Nyt tarvitaan ilmastoviisaita päättäjiä
Aktivistimummojen tavoitteena on hillitä ilmastokriisiä ja ympäristöuhkia. Nyt on puhuttu paljon kunnissa tehtävistä hiilikuormaan ja lähiluontoon vaikuttavista päätöksistä. Mutta tehdäänkö hyvinvointialueilla ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavia päätöksiä? Kyllä tehdään! Lue tästä kahden lääkärin ja aktivistimummon kirjoittamasta blogista, mitkä hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavat myös ilmastoon ja ympäristöön.
Hyvinvointialueet ovat iso toimija Suomessa. Ne ovat myös merkittävä ilmaston ja ympäristön kuormittaja: Vuonna 2019 sosiaali- ja terveydenhuollon päästöjen osuus oli 6,5 % koko Suomen kulutusperäisistä päästöistä. Kuormaa kertyy mm. alueiden omista ja vuokraamista kiinteistöistä ja uudisrakentamisesta. Hyvinvointialueiden toimintaan liittyy paljon autoilua mm. palo-ja pelastustoimen tehtävissä tai kotihoidon toteuttamisessa. Alueet myös tekevät kukin miljoonaluokan tarvike- yms. hankintoja ulkopuolisilta toimijoilta.
Hienoja tavoitteita, toteutusta vailla!
Monet hyvinvointialueet ovatkin laatineet ilmasto-ohjelmia, jotka tähtäävät systemaattisesti päästöjen vähentämiseen tai hiilineutraaliuteen. Uudenmaan Vihreät Ry:n tiedotteen (30.10.2024) mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on yltänyt kunnianhimoisimpaan ilmasto-ohjelmaan koko maassa: alue on päättänyt olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Monet muutkin hyvinvointialueet ovat kirjanneet hienoja tavoitteita ilmasto-ohjelmissaan. Parhaidenkin kohdalla kuitenkin puuttuu se oleellisin: ohjelmien toteuttaminen! Meidän äänestäjien on valittava seuraavalle kaudelle sellaiset päättäjät, jotka pyrkivät tinkimättä ilmastoviisaisiin päämääriin.
Ilmastoa ja rahaa voidaan säästää yhtä aikaa
Kun julkisuudessa puhutaan hyvinvointialueista, koskee puhe yleensä rahaa: rahoja on leikattu ja sen myötä uhka palvelujen supistamisesta ja suoranaisesta kurjistamisesta leijuu ilmassa. Suuri osa ilmastoystävällisistä ratkaisuista on onneksi kustannusneutraaleja tai jopa rahaa säästäviä. Esimerkiksi energiatehokkuuden huomioiminen laite- ja tilahankinnoissa ei lisää kustannuksia ja jotkut toimet kuten kodinhoitopalveluiden reitityksen parempi suunnittelu tai kaikenlaisen hävikin välttäminen tuovat säästöä. Kustannuksia lisäävät ratkaisut kuten vaikkapa pyöräedun tarjoaminen työntekijöille saattavat maksaa itsensä takaisin jossain toisaalla: pyöräily voi vähentää sairaslomia ja lisätä sitoutumista työpaikkaan, mikä säästää vuokratyövoiman hankkimiselta.
Ilmastoteot ovat myös terveystekoja
Ilmasto- ja ympäristöseikat liittyvät hyvinvointialueisiin toistakin kautta: ne aiheuttavat jo nyt monenlaisia ongelmia, joista hyvinvointialueet joutuvat vastaamaan. Ilmastonmuutos lisää äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden ja ukkosmyrskyjen, esiintymistä ja rajuutta. Tällä on suoria vaikutuksia pelastustoimen tehtäviin, kuten monenlaisten hälytystehtävien määrän kasvuun. Lisääntyvät hellejaksot ja heikentynyt ilmanlaatu rasittavat erityisesti ikääntyneiden terveyttä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi heikentää ihmisten vastustuskykyä ja näin lisätä esimerkiksi kroonisten sairauksien, erityisesti astman ja allergioiden, esiintyvyyttä. Ilmastonkriisi ja biodiversiteetin heikentyminen voivat aiheuttaa koko väestön mutta erityisesti nuorten mielenterveydelle lisäkuormaa ja kasvattaa osaltaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarvetta. Ja globaalisti ajatellen ilmastokriisi uhkaa ruuantuotantoa, aiheuttaa lisääntyvästi sotien uhkaa ja lisää pakolaisuutta, jotka vaativat hyvinvointialueiden varautumista, mahdollisimman kestävin keinoin, kasvaviin tarpeisiin.
Mummoviisaus on ilmastoviisautta - käytetään sitä myös äänestyskopissa
Meidän mummojen pitää siis äänestää viisaasti. Hyvinvointialueiden tulee tietysti ennen muuta vastata terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tehtävistään. Mutta meidän mummojen pitää osata ajatella laajemmin eikä langeta ehdokkaiden houkuttaviin lupauksiin juuri tietyn alueen lähipalveluiden parantamisesta. Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava lasten ja seuraavien sukupolvien tulevaisuus toimimalla ilmasto ja ympäristö huomioiden. Meidän on siis löydettävä ehdokkaita, jotka varmasti ymmärtävät tämän. Mutta meidän kannattaa myös itse osallistua talkoisiin pienentämällä omaa hiilijalanjälkeämme ja huolehtimalla parhaamme mukaan omasta ja läheisten terveydestä ja hyvinvoinnista.
#MummotÄänestää
Aluevaalitja kuntavaalit järjestetään 13.4. sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 2.–8.4.2025. Äänestämällä vaikutamme siihen, ketkä päättävät meidän jokaisen arkea koskevista asioista ja tulevaisuuden linjauksista seuraavat neljä vuotta.
- Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
- Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta.
Me mummot olemme paitsi iso myös aktiivisimmin äänestävä ikäluokka. Nyt on aika äänestää ja saada äänemme kuuluville. Sekä omasta että lastenlastemme puolesta.
Kirjoittajat:
Helena Kääriäinen ja Liisa Viheriälä ovat aktivistimummoja ja ilmastolääkäreitä
Kuva: Sasha Silvala / Yle