Vanhemmat ja isovanhemmat patistavat EU:n päättäjiä elvytysrahaston kestävään käyttöön

Aktivistimummot-liike Suomesta on yhtenä allekirjoittajana tukemassa Parents for Future -järjestön 18.6. EU:n päättäjille lähettämää vetoomusta. Yhteensä 177 vanhempien ja isovanhempien yhdistystä ja toimijaa 32 maasta muistuttaa päättäjiä, että heillä on nyt käsissään lastenlastemme tulevaisuus ja myös keinot, joilla siihen voi vaikuttaa. Vaadimme EU-päättäjiä näyttämään tietä koko maailmalle käyttämällä Eurooppa-neuvoston hyväksymää mittavaa elvytysrahastoa kestäviin ja ilmastoa suojeleviin tarkoituksiin. “Nyt on aika, jolloin Eurooppa-neuvoston tulee hyväksyä elvytysrahaston välineille ratifioitaviksi rohkeat, transformatiiviset politiikan suuntaviivat”, sanomme kirjeessämme, jonka vastaanottajia ovat Eurooppa-neuvoston pj Charles Michel, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli. Jäämme odottamaan vastausta.

“750 miljardin euron elpymisrahasto ja kaikki muut elvytysyhteistyössä toteutettavat toimet tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden uudelle kehityspolulle.” Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen

18.6.2020

Hyvät Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli,

Me, Parents for Future in Europe, ja meitä tukevat vanhemmat kaikkialla maailmassa, uskomme, että tällä historiallisella hetkellä, jolloin demokratia ja kansainvälistyminen ovat uhattuina, EU: n toimielimillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet ottaa maailmanlaajuinen johto rohkean ja päättäväisen ilmasto- ja ekologisen muutoksen strategian toteuttamisessa.

Parents For Future on ruohonjuuritason maailmanlaajuinen ilmastoaktivistien verkosto, joka on syntynyt Fridays For Future -liikkeen innoittamana. Ilmastokriisissä on kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, ja teemme tiivistä yhteistyötä nuorten ilmastoaktivistien kanssa tukemalla heidän vaatimuksiaan. Lapsiemme ja tulevien sukupolvien hyvinvointia koskevan yhteisen huolemme ajamana visioimme terveen planeetan, jossa kaikki yhteisöt elävät harmoniassa keskenään ja luonnon kanssa. Tämä vanhempien ääni on kuultava kansainvälisillä politiikan foorumeilla.

Lastemme ja tulevien sukupolvien edessä on epävarma tulevaisuus ilmastokriisistä ja biologisen monimuotoisuuden kiihtyvästä ehtymisestä johtuen. COVID 19 -kriisi on paljastanut globaalien sosioekonomisten järjestelmien vaarallisen haurauden etenkin nopeasti köyhtyvän ekosfäärin yhteydessä. Sosioekonomisen järjestelmämme on otettava harppaus eteenpäin kohti resilienssiä ja kestävyyttä.

Olemme hyvin tietoisia siitä, että EU on käyttämäisillään merkittäviä julkisia taloudellisia resursseja, joista tulee lastemme velkaa, ja että tämä taakka lisätään sanoin kuvaamattoman massiiviseen ympäristövelkaan, jonka jätämme heille. Uskomme, että tämän rahan käyttötapa on avainasemassa. Rahan pitäisi edustaa sijoitusta lastemme tulevaisuuteen, eikä uutta kustannusta sille.

Kuten Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ilmaissut, 750 miljardin euron elpymisrahasto ja kaikki muut elvytysyhteistyössä toteutettavat toimet tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden uudelle kehityspolulle.Muistutamme YK:n Agenda 2030:stä, joka tekee selväksi, että instituutiot ovat yksi kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisuuden perusta.

Pyydämme teitä ottamaan huomioon se perustavanlaatuinen rooli, joka teillä on lastemme tulevaisuuden suhteen. Visionäärinen vihreän kehityksen elpymisrahasto lähettää selkeän poliittisen signaalin markkinoille sekä Euroopan että globaalilla tasolla. Maailman toiseksi suurimpana markkina-alueena Euroopan unionilla ei ole vain ainutlaatuista asemaa ottaa maailmanlaajuinen johto, vaan sillä on myös moraalinen pakko tehdä niin.

Pyydämme valittuja edustajiamme Euroopan parlamentissa puoltamaan sitä, että Eurooppa-neuvosto hyväksyy elvytysrahaston välineille ratifioitaviksi rohkeat, transformatiiviset politiikan suuntaviivat. Tällainen johtajuus tulee ilmaista aikomuksen yhtenäisyyden ja todellisen riippumattoman, tulevaisuuteen suuntautuneen poliittisen näkemyksen avulla, ottaen täysin huomioon nuorten ilmastoliikkeessä lähes kahden vuoden ajan ilmaisemat äänet. Uskomme, että tasapuolista ja kestävää kehitystä tukeva globaali johtaminen on mahdollista ja että EU:n toimielimillä on vastuu tästä EU:n kansalaisia kohtaan.

Olemme tienristeyksessä ja valitsemanne tie määrittää lastemme elämänlaadun, kun itse elämä on vaakalaudalla.

Katso kaikki 32 maan 177 allekirjoittajaa Parents for Future sivuilta. https://parentsforfuture.info/

Lisätietoja

Aktivistimummot
www.aktivistimummot.fi

Seija Kurunmäki
+358 400 460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

Aktivistimummot keräävät varoja suojeltuun mummonmetsään

Aktivistimummot-liike tukee Luonnonperintösäätiön ainutlaatuista ikimetsien suojelutoimintaa kampanjoimalla mummonmetsän puolesta. Tavoitteena on keräysvaroin perustaa suojeltuja mummonmetsiä, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja toimivat hiilivarastoina. Äitienpäiväkampanjalla halutaan vahdittaa keräystä niin, että ensimmäiseen mummonmetsään tarvittava pääoma tai metsäpalsta toteutuisi jo tänä vuonna.

Metsillä on ihmiselle monia merkityksiä. Vanhat aarniometsät ovat tärkeitä hiilivarastoja, monimuotoisen luonnon ylläpitäjiä ja yhteistä arvokasta perintöämme. Lisäksi suojelumetsät tarjoavat tärkeän virkistymis- ja retkeilymahdollisuuden mummoille, lapsenlapsille ja kaikille kiinnostuneille. Suojellussa aarniometsässä on voidaan jokamiehenoikeuden turvin harrastaa marjastusta ja sienestystä. 

Tällä hetkellä Luonnonperintösäätiöllä on omistuksessaan yli sata luonnonsuojelualuetta, joiden yhteinen pinta-ala on yli 2000 hehtaaria.  Tyypillinen tapa saada suojeltavia metsäalueita on luoda kampanjoita, joihin halukkaat voivat lahjoittaa varoja, joilla Luonnonperintösäätiö hankkii omistukseensa sopivia metsäalueita. Luonnonperintösäätiön asiantuntijat etsivät ja ostavat suojeluun sopivia metsäalueita. Kriteereitä ovat mm. metsän pitkäaikainen koskemattomuus ja lajistollinen monimuotoisuus.

- Käytämme sääntöä: 50 euron lahjoituksella saa suojeluun 100 neliötä ikimetsää, sanoo Anneli Jussila Luonnonperintösäätiöstä.

Lahjoitus ikimetsään on mieluinen ja ikuisesti kestävä äitienpäivälahja monelle äidille ja mummolle. Lahjanantaja voi kertoa lahjasta lahjansaajalle tulostamalla Luonnonperintösäätiön sivuilta kortin. Myös sertifikaatin tilaus on mahdollista.

Moni suojelumetsä saa alkunsa niin, että metsänomistaja tai perikunta tarjoaa Luonnonperintösäätiön ehdot täyttäviä metsäalueita lahjoitettavaksi. Hyvä esimerkki on Aki Kaurismäen tekemä 5,5 hehtaarin  Keuraanmäki-ikimetsän lahjoitus.  
- Olemme iloisia, että varojen keräys on lähtenyt hyvään vauhtiin. Myös toinen lahjoitusmuoto eli ikimetsälahjoitus Luonnonperintösäätiölle olisi onnenpotku kampanjalle. Suojeltu mummonmetsä tuo sukupolvesta toiseen iloa monille sellaisille, joilla ei omia metsiä ole, Aktivistimummoista sanotaan.

Jos sinulla on metsää, jonka toivoisit päätyvän Luonnonperintösäätiön mummonmetsäksi, ota yhteyttä: Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila, 040 586 3950 
info@luonnonperintosaatio.fi

Lahjoita Mummonmetsä-keräykseen Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa!

Lahjoituksen saaja: Luonnonperintösäätiö
Tilinumero FI78 5494 0950 0224 93
Viite: 201980 ohjaa lahjoituksen Mummonmetsä-kampanjalle

Aktivistimummot-liike tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiksi. Tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot ylistävät kohtuutta ja toivoa hyvän elämän rakennuspalikoina. Syksyllä 2019 julkistettu liike laajeni nopeasti yli 5000 aktiivin joukoksi. Kasvava joukko mummoja, pappoja ja mummohenkisiä haluaa vaikuttaa niin että monimuotoinen luontomme säilyy tulevillekin sukupolville.

Luonnonperintösäätiö on Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin omistukseensa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen. Luonnonperintösäätiö tarjoaa ainoana valtakunnallisena tahona suoran kanavan luonnonsuojeluun. Kaikki lahjoitukset käytetään alueiden ostoon, suojeluprosessiin ja syntyneiden luonnonsuojelualueiden vaalimiseen.

Lisätietoja 

Aktivistimummot
Seija Kurunmäki, 0400-460894
Seija.kurunmaki@kuule.fi

 https://www.aktivistimummot.fi/

Luonnonperintösäätiö 
Anneli Jussila, 040 586 3950 
anneli.jussila@luonnonperintosaatio.fi 

www.luonnonperintosaatio.fi

Huomisen reilu ruoka siirtyy syksyyn 2020

Huomisen reilu ruoka  - Nyt puhutaan ruuasta ja ilmastosta  siirtyy.

KORONAEPIDEMIAN VUOKSI JOUDUIMME SIIRTÄMÄÄN Oodin TILAISUUDEN maanantaina 16.3.2020 klo 14-16.

#reiluruoka #ruokamurros #ruokajärjestelmä #ruokahävikki #aktivistimummot

@justfood_stn @aktivistimummot

www.justfood.fi www.aktivistimummot.fi

Varaa kalenteriisi aika myös seuraavalle Aktivistimummojen järjestämälle keskustelutilaisuudelle: 14.9. klo 17-19. Ilmasto ja terveys ja 5.11. 2020 klo 18-20 Vastuullinen vaate. Ohjelma tarkentuu, kunhan koronakriisin aiheuttamat rajoitukset tarkentuvat.

Jaa tämä Twitterissä!

PERUTTU

Tilaisuus siirtyy koronaepidemian vuoksi.

Ilmastoahdistukseen auttaa pyrkiminen yhdessä hyvään

Jaa tämä Twitterissä!

Dosentti Panu Pihkala Aktivistimummojen Toivo-tilaisuudessa 20.1.2020

Ympäristön ja ilmaston hätä aiheuttaa ilmastoahdistusta, jonka voimakkuus vaihtelee. Ahdistuksen tai ahdistuneisuuden keskeinen kysymys on: Onko meillä toivoa? Tätä kysymystä käsitteli dosentti, TT Panu Pihkala Aktivistimummojen tilaisuudessa 20.1.2020 Helsingin Keskustakirjasto Oodissa.

Pihkala kertoi, että ilmastonmuutoksen suhteen ihmisillä on kaksi psykologista tehtävää: sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin eli toimintakyvyn säilyttäminen sekä oman eettisen vastuun hyväksyminen ja suhteellisuudentaju eli kyky elää vastakkaisten tunteiden (ambivalenssin) kanssa. 

Ilmastoahdistuksen käsittelyyn vaikuttaa Pihkalan mukaan, mihin elämän merkityksellisyys sidotaan. Hän siteerasi tšekkiläistä kirjailijaa ja poliitikkoa Václav Havelia, jonka mukaan ”toivo ei ole varmuutta siitä, että jokin asia onnistuu, vaan vakuuttuneisuutta siitä, että asioilla on merkitys riippumatta siitä, miten käy”.

Ilmastoahdistukseen auttaa Pihkalan mukaan toisten seura, hyvään pyrkiminen yhdessä. ”Eri sukupolvien yhteys hyvään pyrkimisessä tehostaa vaikutusta.” 

Ilmastoahdistusta ei helpota eri sukupolvien keskinäinen syyllistäminen vaan sovinto. Pihkala käytti syyllisyyden lieventämisen työkaluna termiä ”(riittävän) kelvollisuuden kokeminen”. Myös aito kuunteleminen ja myötätunto auttavat.

Isovanhempien ja vanhempien Pihkala soisi tuovan esiin kokemukseen perustuvaa viisauttaan, mutta ilman sävyjä, jotka nuoret voivat tulkita vähättelyksi. Hän kehotti isovanhempia olemaan tarkkana ydinsota-ahdistukseensa viittaamisessa omana sukupolvikokemuksena. Ydinsotauhka oli todellinen, mutta rajautunut. Ympäristökriisi taas on käynnissä kaiken aikaa, eikä loppua näy.

”Ilmastoahdistus ei liity siihen, mitä on tapahtunut vaan, mitä voi tapahtua. Se on uhka, eräänlainen mörkö”, Pihkala totesi.

”Lähtökohtaisesti ilmastoahdistus ei ole sairaus vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen”.

Ilmastoahdistukselle erityisesti altistuvia ryhmiä ovat Pihkalan mukaan muun muassa lapset ja nuoret, joiden kyky käsitellä psyykkisesti vaikeita asioita on vielä kehittymässä. Myös maanviljelijät, ammattikalastajat ja -metsästäjät sekä alkuperäiskansat altistuvat ilmastoahdistukselle, koska heidän elinkeinonsa on vaarassa.

Ympäristönsuojelijat ja tutkijat, luonnossa paljon liikkuvat ja toimivat ihmiset sekä tuoreet isovanhemmat ovat myös ilmastoahdistukselle altistuvia ihmisryhmiä.

Lisää tietoa ilmastoahdistuksen kanssa elämisestä: https://mieli.fi/fi/raportit/ilmastoahdistus-ja-sen-kanssa-el%C3%A4minen

Tilaisuudessa aktivistimummo, lastenpsykiatri Liisa Viheriälä kiteytti ohjeet vanhemmille ja  isovanhemmille;  
“Kuuntele, ole läsnä, keskustele, älä tarjoa ahdistusta vaan kasvua ja toimintakykyä tukevaa turvallisuuden tunnetta ja monipuolista tietoa lapsen ikä ja kehitysvaihe huomioiden.”

***

Tilaisuuden tallenne Aktivistimummot-liikkeen facebook-sivuilla. https://www.facebook.com/aktivistimummot/videos/773550986464831/ 

Lokakuussa 2019 perustetun Aktivistimummot-liikkeen tarkoituksena on vaikuttaa sekä omien että maailman lastenlasten tulevaisuuteen.
Aktivistimummot korostavat kohtuutta, toivoa ja monimuotoisen luonnon tuomaa iloa hyvän elämän perustana.  

Lisätietoa ja yhteystiedot  www.aktivistimummot.fi

Aktivistimummot ilmaston asialla, tavoitteena kohtuus ja tulevaisuuden toivo

Lehdistötiedote 23.lokakuuta 2019 

Joukko mummoja on perustanut Aktivistimummot-liikkeen. Liikkeen tarkoituksena on vaikuttaa sekä omien että maailman lastenlasten tulevaisuuteen. Aktivistimummot korostavat kohtuutta, toivoa ja monimuotoisen luonnon tuomaa iloa hyvän elämän perustana.  Mummojen manifestilla 12 perustajamummoa haastavat kaikkia aikuisia ilmastonmuutosta hillitseviin tekoihin.

Mummot ovat eläneet ajan, jota leimasi kohtuus. Heidän elämänsä aikana kulutuksesta ja monista ilmastoa kuormittavista elämäntavoista tuli arkipäivää. Nyt on vielä aikaa ja nyt on pakko korjata asiat, joissa on kuljettu väärään suuntaan. On palattava kohtuuteen. Aktivistimummot muistuttavat mummojen monista vaikutusmahdollisuuksista.  Maapallo tulee säilyttää elinkelpoisena omille ja maailman lapsenlapsille.

Aktivistimummojen manifesti 

Mummot hillitsemään ilmastonmuutosta ja tuomaan tulevaisuuden toivoa!  

Manifestissä muistutetaan mummojen monista keinoista vaikuttaa: 

• Viemme eteenpäin kohtuuden sanomaa

• Korvaamme murehtimisen teoilla

• Emme hyväksy aikuisten vastuun siirtämistä lapsille

• Nostamme esiin iloa ja toivoa luovia käytäntöjä

• Kutsumme ystävät, sukulaiset, tutut ja tuntemattomat miehet ja naiset tekemään kanssamme arjen tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

• Käytämme äänestäjinä valtaamme viisaasti

Mummot yhteiskunnallisina vaikuttajina 

Perustajamummojen moniammatillinen joukko verkostoineen haluaa vaikuttaa asenteisiin, lisätä tietoa ja yhteistyötä, jotta jokainen mummo, isovanhempi, kummi ja tulevaisuudesta huolestunut aikuinen innostuu vaikuttamaan. Suomessa on maailman koulutetuimmat mummot, joissa on voimaa.  

Yli 60-vuotiaiden joukko kasvaa ja heidän elämäntavallaan on merkitystä myös tuleviin sukupolviin. Tässä joukossa on paljon päättäjiä, jotka vaikuttavat siihen, miten tulevaisuudessa asutaan ja kuljetaan, millä lämmitetään, mitä syödään ja mistä verotetaan.  Päättäjillä on erityinen vastuu, josta aktivistimummot heitä muistuttavat. 

- Me mummot haluamme ahdistuksen sijaan luoda toivoa. Suuren äänestäjäjoukon edustajina vaadimme myös päättäjiä olemaan niitä aikuisia, joiden tekoihin ja vastuullisiin päätöksiin  lapset voivat luottaa, sanoo liikkeen alullepanija, perustajamummo Seija Kurunmäki.  

Keskustelua somessa ja tilaisuuksia yhteistyössä Oodi-kirjaston kanssa

Mummot uskovat tutkittuun tietoon. Joskus aiheesta esitetty tieto on ristiriitaista, monesti myös mustavalkoista. Ihmiset ovat ymmällään, mikä tieto on oikeaa ja mitkä teot vaikuttavat. 
Tätä helpottamaan Aktivistimummot aloittavat keskustelufoorumit, joissa käydään läpi tärkeitä faktoja. Aktivistimummot.fi -sivuilla ja Aktivistimummot Facebook-ryhmässä keskustellaan ilmastoon ja vastuullisuuteen liittyvistä aiheista ja isovanhempien vaikutusmahdollisuuksista. Ryhmästä voi hakea vinkkejä omaan elämään ja siihen voi myös liittyä mukaan.
Omat lapsenlapset eivät ole edellytys ryhmään pääsyyn. 

Vuoden 2020 alusta aloitettaviin keskustelufoorumeihin kutsutaan eri alojen asiantuntijoita haastateltaviksi.  Tulossa on keskusteluja mm. ilmastoahdistuksesta, järkevistä kompensaatioista, ruoasta, arjen teoista ja asumisesta.  

Lue lisää www.aktivistimummot.fi

• Sivuilla on 12 perustajamummon omat ilmastoteesit 

Tule mukaan rakentavaan Aktivistimummot Facebook-ryhmään

#aktivistimummot

#nytonpakko

Lisätietoa:

Seija Kurunmäki, 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi

Helena Kääriäinen, 040-8309889, helena.kaariainen@thl.fi