Kuntavaalit lähestyvät – eihän ehdokkaasi ole fossiili?

Kunnat ovat ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä toimijoita. Siksi äänestäminen tulevissa kuntavaaleissa on tärkeää. Tutkimalla puolueiden ohjelmia ja vaalikoneita voi löytää ehdokkaan, joka haluaa valtuustossa toimia niiden asioiden puolesta, joita juuri sinä pidät tärkeinä. Varmista, ettei ehdokkaasi tue fossiilisen energian käyttöä! Mitä useampaan alla esitettyyn kysymykseen ehdokkaasi vastaa kielteisesti, sitä fossiilimpi hän on!

Energia

Sähkön voi jokainen ostaa valitsemaltaan sähkön tuottajalta, mutta kaukolämmön tuotanto on useimmissa kunnissa kunnan hallinnassa. Kunnat ovat suuria lämmitysenergian kuluttajia vuokra-asunnoissa, kouluissa ja muissa julkisissa rakennuksissa.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa on vähentynyt jyrkästi viimeisten 15 vuoden kuluessa, mutta vieläkin runsas viidennes tuotetaan öljyllä, kivihiilellä, maakaasulla tai turpeella. Uusiutuvista suurin on energiapuu – noin kolmannes. Tulevaisuudessa kaukolämpö sähköistyy ja polttaminen vähenee. Lämpöpumput, jotka voivat hyödyntää erilaisia hukkalämpöjä, ovat keskeinen teknologia. On tärkeää myös hyödyntää halvan sähkön hetkiä esimerkiksi tuottamalla lämpöä sähkökattiloilla tai varastoimalla lämpöä suuriin luolastoihin. Näistä kaikista on jo kunnissa esimerkkejä.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi kuntansa kaukolämmön tuotannon sähköistymistä ja siten polttoon perustuvan kaukolämmön vähenemistä?

Suomessa rakennuksissa kuluu noin 40 % kaikesta käyttämästämme energiasta. Kuntakonsernien omistuksessa arvioitiin vuonna 2023 olevan hieman yli 43000 rakennusta. Kuntien rakennusten kunnossapito on ollut puutteellista ja korjausvelkaa on kertynyt. Huonokuntoinen rakennus on yleensä myös energiasyöppö.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi julkisten rakennusten hyvää kunnossapitoa ja energiatehokkuutta?

Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja kunta-alan välisin sopimuksin jo 1990-luvulta lähtien.  Vuoden 2023 lopussa mukana oli 157 kuntaa ja kuntayhtymää, joissa asuu  83 % Suomen asukkaista. Toimenpiteillä on saatu kunnissa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Toinen sopimuskausi on päättymässä vuonna 2025 ja jatkoa suunnitellaan vuosiksi 2026-2035.

Kysymys: Tukeeko ehdokkaasi kuntansa liittymistä julkisen alan energiansäästösopimukseen?

Liikenne

Mitä enemmän energiantuotannon päästöt vähenevät, sitä suurempi on liikenteen päästöjen osuus kasvihuonekaasujen päästöistä. Esimerkiksi Helsingissä ennusteen mukaan liikenne on nousemassa suurimmaksi päästölähteeksi vuonna 2025. Sama on tapahtumassa Suomen muissakin kaupungeissa ja kunnissa. Keskeistä on suitsia yksityisautoilua esimerkiksi julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen palvelua parantamalla. Suurimmissa kaupungeissa henkilöautojen käyttöä voidaan rajoittaa pysäköintikielloin ja -maksuin, ruuhkamaksuin ja suoranaisin ajokielloin. Autojen sähköistyminen vähentää päästöjä. Kuntien omien ajoneuvojen sekä bussien sähköistäminen on suoraan kuntien päätösvallassa. Päätökset ovat kipeitä, mutta niitä ilman hiilineutraalius ei toteudu.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi julkista liikennettä, kevyttä liikennettä sekä kunnan omien ajoneuvojen sähköistämistä?

Luonnon monimuotoisuus ja maankäyttö

Erilaiset maankäyttöön liittyvät päätökset ovat kuntapäättäjien pöydillä – onhan kunnilla kaavoitusmonopoli. Näillä voidaan vaikuttaa rakentamisen lisäksi esimerkiksi liikenteeseen sekä virkistys- ja suojelualueisiin. Kunnat ovat merkittäviä metsäomistajia – yhteensä kuntien metsäomaisuus on noin 400 000 ha. Metsienhoitoon liittyvät päätökset vaikuttavat etenkin luonnon monimuotoisuuteen. Lähiluonnon suojelu on sekä monimuotoisuuden turvaamista että hyvien ulkoilumahdollisuuksien tarjoamista, millä on suuri vaikutus myös asukkaiden terveyteen. Luontokadon torjumiseksi kunnille on suositeltu erityisen Luonnon monimuotoisuusohjelman eli LUMO-ohjelman laatimista. Sellainen on jo monilla kunnilla, mutta ei läheskään kaikilla.

Kysymys: Onko ehdokkaasi sitoutunut kuntansa LUMO-ohjelman tekemiseen ja toimenpiteiden edistämiseen?

Ruoka

Emme aina huomaa, että kunnat ovat melkoisia ruokkijoita – kouluissa, päiväkodeissa, lounasravintoloissa ja seniorikodeissa. Eikä ole yhdentekevää, miten tämä tehdään. Hävikin vähentäminen ja kasvisten suosiminen ovat eräitä keinoja.

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut mummojen lapsuusvuosien jälkeen kaksinkertaiseksi. Lihankulutuksen puolittaminen ei siis ole lainkaan mahdoton tavoite.

Suomalaisilta syntyy ruokahävikkiä keskimäärin 20-25 kg vuodessa. Se on hurja määrä, joka aiheuttaa sen, että kaikki tuotantoketjun päästöt ovat syntyneet turhaan. Kuntien ruokatarjoilussa on monia keinoja vähentää ruokahävikkiä.

Kouluruokailun järjestämisestä ja kustannuksista vastaa jokainen kunta.  Kouluruoalla on myös tärkeä kasvatustehtävä ja sillä on suuri vaikutus suomalaisten hiilijalanjälkeen. Tärkeää on, että kunnan tavoitteet ovat yhteiset ja yhteistyö kunnissa toimii. 

Kysymys: Tukeeko ehdokkaasi kuntansa tarjoaman ruokailun lihankulutuksen puolittamista ja hävikin torjuntaa.

Teksti:
Armi Temmes, aktivistimummo ja MMT
Piirros:
Anne Leppänen, aktivistimummo ja kuvittaja

Aktivistimummot-liike valmistautuu alue-ja kuntavaaliin teemalla ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!
Keskitymme kuntavaaliin, koska ilmastoon ja luontoon vaikuttavat päätökset (energia-, maankäyttö-, liikenne-, ruokapalveluratkaisut) tehdään kunnissa. Kysymme kuntavaaliehdokkailta: Oletko fossiili? Aktivistimummojen oma KUNTAVAALIPANEELI 27.3.2025.