Rakastammeko rantojamme?
Aktivistimummot-liikkeessä ollaan huolestuneita järviemme, Itämeren ja kaikkien vesiemme tilasta. Meillä Suomessa on pidetty puhdasta vettä niin itsestään selvänä asiana ettemme aina ymmärrä, miten kovasti jokainen meistä vaikuttaa omilla toimillaan rantojen ja vesien tilaan. Kohta kesäasukkaat palaavat taas rannoille. Aktivistimummojen ranta-asiantuntijat yhdessä Suomen Vesistösäätiön asiantuntijoiden kanssa keräsivät tavallisille rantojen omistajille ja käyttäjille seitsemän kohdan Tee se itse -ohjeet järvien ja merien rantojen kunnon kohottamiseksi.
Rannat ovat keskeinen osa suomalaista elämänmuotoa, etenkin kesällä. Tietävätkö rantojen asukkaat, mökkiläiset, kesävieraat ja muut rantojen käyttäjät, miten rantoja suojellaan tulevia sukupolvia varten? Aktivistimummot tarjoavat tähän esimerkkejä ja tietoa.
Miksi rannat?
Rannat ovat meille rakkaita ja niissä yhdistyvät ympäristönsuojelun ydinkysymykset: ilmastonsuojelu, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen ja vesiensuojelu. Rannat ovat erilaisten elinympäristöjen rajapintoja ja siksi arvokkaita myös luonnon kirjolle.
Tänään niitä uhkaava muutos jää huomaamatta. Moni luulee, että ei voi tehdä mitään, mutta meidän teoillamme, pienilläkin, on merkitystä. Tämän vuoksi Aktivistimummot ovat päättäneet toimia ja keränneet rantojen rakastajille käytännönläheisen ohjeiston, joka pohjaa tutkimus- ja faktafaktoihin.
Millainen on suomalainen ranta?
Rannat ovat tärkeitä mummojen lisäksi kaikille suomalaisille osana sielunmaisemaamme. Suomessa on noin 55 000 vähintään hehtaarin kokoista järveä sekä pitkä Itämeren rannikko Virolahdelta Tornioon. Rannoilla on kautta aikojen asuttu, kohdattu ja kuunneltu, saunottu ja pesty. Rantoja käytetään niin eräilyyn ja yöpymiseen nuotion äärellä kuin myös luonnon tarkkailuun, uintiretkiin ja kalastukseen.
Vesistöt muodostivat ennen tärkeimmät kulkureitit sekä kesäisin että talvisin. Järvemme ja jokemme ovat tärkeitä juomaveden ja ravinnon lähteitä, ja vesivoima on edelleen merkittävä energianlähde. Erilaisten rantojen kirjo on suuri.
Mitä on muuttumassa?
Luonnonrannat muuttuvat usein huomaamattomasti, ja rakentamattomia paikkoja on yhä vähemmän. Toiminnan vaikutuksia linnustoon, kalastoon ja elonkirjoon ei aina ymmärretä. Jos metsää hoidetaan, rantakin muuttuu. Rantapellot, kosteikkorannat ja suot ovat erityisen herkkiä. Muutokset, kuten ojitus tai maaperän ja kasvillisuuden käsittely, vaikuttavat ilmastoon, veden laatuun ja luonnon monimuotoisuuteen. Suomen järvet on suurelta osin säännösteltyjä, veden korkeusvaihtelu on määritelty energiatarpeiden ja tulvasuojelun mukaan.
Rakennettu ranta voi olla mökkiranta, kotiranta, uimaranta, veneranta, tie tai satama rakenteineen. Useimmiten tällaista rantaa on ruopattu ja rakennettu, metsää on käsitelty. Joskus rannat on vahvistettu paaluilla tai muureilla. Mökkipihoja rakennetaan kovin eri tavoin. Voimakas rakentaminen terasseineen, suurine laitureineen ja leikattuine nurmikoineen on usein esillä sisustuslehdissä ja televisio-ohjelmissa. Äänekäs hupiliikenne pikaveneineen ja vesiskoottereineen yleistynyt monilla alueilla.
Meidän on nyt aika toimia rantojen hyväksi
Aktivistimummot ovat laatineet Tee se itse -ohjeiston rantojen suojelemiseksi, jotta lapsenlapsemmekin voisivat nauttia rannoista. Ohjeet on tarkoitettu jokaiselle; ne ovat käytännönläheisiä. Ohjeisto on perusteltu tarkemmin blogeissa, jotka löytyvät Aktivistimummojen verkkosivuilta (www.aktivistimummot.fi).
Aktivistimummojen rantaohjeisto:
Pyydystä vesiä rehevöittävät ravinteet hyötykäyttöön. Kalasta, syö kaloja ja kompostoi perkeet.
Minimoi rannan muutostyöt. Jätä kosteikot kuivattamatta ja suot, purot sekä rantavedet luonnontilaan.
Lisää elonkirjoa. Suosi ketoja, niittyjä ja luonnonlajeja. Unohda keinonurmikot.
Tunnetko järvesi näkösyvyyden, sinilevätilanteen tai ravinnetason? Havainnoi, mittaa ja opi uutta.
Älä siirrä vieraslajeja puhtaisiin vesistöihin. Verkot, veneet ja pyydykset pesuun, jos vaihdat vesistöä.
Kuuntele hiljaa ja häiritsemättä luonnon ääniä. Anna niille tilaa. Vähennä moottoriliikennettä ja melua rannalla sekä vedessä.
Lue lisää ja tutki perusteluja www. aktivistimummot.fi -sivujen asiantuntijablogeista.
Aktivistimummot-liike perustettiin syksyllä 2019. Perustajajoukossa on ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita, viestinnän ammattilaisia, toimittajia, kirjailijoita, luonnontieteilijöitä, rahoitusalan asiantuntijoita. ”Me Aktivistimummot teemme työtä, jotta lapsenlapsille jäisi maailma, jossa voi elää. Mummoviisaudella tarkoitamme aikuisten vastuuta sekä kohtuuden ja toivon sanomaa. Me muutamme oman ahdistuksemme teoiksi, mutta vältämme lisäämästä pienten lasten ahdistusta,” verkoston kokoaja aktivistimummo Seija Kurunmäki muistuttaa.
Lisätietoja:
Päivi Salpakivi, metsänhoitaja, Aktivistimummo, puh. 0400 754748, salpasalo(at)hotmail.com
Armi Temmes, MTT, Aktivistimummo, puh. 050 5987661, armi.temmes(at)gmail.com