Ilmastoilta Helsingissä 10.12. klo 16-18

Aktivistimummot sekä Helsingin Lions-toimijat järjestävät avoimen ilmastokeskustelun Eurooppasalissa Helsingin Kampissa tiistaina 10.12.2024 klo 16–18. Tilaisuudessa tutustutaan tuoreeseen tutkimustietoon ja keskustellaan käytännön keinoista hidastaa ilmastonmuutosta ja sopeutua muuttuviin oloihin. Tervetuloa mukaan kuulemaan asiantuntijoita ja keskustelemaan ilmastohuolista ja -toimista! Paikka: Eurooppasali, Malminkatu 16, Helsinki

Tilasuudessa Aktivistimummo ja eurooppalaisen ilmastosopimuksen, Climate Pactin, vapaaehtoinen lähettiläs, FT, MBA Anu Harkki kertoo tuoreen tutkimustiedon pohjalta, mitä ilmastonmuutoksesta tiedetään nyt. 
– Henkilökohtaista huolta ilmastosta ja luontokadosta kannattaa kanavoida käytännön tekoihin. Kannustamme tilaisuutemme osallistujia suunnittelemaan yhteisiä tekoja, Harkki sanoo.
- Monet meistä kaipaavat tietoa siitä, millä omilla toimilla voi vaikuttaa, jotta jätämme lapsenlapsillemme maailman, jossa voi elää.

Luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta puhuu biotekniikka- ja elintarviketutkimuksen asiantuntija ja suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, Aktivistimummo, professori Sirpa Kurppa. 

Aktivistimummot-liike syntyi viisi vuotta sitten, kun joukko mummoja halusi olla nuorten rinnalla tekemässä työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Viiden vuoden aikana tietoisuus ilmastokriisistä on lisääntynyt, samoin halu hillitä ilmastonmuutosta. 

Aktivistimummot-liikkeen toimijoissa on monia luonto-osaajia, jotka haluavat jakaa faktatietoa päivänpolttavasta aiheesta. Myös Lions-järjestö näkee ilmastoasiat tärkeinä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitäjänä. Eurooppalainen ilmastosopimus Climate Pact jakaa tietoa ja aktivoi kansalaisia, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.  

Ilmastonmuutos huolettaa – miten voin toimia? 

Ohjelma

Tervetuloa 

EU-ilmastolähettiläs Anu Harkki, Aktivistimummot-liike ja  Itäisen Helsingin, Vantaan ja Itä-Uusimaan Lions-piirin kuvernööri Outi Hanslin 

Alustukset 

• Ilmastonmuutos ja sen seuraukset, EU-ilmastolähettiläs Anu Harkki

• Luontokato ja ilmastonmuutos, professori Sirpa Kurppa

• Miten Eurooppalainen Ilmastosopimus toimii,  Anu Harkki

Ryhmäkeskustelu 

Mitä voimme tehdä? - Moderaattoreina Anu Harkki ja ja Outi Hanslin

Kahvitarjoilu

Lisätietoa

www. aktivistimummot.fi 
Anu Harkki
EU Climate Pact Ambassador
anu.harkki1@gmail.com
+358 400 436997

Ilmastoilta Tampereella 25.11.

Tervetuloa Aktivistimummojen ja Zonta-kerho I Tampereen yhteistyössä järjestämään ilmastoiltaan Tampereelle pääkirjasto Metson Pihlaja-saliin 25.11. klo 18-19.30.

Mitä ilmastomuutoksesta tiedetään tänään? Mitä meidän kaikkien ja päättäjien tulisi tehdä? Tule kuulemaan huippuasiantuntijoiden tietopaketit ja pohtimaan yhdessä tapoja toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja siihen sopeutumista varten. 

Illan ohjelma 

Tervetuloa, Helena Reilin Zonta-kerho I Tampere ja Anu Harkki Aktivistimummot

Luontokato ja ilmastonmuutos, professori Sirpa Kurppa

EU:n ilmastosopimuksen esittely, EU-ilmastolähettiläs, Aktivistimummo Anu Harkki

Ryhmäkeskustelun vetäjänä Aktivistimummo, MMM Päivi Salpakivi.  

Tilaisuus on avoin yleisölle.
Kahvitarjoilu.

TERVETULOA!

Lisätietoja
Päivi Salpakivi, Aktivistimummo, Tampere
puh. 0400754748
salpasalo@hotmail.com

Toiminta luo toivoa -tapahtumassa tupa täynnä

Aktivistimummot-liike syntyi viisi vuotta sitten, kun tusina mummoja päätti alkaa tehdä nuorten rinnalla työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Joukkoliike on kasvanut viidessä vuodessa tusinasta kymmeneen tuhanteen sisäisen aktivistinsa löytäneeseen mummoikäiseen. Viisivuotisen taipaleen kunniaksi järjestetty keskustelutapahtuma Toiminta luo toivoa sai Oodin Kuution täyteen ilmastojahkailuun pettyneitä ja toivoa etsiviä ihmisiä; mummoja, pappoja - nuoriakin. Tilaisuus striimattiin ja siitä tehtävä tallenne on sivuillamme (dropbox).

Tapahtuman yhteistyökumppani EU Climate Pact teki tilaisuudesta tiedotteen 7.11.2024. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70651241/aktivistimummot-vaativat-loppua-ilmastojahkailulle?publisherId=69820735&lang=fi

Kuvassa tilaisuuden alustajat Outi Ervasti, Elina Hermansson, Auni Harkki, Alisa Horsmanheimo ja Kerttu Kotakorpi
KUVA: Lauri Kaivo-oja.

Ilmastojahkailu ei käy!

Aktivistimummot-liike aloitti toimintansa syksyllä 2019 tavoitteena tukea nuoria niin, ettei ilmastoahdistus vie uskoa tulevaan. Tavoitteena oli myös luoda kanava, jonka kautta voidaan jakaa tutkittua tietoa, jolla valaa toivoa. Aktivistimummot iloitsevat, että yhteinen toiminta on vahvistanut myös omaa uskoa siihen, että ilmastonmuutoksen ja luontokadon ongelmia voidaan ratkaista. Ratkaisut ovat jo olemassa. Ne pitää vain ottaa käyttöön. Nyt. Aktivistimummot-liike lupaa puuttua entistä tehokkaammin päättäjien jahkailuun.

Ilmastonmuutos on ihmisten aiheuttama. Ihmiset sen myös voivat ratkaista. Tärkeää on, että sekä kansalaiset että päättäjät toimivat ymmärtäen, että nyt on kyseessä tulevien sukupolvien elämä.

Millaisia toimia tarvitaan nyt?

Kansalaisten merkittävin mahdollisuus vaikuttaa on äänestää päättäjiksi ihmisiä, jotka ymmärtävät, millaisia toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen vaatii. Yksikään maa ei voi siirtää vastuutaan toiselle maalle. Toinen mahdollisuus vaikuttaa on kansalaisen oma toiminta.

Aktivistimummojen oma asiantuntija, EU Climate Pact Ambassador  
Anu Harkki nostaa esiin viisi konkreettista asiaa, joihin Suomen pitää tarttua nyt.

• Irti fossiilisista polttoaineista -  Suomi on hyvällä uralla, jatketaan näin

• Maankäytön hiilinielut ylös - vanhat metsät suojeluun, turvemaiden raivauskielto ja vettäminen

• Luontokadon pysäyttäminen  - vanhat metsät suojeluun ja Natura-alueita 30% vuonna 2030

• Liikenteen päästöt alas -  julkinen liikenne valtavirtaan, sähköautoilun veroetu

• Maatalouden päästöt alas  - lihankulutuksen puolitus kotona ja suurkeittiöissä

Entä kuka nämä muutokset maksaa? ”Investoinnit maksavat itse itsensä. Jos ja kun nämä toimet onnistuvat, Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 emmekä joudu ostamaan päästöoikeuksia muilta EU-mailta”.  Anu Harkki muistuttaa, että Ilmastonmuutoksen seurausten kustannukset ovat moninkertaiset torjuntakuluihin verrattuna!

Toiminta luo toivoa

Viisivuotisen toiminnan merkkipaaluna Aktivistimummot-liike järjestää Oodin Kuutiossa 6.11. keskustelutilaisuuden Toiminta luo toivoa.  
Tilaisuudessa eri alojen asiantuntijat nostavat keskusteluun paitsi ilmastoon ja luontokatoon myös ihmismieleen ja toivoon liittyviä kysymyksiä.  
Tilaisuus striimataan. Voit seurata tilaisuutta täältä: https://secure.wooli.fi/toiminta-luo-toivoa

Lisätietoja www.aktivistimummot.fi

Seija Kurunmäki, seija.kurunmaki@kuule.fi  puh. 0400 460894
Liisa Viheriälä, viherialaliisa@gmail.com,  puh. 040 5703690
Anu Harkki, anu.harkki1@gmail.com, puh. 0400 436997

Aktivist Grannies kansainvälisessä mediassa

Aktivistimummot-liike on mukana myös kansainvälisissä isovanhempien yhteisöissä, mm. kansainvälisessä Our Kid’s Climate-yhteisössä. Toimittaja Rachel Redfern haastatteli Aktivistimummo ja ilmastolääkäri Helena Kääriäistä ja teki siitä jutun Climate Tribe-yhteisön sivustolle. Juttu on upeasti kuvitettu Aktivistimummojen oman kuvittajan, kuvataiteilija Anne Leppäsen mummojen lumikampanjaan tekemillä piirroksilla.

Lue koko juttu täältä https://theclimatetribe.com/en/read/interviews/the-finnish-grannies-fighting-for-the-climate

Tapaa Aktivistimummot Itämerifestissä

.Aktivistimummot ovat mukana John Nurmisen Säätiön organisoimassa Itämerifestissä 29.8. klo 12-19. Löydät meidät Helsingin Pakkahuoneenlaiturilla teltasta 4. Annamme käytännön vinkkejä siitä, millaisia vesistöjen ja Itämeren tilaa parantavia asioita jokainen voi tehdä omalla mökkirannallaan. https://itameripaiva.fi/tapahtuma/itamerifest/

Itämerifest on koko perheen merellinen ilmaistapahtuma Helsingissä Pakkahuoneenlaiturilla. Pakkahuoneen laiturialueella on yhteensä 12 telttaa, joissa kerrotaan mm. Itämeren hylyistä, vesistöjen suojelusta sekä ympäristöystävällisestä veneilystä ja ruokavaliosta. Kävijät pääsevät tutustumaan myös merentutkimusalus Arandaan. Lapsille on paljon jännittävää ohjelmaa ja kilpailuja.

Aktivistimummojen teltalla tapaat ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja vesien suojeluun perehtyneitä aktivistimummoja. Voit osallistua myös ranta-aiheiseen tietokilpailuun. Koululaisryhmien opettajat voivat käyttää tietokilpailua pohjana laajemmille keskusteluille vesistön ja rantojen huollosta.

Viisi vuotta toimineen Aktivistimummot-liikkeen tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot vahdittavat tekoja ja peräänkuuluttavat laajaa yhteistyötä, jolla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kaikkien vesiemme, metsiemme ja peltojemme tila vaikuttaa myös Itämeren hyvinvointiin.

Aktivistimummojen rantaohjeisto:

1. Pyydystä vesiä rehevöittävät ravinteet hyötykäyttöön. Kalasta, syö kaloja ja kompostoi perkeet.   

2. Minimoi rannan muutostyöt. Jätä kosteikot kuivattamatta ja suot, purot sekä rantavedet luonnontilaan. 

3. Lisää elonkirjoa. Suosi ketoja, niittyjä ja luonnonlajeja. Unohda keinonurmikot. 

4. Tunnetko järvesi näkösyvyyden, sinilevätilanteen tai ravinnetason? Havainnoi, mittaa ja opi uutta.  

5. Älä siirrä vieraslajeja puhtaisiin vesistöihin. Verkot, veneet ja pyydykset pesuun, jos vaihdat vesistöä. 

6. Kuuntele hiljaa ja häiritsemättä luonnon ääniä. Anna niille tilaa. Vähennä moottoriliikennettä ja melua rannalla sekä vedessä.  

7. Lue lisää ja tutki perusteluja www. aktivistimummot.fi -sivujen asiantuntijablogeista. 

Tavataan 29.8. Pakkahuoneenlaiturilla.

Tervetuloa!

Lisätietoa

www.aktivistimummot.fi

Armi Temmes, armi.temmes@gmail.com

050-5987661

Aktivistimummot kesälaitumille

Juhannuksena moni meistä kirmaa kesän viettoon. Kuka rannoille, kuka metsäretkille, kuka muualle matkaten. Monille meistä oma koti on myös rakkain kesäkoti. Kesä kuluu yksin, kaksin tai isomman perhepiirin kera.

On aika iloita siitä, mitä on saatu aikaan. Kesällä on aikaa pohtia, miten syksyllä voimme entistä ponnekkaammin jatkaa työtä, joka tähtää siihen, että lapsenlapsillamme jää maailma, jossa voi elää. Paljon on tehtävää, jotta tulevaisuuden toivo säilyy eikä ilmastoahdistus vie toimintakykyä. Ennen EU-vaaleja muistutimme EU-ehdokkaita: Ilmastojahkailu ei käy. Onnellista, oli että ennallistamisasetus meni EU:ssa läpi ja Suomikin voi aloittaa kansalliset toteutamisuunnitelmat luonnon tilan parantamiseksi.

Olemme iloisia, että saimme olla mukana Luonnonperintösäätiön Korppoon ikimetsän hankinnassa. Olisi hienoa tehdä kesäretki Ikikorpin ikimetsään. Ilahduttavaa on myös se, että Aktivistimummojen toiminta on asteittain laajenemassa Tampereelle, Turkuun, Poriin. Syksyllä päästään Suomen valloituksessa eteenpäin. Aktivistimummot ovat mukana myös kansainvälisessä isovanhempien liikkeessä, muun muassa 31.5. The wake-up call whistle blowing action Vote4future sillä huoli lastenlasten tulevaisuudesta on yhteinen.

Kesällä meillä on mielessä vesiasiat. Olemme olleet mukana Vesistösäätiön Vesi vanhin voitehista -yhteistyöhankkeessa, joka tutkii vettä sekä luonnontieteellisestä että kulttuurisesta näkökulmasta. Tuloksia esitellään heinäkuussa Mäntässä.

Olemme isolla joukolla mukana John Nurminen säätiön Itämerifestissä 29.8. teltassa numero neljä. Tule sinne keskustelemaan mahdollisuuksista parantaa Itämeren tilaa - omassa mökkirannassa. Voit perehtyä aiheeseen Aktivistimummojen #rantakuntoon -blogeissa.

Lokakuussa vietämme 5-vuotispäivää. Sen kunniaksi keskustelutilaisuus Oodin Kuutiossa 6.11.2024.

Oikein hyvää kesää kaikille. Jatkamme keräystä Luonnonperintösäätiön mummonmetsään. Jos haluat lahjoittaa, se on helppo tehdä täällä.

Löydät Aktivistimummot Facebookista, X.:stä ja Instasta. Kesällä päivitämme silloin tällöin.

Voit ottaa myös yhteyttä Aktivistimummojen yhteyshenkilöön seija.kurunmaki@kuule.fi tai 0400-460894

Paraisten Vuoden ympäristöteko-palkinto Aktivistimummoille

Vuoden ympäristöteko -palkinto jaetaan vuosittain Paraisilla kunnianosoituksena yhdestä tai useammasta toimesta, jotka ovat parantaneet ympäristön tilaa Paraisilla ja Saaristomerellä.

Vuonna 2024 palkinnon sai Aktivistimummot-liike yhdessä Göta ja Kurt Holmbergin kuolinpesän ja Luonnonperintösäätiön kanssa.   Perusteluna palkinnolle on, että he ovat yhteisvoimin antaneet suuren panoksen luonnon monimuotoisuuden hyväksi suojelemalla vanhan metsän. Suojeltava metsä on Varsinais-Suomen mittakaavassa suuri, pinta-alaltaan 44 ha. Alueella on havumetsiä, kallioita, pieniä soita ja merenrantaa. Metsä on paikoin jopa 170-vuotta vanhaa ja pitää sisällään paljon lahopuuta.

Luonnonperintösäätiö osti metsän kuolinpesän osakkailta. Aktivistimummot-liike keräsi Mummonmetsä-kampanjansa avulla 30 000 euroa säätiölle metsän ostamiseksi ja kampanjoi aiheesta aktiivisesti. Aktivistimummojen keräys metsien puolesta jatkuu edelleen Luonnonperintösäätiön sivuilla. 

Lue lisää www.visitparainen.fi

Kuvassa Luonnonperintösäätiön tj Pepe Forsberg pitämässä kiitospuhetta. Hänen vieressään oikealla aktivistimummo Anu Harkki. Kuva Paraisten päiviltä 8.6.2024

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustus Kerttu Kotakorvelle

Viidettä kertaa jaettavalla tunnustuksella Aktivistimummot-liike nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tuovat esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja ratkaisuja sekä luonnon monimuotoisuuden merkitystä. Kerttu Kotakorpi on kirjoittanut kaksi kansantajuista ilmastonmuutosta ja luontokatoa käsittelevää kirjaa. Hän peräänkuuluttaa kirjoissaan sitä, että on toimittava nopeasti. Hänen kirjoissaan kuuluu myös toivo, joka syntyy olemassa olevien ratkaisujen käyttöönotosta sekä rakkaudesta luontoon.

Pelargonia-tunnustus annettiin Villa Elfvikissä 5.6. 2024.

Perusteluna valinnalle Aktivistimummot esittävät neljä seikkaa, joita he Kerttu Kotakorven työssä arvostavat.

1. Kirjat Suomen luonto 2100 ja Minun Luontoni ovat selkeäsanaisia teoksia, jotka antavat tärkeää perustietoa ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta korostaen rakkautta luontoon. 

2. Suomen luonto 2100  -kirja muistuttaa konkreettisesti siitä, että meidän ratkaisumme, tekomme ja tekemättä jättämisemme vaikuttavat seuraavien sukupolvien elämän edellytyksiin. Mummot arvostavat sukupolvien yli yltävää toimintaa, jotta lapsenlapsilla olisi maailma, jossa elää.

3. Kerttu Kotakorven kirjat ja hänen julkisuudessa esiin nostamansa faktat muistuttavat, että olemme tukevasti väärällä tiellä. Elämäntapaamme, erityisesti fossiilienergian käyttöön ja hiilinielujen suojeluun tarvitaan toimenpiteitä pikaisesti.  

4. Vaikka moni asia on menossa väärään suuntaan, toivoa tuo se, että maailma on herännyt ilmastonmuutoksen peruuttamattomuuteen. Jokainen meistä voi omilla toimillaan vaikuttaa ilmastomuutokseen, mm. valitsemalla sellaisia päättäjiä, jotka tekevät konkreettisesti vaikuttavia ilmastopäätöksiä.

Kerttu Kotakorpi on ilahtunut saamastaan Aktivistimummojen tunnustuksesta.  Hän näkee ilmastonmuutoksen hillinnän tärkeänä ylisukupolvisena asiana. ”Myös rakkaus luontoon ja halu luonnonsuojeluun on monesti perintöä sukupolvelta toiselle”, Kotakorpi sanoo.

”Monien kasautuvien kriisien keskellä emme saa unohtaa voimakkaimmin tulevaisuutta määrittäviä; ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Kaikki voitava on tehtävä niitä hillitäksemme juuri nyt, koska kaikki viivyttely pahentaa tilannetta. Emme kuitenkaan saa lamaantua. Siksi haluan itse pitää yllä toivoa ja keskittyä ratkaisuihin”, sanoo Kotakorpi.

Aiemmin Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen saajiksi on valittu:
2020 Varma Eläkevakuutusyhtiö 
2021 Kouvolan kaupunki
2022 Mika Vanhanen, ENO-verkkokoulu
2023 VR

Lisätietoja

Aktivistimummot 
www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
aktivistimummot@gmail.com

Facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/827681817574647
Insta: @aktivistimummot

Kerttu Kotakorpi
Kerttu.kotakorpi@yle.fi
Insta: @kerttukotakorpi

Kirjat:

Kerttu Kotakorpi, Suomen luonto 2100, Bazar 2021
Kerttu Kotakorpi, Minun luontoni, Bazar 2023

Äitienpäivälahja luonnolle: Korppoossa on nyt Mummonmetsä

Luonnonperintösäätiö on ostanut Paraisten Korppoosta Inikorpin vanhan 44 hehtaarin metsän. Aktivistimummot-liike osallistui Inikorpin ikimetsän hankintaan merkittävällä panoksella lahjoittamalla Mummonmetsä-kampanjalla keräämänsä yli 30 000 euroa tähän ikimetsään.

Aktivistimummot-liikkeellä on lähes koko toimintansa (noin 5 vuotta) ajan ollut käynnissä Mummonmetsä-kampanja. Sen puitteissa on lahjoitettu itse ja kehotettu muitakin ihmisiä lahjoittamaan Luonnonperintösäätiölle. Se tarkoittaa, että vaikkapa joulu- tai äitienpäivälahjatoiveena on ollut toive sijoittaa ikimetsään. Samalla on vältytty turhan tavaran hankkimiselta.

“Satsaaminen Luonnonperintösäätiön ikimetsään oli meille helppo valinta.  Ikimetsä on varma tapa vähentää luontokatoa ja säilyttää lapsenlapsille jotakin pysyvää. Vaikka ensimmänen Mummonmetsä eli pala Inikorpin ikimetsää Korppoosta on nyt hankittu, jatkamme Mummonmetsä-keräystä. Kun uutiset luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta ahdistavat, tarvitaan jahkailun sijaan todellisia tekoja.  Ikimetsän suojelu on yksi tapa, johon jokainen meistä voi osallistua.  Se on myös päättäjien keinovalikoimassa, kun yhteisen metsiemme eli Metsähallituksen luonnontilaisten metsien tulevaisuudesta päätetään”, Seija Kurunmäki Aktivistimummoista kertoo.

Kiitos kaikille lahjoittajille! Kiitos metsäalueen Luonnonperintösäätiölle myyneelle kuolinpesälle. Olemme yhteistyössä pelastaneet taas yhden palan ikimetsää. Aktivistimummojen keräys Luonnonperintösäätiölle jatkuu. Pääset tekemään lahjoituksen Luonnonperintösäätiön keräyssivuilla.

Lue lisätietoa Inikorpin ikimetsästä Luonnonperintösäätiön tiedotteesta 10.5.2024.

LISÄTIETOA:

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki, Aktivistimummot-liike
puh. 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi

www.luonnonperintosaatio.fi
Harri Hölttä, Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja,
puh. 050 355 5770, harri.holtta@luonnonperintosaatio.fi

Luonnonperintösäätiö on kalastaja Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin luonnonalueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen.

Kohdataan ympäristökriisi yhdessä

Mieli ry:n, Tunne ry:n ja Nyyti ry:n kampanja Kohdataan ympäristökriisi yhdessä tuo näkyväksi nuorten huolen ympäristöstä. Tutkimusten mukaan jopa 75% nuorista pitää tulevaisuutta pelottavana.  Aktivistimummot-liike lähtee mukaan kampanjaan.  Aktivisimummojen tavoitteena on estää lamaannuttava epätoivo ja tuoda näkyväksi myös toivon sanomaa ja nostaa esiin asioita, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tehty ja tehdään.  Mukanaololla myös muistutetaan, että nuoria ei jätetä yksin ympäristöhuoliensa kanssa.

Nuorten huoli ei ole tuulesta temmattua. Ilmaston lämpeneminen, lajikato, luonnonvarojen ehtyminen, sodat ja muut tulevaisuuden kriisit ja uhkakuvat tulevat vaikuttamaan merkittävästi nuorten elämään ja tulevaisuuteen. Nuori voi kokea itsensä pieneksi ja voimattomaksi suurten ympäristöongelmien edessä. Kokemus voi olla jopa musertava. .

Nuorten tulevaisuushuolia ei pidä koskaan ohittaa tai vähätellä. Viisi vuotta toiminut  Aktivistimummot - liike  korostaa oikean monipuolisen tutkitun tiedon ja toivon merkitystä.

 - Media välittää jatkuvasti uhkaavia ja pelottavia uutisia eri kanavilla. Hyvät uutiset ja myönteinen kehitys saavat vähemmän näkyvyyttä. Nuorten on tärkeä saada tietoa myös ympäri maailmaa tapahtuvasta kehitystyöstä ja toiminnasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä siitä, että tämä toiminta on ollut tuloksellista.  Nuoria tulee kuulla ja he tarvitsevat tulevaisuuteen liittyvissä kysymyksissä emotionaalista tukea.  Meidän tulee vaatia ilmastotoimia erityisesti päättäjiltä. Me itse voimme hillitä ilmastonmuutosta arjen pienilläkin valinnoillamme . Oma toiminta vahvistaa toimintakykyä, toimii puskurina ilmastoahdistusta vastaan sekä antaa toivoa, Aktivistimummo ja lastenpsykiatri Liisa Viheriälä sanoo.

Lue Mieli ry:n, Tunne ry:n ja Nyyti ry:n kampanja-aineisto ja tiedote  https://www.ymparistoahdistus.fi
Lisätietoa kampanjasta kia.lofberg@mieli.fi

Aktivistimummot jakaa maaliskuun 2024 aikana kampanjamateriaalia sosiaalisessa mediassa, mm. Instagramissa, Facebookissa ja X:ssä.

Lisätietoa

Aktivistimummot

Liisa Viheriälä
Lastenpsykiatri
viherialaliisa@gmail.com

Seija Kurunmäki
Aktivistimummojen yhteyshenkilö
seija.kurunmaki@kuule.fi
0400-460894

 Kuva: ymparistoahdistus.fi

Riittävän paras joulu

Kolme vuotta sitten Aktivistimummot, Climate Move ja Ilmastovaikuttaminen yhdistivät voimansa riittävän parhaan joulun puolesta. Kampanjan kasvona toimi silloin Aktivistimummojen riveihin liittynyt Joulumuori. Joulumuoria oli jo pitkään surettanut halvat ja hajoavat joulunviettotavat, jotka kuluttavat sekä luonnon että meidän ihmisten voimavaroja. Joulumuori tahtoi aktivoitua tärkeän asian puolesta. Vuoden 2020 kampanja poiki monta hyvää ideaa siitä, miten saamme paremman joulumielen välttämällä krääsävuorten syntymistä omiin ja lastenlastemme koteihin. Laitamme nyt hyvän kampanjan kiertoon julkaisemalla osan sisällöstä myös vuonna 2023. Tervetuloa mukaan keskustelemaan aiheesta Aktivistimummojen Facebook-sivuille.

Riittävän paras joulu -kampanjassa Aktivistimummot, niinkuin myös Joulumuori tahtoo kannustaa kaikkia viettämään kohtuullista ja armollista joulunaikaa. On hyvä muistaa, ettei joulua tarvitse suorittaa. Joulun ytimessä eivät ole lahjavuoret, kirkkaiksi puunatut pinnat tai stressaava tavoite ideaalista joulusta. Sen sijaan Joulumuori toivoisi näkevänsä joulunviettäjien keskittyvän kohtuullisuuteen ja harkintaan. Niihin perustuvat teot ovat välittämistä, joka ulottuu sekä itseen, toisiin että myös maapallomme tilaan. 

Joulun juhlimiseen voi liittyä paljon erilaista kuormittavuutta: kiihtyvä kulutuskäyttäytyminen merkitsee raskaan joulun toivotusta sekä meille ihmisille että maapallolle. Pidättäytymällä parhaamme mukaan joulunajan kulutushysteriaan tempautumisesta, voimme hidastaa osaltamme ilmasto- ja ympäristökriisejä. Kaiken lisäksi ajatuksella ostettu kohtuullinen lahja on myös saajalleen merkityksellinen, verrattuna silkan ostamisen takia hankittuun, nopeasti unohtuvaan tavarapaljouteen. Näin oma harkinta ja kohtuus korostavat sekä henkilökohtaisia ilmastotekoja että joulunajalle tärkeää lähimmäisten huomioimista.

Joulumuori muistuttaa, että harkintaa ja kohtuullisuutta voi soveltaa myös joulukiireisiin. Tänä vuonna hiljentymistä on hyvä harjoitella - kaupoissa kun ei muutenkaan tulisi sankoin joukoin kokoontua. Kun karsii stressaavia siivous- ja ostosaikatauluja, ehtii pysähtyä pohtimaan joulun ulottuvuuksia rauhan ja rakkauden juhlana. Mitä jos joulusiivous tarkoittaisikin puhtaiden ja ehjien vaatteiden eteenpäin lahjoittamista? Tai pitäisikö sinun tänä vuonna herätellä perheesi ja ystäviesi kanssa keskustelua lahjan antamisen merkityksestä, myös lasten perspektiivistä? 

Reiluutta Joulumuori on pohtinut paljon, näkyyhän ilmasto- ja ympäristökriisi kotimaisemissakin. Kriisien hidastaminen vaatii niin kulutuksen kuin politiikankin muutosta. Joulumuorilla on vahva usko joukkoistamisen voimaan: toimimalla yhdessä, edistämällä oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta pystymme vauhdittamaan muutosta.

Kun muistaa olla lempeä itseään kohtaan, voi huomata, että joulunajan hyvää tahtoa on helpompi ulottaa myös muihin – ja koko elonkirjoon. Kaikkein paras joulu on juuri sellainen, joka sinulle riittää. Ja luonto kiittää.

Lue lisää Riittävän paras joulu -kampanjasta:
Aktivistimummot

Materiaalit Lille Santanen

Krääsäkulttuurista palvelukulttuuriin

Aktivistimummojen Parasta päälle -keskustelutilaisuus 14.11. herätti kuulijat huomaamaan, miten paljon meistä kukin voi tehdä vaatteiden aiheuttaman ilmastokuorman vähentämiseksi. Paitsi kuluttajien markkinakäyttäytymisessä tarvitaan muutoksia myös markkinoiden rakenteissa.

Pullonpalautus malliksi vaatekierrätykseen

Suomi on pullonpalautuksen mallimaa. Sen on mahdollistanut kauppojen ja juomateollisuuden sekä lainsäädännön tukema keräystoiminta sekä kuluttajien vahva sitoutuminen pullonpalautukseen. Käytettyjen vaatteiden keräilyssä vastaavaa järjestelmää ei ole. Kuluttajat ovat epätietoisia siitä, mihin omasta käytöstä poistetut vaatteet laitetaan. Vaatteiden kierrätyksessä olemme Euroopan peränpitäjiä.  Samaan aikaan vaatevuoret kasvavat ihmisten vaatekaapeissa.  Noin 30 % kaikista vaatteista jää myymättä, eli se jää suoraan jätteeksi.

Ostamme liikaa vaatteita

-Perusongelma on se, että ihmiset ostavat ihan liikaa vaatteita. Keskivertosuomalainen ostaa vuodessa 38 vaatetta, kun ilmaston ja tarpeenkin kannalta järkevä määrä olisi 6 ─ 13 vaatetta vuodessa, sanoo tietokirjailija Aku Varamäki, Viisi vaatetta vuodessa -kampanjan perustaja ja Planetaarinen vaatekaappi -kirjan kirjoittaja.

Käyttämättömät vaatteet makaavat kaapissa

– Kaappimme ovat täynnä nukkuvaa tavaraa. Tutkimusten mukaan noin 66% vaatekaapeista on vailla tulevaisuuden käyttöä ja näiden vaatteiden arvo on miljardeja. Meillä nukkuu siis sekä vaatteita että pääomaa, kertoo Pohjoismaiden suurimman second hand-verkkokauppa Emmyn toimitusjohtaja Timo Huhtamäki
– Suomalainen käyttää uusiin päällysvaatteisiin 820 euroa henkilöä kohden. Käytettyjen osuus tästä on vain muutama prosentti. Hassuinta on, että kasvava käytettyjen vaatteiden kauppa kuluttajien välillä ei näy edes bruttokansantuotteessa, vaikka käytettyjä vaatteita suositaan yhä enemmän.
– Kiertotaloudessa on kyse ennen kaikkea tapojen muuttamisen bisneksestä. Se koskee sekä kuluttajaa että koko järjestelmää, sillä tällä hetkellä kaikki perustuu uuden ostamiseen, Huhtamäki sanoo.

Harvoin ja hartaasti

Emerita professori, tekstiilitaiteilija Helena Hyvönen näkee toivoa niissä uusissa suunnittelijoissa, jotka voivat tehdä työtään kestävyys ja laatu ohjenuoranaan, pintamuodin tuottamisen sijaan.  Jotta vastuullista vaatetta tuottava sektori kukoistaisi, tarvitaan kuluttajia, joilla on mahdollista satsata laatuun. Voi ostaa harvemmin ja hankkia vaikka yhden vaatteen, joka on käyttökelpoinen vaikkapa 10 vuotta.

Mitä mummot voivat tehdä?

1.     Lopetetaan huonolaatuisen rihkamavaatteen ostaminen itselle ja lapsenlapsille

2.     Ostetaan laadukasta kierrätettyä ja harkiten uutta

3.     Pyritään ostaessamme selvittämään vaatteen alkuperä ja ympäristökuorma

4.     Suositaan palveluja: ompelijoita, räätäleitä, suutareita, modisteja

5.     Korjataan mielivaatteiden vauriot tai ostetaan korjaus palveluna

6.     Suositaan vaatteiden ottamista ja antamista lainaan

7.     Laitetaan ajoissa kiertoon hyväkuntoiset vaatteet, joita emme käytä

8.     Otetaan vastaan haaste #viisivaatettavuodessa

9.     Vaaditaan päättäjiltä tehokkaampia toimia vaatekierrätyksen helpottamiseksi

10.  Puhutaan vaatteista,  vaatteiden  tekijöistä, vaatteiden aiheuttamasta vesi-ja hiilikuormasta, sekä myös sosiaalisesta vastuullisuudesta

Kuvassa panelistit vasemmalta oikealle: Laura Pörsti, Helena Kääriäinen, Aku Varamäki, Helena Hyvönen ja Timo Huhtamäki

Lisätietoa:

www.aktivistimummot.fi
www.emmy.fi
www.planetaarinenvaatekaappi.com
Kuluttajaliitto, vastuullinen kuluttaminen https://www.kuluttajaliitto.fi/materiaalit/vastuullinen-kuluttaminen-vaatteet-ja-tekstiilit/

Aktivistimummojen lahjatoive: Lahjoitus mummonmetsään

Jos haluat muistaa neljä vuotta täyttävää Aktivistimummot-liikettä ja pidät luontoa ja lastenlasten tulevaisuutta arvossa, lahjoita Luonnonperintösäätiön Mummonmetsään. 

Nyt puhutaan metsien suojelusta. Suojelu on yksi tärkeimmistä toimista luontokadon pysäyttämiseksi. Monet järjestöt tekevät työtä metsien arvon ymmärryksen lisäämiseksi. Lue lisää (greenpeace.org)
Myös me Aktivistimummot kannamme kortemme kekoon.  Aktivistimummot on nyt noin 10 000 hengen joukko, joka on huolestunut luonnon ja maailman lastenlasten tulevaisuudesta, mutta haluaa luoda teoillaan toivoa.

Muutama vuosi sitten loimme yhteiskampanjan Luonnonperintösäätiön kanssa. Tavoitteena on kerätä varoja nimikoituun, suojeltuun noin 10 hehtaarin ikimetsäpalstaan, Mummonmetsään. Nyt on koossa noin 27000 euroa. Sillä rahalla saamme suojeluun reilun viiden hehtaarin palstan.

Summa on syntynyt siitä, että moni mummo ja muutkin luonnon ystävät ovat lahjakrääsän sijaan sijoittaneet rahasumman Luonnonperintösäätiön keräykseen. Kiitos kaikille lahjoittajille!

Lahjoitus Luonnonperintösäätiön mummonmetsään sopii niin synttärilahjaksi, ylioppilaslahjaksi kuin kuin ammattiin valmistuvillekin. Se on mieluisa lahja myös isänpäivänä ja äiienpäivänä sekä jouluna. Se on hyvä lahja kaikenikäisille. 

Aktivistimummojen syntymisestä on nyt neljä vuotta (23.10.2023). Joka vuosi meillä on sama toive. Jos haluat muistaa meitä, konkreettinen tapa vaikuttaa on lahjoittaa roponen (5, 10, 15, 20 € tai minkä summan haluat) Mummonmetsään. Lahjoittaminen on helppoa. 

Lue lisää Luonnonperintösäätiön kampanjat-sivuilta.

KIITOS!

Lisätietoja

Luonnonperintösäätiö

info@luonnonperintosaatio.fi

Aktivistimummot

Seija Kurunmäki puh. 0400-460894

Seija.kurunmaki@kuule.fi

Aktivistimummot-liikkeen alkutaival kuvattu Pöytä puhtaaksi -kirjassa

Aktivistimummot Marja Kytömäki ja Eeva-Riitta Piispanen ovat kirjoittaneet kirjan nimeltä Pöytä puhtaaksi (Kustantamo ETC, 2023).  Kirja on esimerkki siitä, mitä ”hyvää” koko maailman pysäyttänyt korona sai aikaan. Kirja koostuu eläköityneiden entisen työkavereiden kirjeenvaihdosta, joka käytiin koronasulun aikana. Kirja kertoo myös Aktivistimummot-liikkeen syntyajoista vuosina 2019-2020.  Kirjan luettuaan lukija huomaa, miten paljon yhteiskunnassamme on edelleen ikään liittyviä vanhentuneita asenteita. Kirjan kirjoittajat vaativat yhteiskuntaan ikäymmärrystä. 

Lähes parikymmentä vuotta työparina toimineet sanankäytön ammattilaiset olivat suunnitelleet eläkepäiviensä aluksi tapaamisia museoissa, elokuvissa, muissa kulttuuririennoissa ja kaupungin parhaissa kahviloissa. Koronapandemia levisi nopeasti koko maailmaan ja kaikki edellä mainitut sulkivat ovensa. Tapaamiset vaihtuivat kirjeenvaihdoksi, josta lopulta tuli lähes kahden vuoden mittainen ratkaisu yhteydenpitoon ja keskinäisen eläkevalmennuksen mentorisuhde. Kahviloita kirjoittajat pääsivät testaamaan kaksi vuotta aiottua myöhemmin.

Koronapandemia vaikutti myös Aktivistimummot-liikkeen alkutaipaleeseen, vaikka se pystyikin toimimaan verkossa ja Facebookissa. Eeva-Riitta Piispanen on yksi Aktivistimummot-liikkeen perustajista ja Marja Kytömäki liikkeen varhainen jäsen. Aktivistimummojen synty on kuvattu Pöytä puhtaaksi -kirjassa ja aktivistimummouden arvot toivo ja kohtuus ovat vahvasti läsnä monissa kirjan luvuissa.

Samoin kuin Aktivistimummot, kirja Pöytä puhtaaksi muuttaa käsitystä myöhemmästä aikuisiästä. Kirjoittajat viittaavat useisiin tutkimuksiin, jotka todistavat käsityksen vanhuudesta vanhentuneeksi. Aktivistimummot, joka nykyään on noin 10 tuhannen henkilön kansanliike, rikkovat toiminnallaan vanhentuneiden asenteiden rajoja. Myöskään Pöytä puhtaaksi -kirjan tekijät eivät ole valmiita asettumaan vanhusrooleihin, joita entistä toimintakykyisemmille ja vireämmille eläkeläisille tarjotaan. He vaativat yhteiskuntaan ikäymmärrystä. 

Kytömäki ja Piispanen ovat koonneet kymmenkunta sivua käsittävän luettelon lähteistä, joita ovat kirjoittaessaan käyttäneet ja joihin kirjassaan viittaavat. Pöytä puhtaaksi koostuu 34 kirjeestä, jotka Kytömäki ja Piispanen vuoroin lähettivät toisilleen alkaen 17.6.2020 ja päättyen 10.2.2022. Viimeisen kirjeen jälkeen maailma muuttui jälleen järkyttävällä tavalla. Venäjän hyökkäys Ukrainaan antoi uuden merkityksen vuoden 2021 toukokuisen kirjeen yhdelle lauseelle "kun virusta pakenet, karhu tulee vastaan". Sota Euroopassa energiakriiseineen vaikutti myös Aktivistimummot-liikkeen toiminnan painopisteisiin.

Kirja on nyt saatavilla kirjakaupoista ja kirjastoista.
Kirjan julkistamistilaisuus Helsingissä 4.10. klo 17.

Lisätietoja:

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki, 0400-460894 (Aktivistimummojen yhteyshenkilö)
Eeva-Riitta Piispanen 0400-478016 (Pöytä puhaaksi -kirjan toinen kirjoittaja)

Kuva: Vesku Lanki

Kuvassa vas: Eeva-Riitta Piispanen, oik: Marja Kytömäki.

Aktivistimummo ja EU-ilmastolähettiläs Anu Harkki

Katso video: Climate action across generations and nations: meet Anu & Carlos | European Parliament Multimedia Centre (europa.eu)

Aktivistimummo Anu Harkki on toiminut myös EU:n Ilmastolähettiläänä vuodesta 2021.  EU-Ilmastolähettiläät eli European Climate Pact Ambassador -organisaatio on yhteensä lähes 600 lähettilään joukko. Heidän tavoitteenaan on EU:n hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomalainen Aktivistimummo ja ilmastolähettiläs Anu Harkki oli kesällä EU-lähettiläsorganisaation kuvaamana. Nyt korkeatasoinen pääosin Espoon Nuuksiossa kuvattu video on jaossa EU:n somekanavissa.

- Aktivistimummojen ja EU-ilmastolähettiläiden työn yhteinen piirre on se, että molemmissa verkostoissa tukeudutaan vahvasti tutkittuun tietoon ja sen levittämiseen eri keinoin, FT Anu Harkki kertoo.

Ilmastolähettiläiden tärkein tavoite on luoda kestävämpää Eurooppaa ja tukea Euroopan yhteistä Ilmastosopimusta, joka on osa Euroopan Vihreän kehityksen ohjelmaa. Aktivistimummojen tärkein työ on turvata lapsenlapsille maailma, jossa voi elää.

Ilmastolähettiläitä on kaikissa EU-maissa yhteensä jo 558 ja Suomessa lähettiläitä on kymmenen (10). Pääset tutustumaan Suomen lähettiläisiin täällä. Meet our Ambassadors (europa.eu)

Vuonna 2024 pidetään Euroopan parlamenttivaalit. Sen vuoksi parlamentti haluaa kertoa Ilmastosopimuksen tavoitteista ja aikaansaannoksista entistä tiiviimmin. Sitä tukemaan parlamentti teetti viime kesänä ensimmäisen Ilmastolähettiläiden esittelyvideon: Meet Anu & Carlos. Videota julkaistaan nyt Euroopan Parlamentin some-kanavilla.  Suomalainen ilmastolähettiläs ja aktivistimummo Anu Harkki on videon päätähti. Lisää kiinnostavuutta esittelyyn on saatu leikkaamalla samaan videoon suomalaista kesämaisemaa ja Anun ajatuksia sekä Kanarian Saarten maisemia ja lähettiläs Carloksen ajatuksia. 

Lisätietoa EU-ilmastolähettiläistä
Meet our Ambassadors (europa.eu)
Anu Harkki
European Climate Pact Ambassador
anu.harkki1@gmail.com

Lisätietoa Aktivistimummojen toiminnasta
www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki
seija.kurunmaki@kuule.fi
puh. 0400460894

Video Block

Double-click here to add a video by URL or embed code. Learn more

Aktivistimummot rantojen asialla ET-lehdessä

Heinäkuun ET-lehti (14/23) julkaisi haastattelut kolmesta Aktivistimummosta, Päivi Salpakivestä, Liisa Viheriälästä ja Helena Kääriäisestä, jotka muistelivat lapsuutensa kesiä ja vesiä. Kiitos Susanna Viljanen hyvästä jutusta ja Tommi Mattila ja Susanna Kekkonen hyvistä kuvista.

Lue ET-lehti diginä Sanoman sivustolla (vaatii Sanoma-tilauksen)

Lue artikkeli Paluu lapsuuden kesiin (pdf).

Juttu liittyy Aktivistimummojen kesän #rantakuntoon -kampanjaan, joka tähtää siihen, että jokainen meistä tietää miten paljon voimme omilla toimilla tehdä rantojemme hyväksi. Olemme keränneet faktat seitsemäksi teesiksi ja kesän aikana julkaisemme blogin laajentamaan jokaista aihetta.  Meillä on yhteinen tavoite. Säilyttää lapsenlapsille maailma, jossa voi elää. Vesien ja rantojen suojelu on tärkeä osa sitä työtä.

Ranta kuntoon - lue Tee se itse -ohjeet järvien ja merien rantojen kunnon kohottamiseksi

Aktivistimummot palkitsivat VR:n ilmastotyön Pelargonia-tunnustuksella

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen sai tänä vuonna VR. Neljättä kertaa jaetulla tunnustuksella Aktivistimummot-liike nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tekevät töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja monimuotoisen luonnon puolesta. VR:n valintaan vaikuttivat kestävään matkailuun kannustava sovellus, uusi junayhteys Repoveden kansallispuistoon sekä ravintolavaunun vastuulliset valinnat. Tunnustus jaettiin 2.6. junassa Hki-Kuopio, jonka yksi pysäkki on Hillosensalmella, josta pieni bussimatka Repoveden kansallispuistoon (jonne mummojoukko palkinnon jaon jälkeen suuntasi)

Aktivistimummot-liike tänä valitsi tunnustuksen saajaksi VR:n kolmella perusteella:

1.     Helppokäyttöinen ja informatiivinen VR Matkalla -sovellus rohkaisee vähäpäästöiseen junamatkailuun: sovelluksen hiilijalanjälkilaskuri kertoo konkreettisesti, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä matkustaja säästää, kun hän taittaa matkan junalla auton sijaan.

2.     VR tarjoaa jo toista kesää peräkkäin päivittäiset junayhteydet Hillosensalmelle, jolloin Repoveden kansallispuistossa on helppo vierailla hiilineutraalisti junalla.

3.     VR:n ravintolavaunuissa on jo vaihdettu muovisia pakkausmateriaaleja ilmastoystävällisempiin, ja ruoka-annoksissa on tarjolla paljon kotimaisia raaka-aineita ja pientuottajien valmistamia tuotteita. Tuotevalinnoissa huomioidaan tuotteille annetut sertifioinnit. 

”Junailevat Aktivistimummot ovat ilolla huomanneet nämä seikat, joilla VR tekee matkailusta yhä vähäpäästöisempää ja pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta. Eräs aktivistimummo tarkisti juuri junamatkansa 12 kk ajalta: junassa vietetty aika 28 h 38 min ja hiilidioksidipäästöt 98 % pienemmät kuin samat matkat autolla matkustaen”, kertoo Aktivistimummojen  Seija Kurunmäki.

VR on yhdessä Metsähallituksen kanssa koonnut reittiehdotuksia, miten kansallispuistoon pääsee matkustamaan yksityisautoilua välttäen. Viime kesäkauden uusi junayhteys Hillosensalmelle jatkuu myös tänä vuonna syksyyn saakka, mikä mahdollistaa kätevästi myös ruskaretkeilijälle päivävierailun Helsingistä Repoveden kansallispuistoon.

 VR on tunnustuksesta iloinen ja otettu

”Olemme todella ilahtuneita Aktivistimummojen myöntämästä tunnustuksesta. Haluamme tehdä ilmastoystävällisestä junamatkailusta kaikkein houkuttelevimman kulkumuodon ja suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät yhdessä asiakkaidemme kanssa. Mitä useampi matkustaja valitsee kulkea hiilineutraalisti junalla, sitä suuremman ilmastohyödyn saamme yhdessä aikaan”, kuvailee VR:n vastuullisuusjohtaja Maria Kuivaniemi.

Aiemmin Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen saajiksi on valittu:
2020 Varma Eläkevakuutusyhtiö 
2021 Kouvolan kaupunki
2022 Mika Vanhanen, ENO-verkkokoulu

Kuvateksti: Palkinto jaettiin aamujunassa Helsingistä Hillosensalmelle, Repovedelle 2.6. klo klo 8.19. 

Lisätietoja
Aktivistimummot 
www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
aktivistimummot@gmail.com

Facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/827681817574647

VR:n viestintä
puh. 029 434 7123
viestinta@vr.fi

Ranta kuntoon

Aktivistimummot-liike tempaisee kesän aikana rantojen puolesta antamalla tavallisille rantojen omistajille ja käyttäjille seitsemän kohdan Tee se itse -ohjeet järvien ja merien rantojen kunnon kohottamiseksi. Ohjeet on laadittu yhteistyössä Suomen Vesistösäätiön kanssa.

1. Pyydystä vesiä rehevöittävät ravinteet hyötykäyttöön. Kalasta, syö kaloja ja kompostoi perkeet.

2. Minimoi rannan muutostyöt. Jätä kosteikot kuivattamatta ja suot, purot ja rantavedet luonnontilaan.

3. Lisää elonkirjoa. Suosi ketoja, niittyjä ja luonnon lajeja. Unohda keinonurmikot.

4. Havainnoi, mittaa ja opi uutta. Mikä on järvesi näkösyvyys sinilevätilanne tai ravinnetaso?

5. Älä siirrä vieraslajeja puhtaisiin vesistöihin. Verkot, veneet ja pyydykset pesuun, jos vaihdat vesistöä.

6. Kuuntele hiljaa ja häiriöttä luonnon ääniä ja anna niille tilaa. Vähennä moottoriliikennettä ja melua rannalla ja vedessä.

7. Lue lisää ja tutki perusteluja www. aktivistimummot.fi -sivujen asiantuntijablogeista

Aktivistimummot-liikkeessä on huomattu, että ihmiset ovat motivoituneita toimimaan rantojen hyväksi. Monilta puuttuu kuitenkin tietoa siitä, mitä itse voisi tehdä rantojen hyväksi.

Rannoilla yhdistyvät ympäristönsuojelun ydinkysymykset: ilmastonsuojelu, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja vesiensuojelu.
- Moni luulee, että ei voi tehdä mitään, mutta meidän kaikkien pienilläkin teoilla on merkitystä, sitä haluamme tällä kesän kampanjalla korostaa, Aktivistimummo Seija Kurunmäki sanoo. Aktivistimummot innostavat kaikkia tarttumaan toimiin ja verkostoitumaan omien lähivesien toimijoiden kanssa.

Rannat ovat rakkaita sukupolvien kohtaamispaikkoja. Kesän aikana Aktivistimummot julkaisevat sivuillaan monipuolisesta ja käytännönläheistä tietoa tavoista, joilla jokainen voi parantaa rantojen kuntoa.

Lisätietoja:

Päivi Salpakivi, metsänhoitaja, Aktivistimummo
puh. 0400-754748
salpasalo@hotmail.com

www.aktivistimummot.fi

Lue blogi: Rakkaat rannat ja rajapinnat, Päivi Salpakivi, Armi Temmes ja Matti Leppäranta

Syksyllä 2019 perustettu Aktivistimummot-liike tekee työtä, jotta lapsenlapsille jäisi maailma, jossa voi elää. Tärkeinä periaatteina toivon ja kohtuuden sanoma. Käyttövoimana on mummoviisaus. Perustajajoukossa on mm. ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen ja luonnontieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita ja viestinnän ammattilaisia. Aktivistimummot-liike on kasvanut lähes 7000 mummohenkisen fb-sivuostoksi.

 Taustatietoa:

vesi.fi
vesi.fi/vesitieto/rantojen-kunnostus/
jarviwiki.fi/wiki/Etusivu
vesistosaatio.fi/tietoa-vesistoista/

Verrattomat vetemme - pieni opas vastuullisempaan elämään vesien äärellä. Vesistösäätiö  (ilmestyy toukokuussa)

Äitienpäivälahjatoiveena ikimetsää

Haluatko hankkia äitienpäivälahjan, josta on iloa pitkäksi aikaa? Jo lähes neljä vuotta Aktivistimummot-liike on suositellut sijoitusta Luonnonperintösäätiön hallinoimaan ikimetsään. Olemme Mummonmetsä-kampanjalla keränneet jo yli 25 000€. Varoja on koossa noin viiden hehtaarin metsäpalstaan. Tavoitteena on kerätä varat ainakin 10 hehtaarin palaan. Pala ikimetsää on monelle mummolle ja äidille mieluisampi lahja kuin tavara, jonka tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja jonka tuottama ilo jää monesti lyhyeksi.

Metsillä on suomalaisille monia merkityksiä. Vanhat aarniometsät ovat tärkeitä monimuotoisen luonnon ylläpitäjiä ja yhteistä arvokasta perintöämme. Lisäksi suojelumetsät ovat loistavia kaikille avoimia virkistymis- ja retkeilypaikkoja. Suojellussa aarniometsässä voidaan jokamiehenoikeuden turvin harrastaa marjastusta ja sienestystä. 

Luonnonperintösäätiö on Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin omistukseensa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen. Luonnonperintösäätiö tarjoaa ainoana valtakunnallisena tahona suoran kanavan luonnonsuojeluun. Kaikki lahjoitukset käytetään alueiden ostoon, suojeluprosessiin ja syntyneiden luonnonsuojelualueiden vaalimiseen.

Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg iloitsee, että ikimetsien merkitys on alettu ymmärtää. Työtä pitää jatkaa jotta suojelumetsää saadaan lisää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta suojeltua metsää pitäisi olla noin 17% kaikesta metsästä. Nyt sitä on Etelä-Suomessa 3% metsäalasta. Pepe Forsberg on innoissaan mummojen kampanjasta: “Mummojen Mummonmetsä-kampanja ja äitienpäivä kulkevat hyvin käsi kädessä. Toivon, että moni löytää siitä unelman, jonka toteuttamisessa haluaa olla mukana. Pyrimme hankkimaan mummoille sopivan alueen erityisesti lasten ja lastenlasten metsäsuhteen ylläpitämiseksi. Jotta sopiva kohde voidaan hankkia, tarvitaan vielä lisää varoja. Nöyrin kiitoksemme kaikille lahjoittajille!" (kommentti tiedotteesta 24.9.22)

Lahjoitus ikimetsään on mieluinen ja ikuisesti kestävä äitienpäivälahja monelle äidille ja mummolle. Lahjanantaja voi kertoa lahjasta lahjansaajalle tulostamalla Luonnonperintösäätiön sivuilta kortin. Myös sertifikaatin tilaus on mahdollista. Viidenkymmenen euron (50€) lahjoitus merkitsee varoja 100 neliön metsäpalaan ja pienikin summa (5€) vie eteenpäin tavoitettamme kohti Mummonmetsää.

Jos sinulla on metsää, jonka toivoisit päätyvän Luonnonperintösäätiön mummonmetsäksi, ota yhteyttä Luonnonperintösäätiön Forsbergiin.

Lahjoita Mummonmetsä-keräykseen Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa!

Lahjoituksen saaja: Luonnonperintösäätiö
Tilinumero FI78 5494 0950 0224 93
Viite: 201980 ohjaa lahjoituksen Mummonmetsä-kampanjalle

Aktivistimummot-liike tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiksi. Tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot ylistävät kohtuutta ja toivoa hyvän elämän rakennuspalikoina. Syksyllä 2019 julkistettu liike on laajentunut nopeasti yli 6000 facebook-aktiivin joukoksi. Kasvava joukko mummoja, pappoja ja mummohenkisiä haluaa vaikuttaa niin että monimuotoinen luontomme säilyy tulevillekin sukupolville.

Lisätietoja 

Aktivistimummot
Seija Kurunmäki, 0400-460894
Seija.kurunmaki@kuule.fi

 https://www.aktivistimummot.fi/

Luonnonperintösäätiö sr
Pepe Forsberg, 040-8669696
pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi 

www.luonnonperintosaatio.fi