päällysvaatteisiin 820 euroa henkilöä kohden. Käytettyjen osuus tästä on vain muutama prosentti. Hassuinta on, että kasvava käytettyjen vaatteiden kauppa kuluttajien välillä ei näy edes bruttokansantuotteessa, vaikka käytettyjä vaatteita suositaan yhä enemmän.
– Kiertotaloudessa on kyse ennen kaikkea tapojen muuttamisen bisneksestä. Se koskee sekä kuluttajaa että koko järjestelmää, sillä tällä hetkellä kaikki perustuu uuden ostamiseen, Huhtamäki sanoo.

Harvoin ja hartaasti

Emerita professori, tekstiilitaiteilija Helena Hyvönen näkee toivoa niissä uusissa suunnittelijoissa, jotka voivat tehdä työtään kestävyys ja laatu ohjenuoranaan, pintamuodin tuottamisen sijaan.  Jotta vastuullista vaatetta tuottava sektori kukoistaisi, tarvitaan kuluttajia, joilla on mahdollista satsata laatuun. Voi ostaa harvemmin ja hankkia vaikka yhden vaatteen, joka on käyttökelpoinen vaikkapa 10 vuotta.

Mitä mummot voivat tehdä?

1.     Lopetetaan huonolaatuisen rihkamavaatteen ostaminen itselle ja lapsenlapsille

2.     Ostetaan laadukasta kierrätettyä ja harkiten uutta

3.     Pyritään ostaessamme selvittämään vaatteen alkuperä ja ympäristökuorma

4.     Suositaan palveluja: ompelijoita, räätäleitä, suutareita, modisteja

5.     Korjataan mielivaatteiden vauriot tai ostetaan korjaus palveluna

6.     Suositaan vaatteiden ottamista ja antamista lainaan

7.     Laitetaan ajoissa kiertoon hyväkuntoiset vaatteet, joita emme käytä

8.     Otetaan vastaan haaste #viisivaatettavuodessa

9.     Vaaditaan päättäjiltä tehokkaampia toimia vaatekierrätyksen helpottamiseksi

10.  Puhutaan vaatteista,  vaatteiden  tekijöistä, vaatteiden aiheuttamasta vesi-ja hiilikuormasta, sekä myös sosiaalisesta vastuullisuudesta

Kuvassa panelistit vasemmalta oikealle: Laura Pörsti, Helena Kääriäinen, Aku Varamäki, Helena Hyvönen ja Timo Huhtamäki

Lisätietoa:

www.aktivistimummot.fi
www.emmy.fi
www.planetaarinenvaatekaappi.com
Kuluttajaliitto, vastuullinen kuluttaminen https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/vastuullinen-kuluttaminen-vaatteet-ja-tekstiilit/