Antaako IPCC:n raportti toivoa?

Aktivistimummo ja ilmastoasiantuntija FT Anu Harkki seuraa ilmastonmuutosta ja sen ympärillä tehtävää kansainvälistä tutkimusta verkostoissaan tarkasti. Hän on huolissaan, mutta vielä toiveikas. Pari viikkoa sitten ilmestynyt kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti kertoo, että ilmastonmuutos on edennyt ennustettuakin nopeammin. Hyvä uutinen on, että keinoja hillintään on olemassa. Toivoa on, kunhan ihmiskunta ottaa päästöjen hillinnän keinoja laajasti käyttöönsä. Aikaa muutoksiin on vielä, vaikka sitä on vähemmän kuin on aiemmin luultu.

Kuudennen IPCC:n arviointiraportin ensimmäinen osaraportti ilmestyi 9.8. Ensimmäinen osa käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja se kokoaa yhteen tiedot ilmastojärjestelmän muutoksista esiteollisesta ajasta nykyisyyteen.

Oliko IPCC:n raportissa mitään uutta? KYLLÄ!

Maapallon keskilämpötila on nyt noussut 1,1 astetta ja raportti osoittaa, että 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan näillä näkymin jo 2030-luvun alussa, siis vain kymmenen vuoden kuluttua. Nyt tiedetään, että vain voimakkaalla päästöjen rajoittamisella voimme estää lämpötilan nousun yli tuon 1,5 - 2 asteen rajan, joka asetettiin tavoitteeksi Pariisin sopimuksessa.

Ehkä parasta tässä raportissa on se, että saimme selvän suunnan – raportti kertoo selkein esimerkein kuinka paljon globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä voimme vielä aiheuttaa?  Raportissa on esitetty eri skenaarioita tulevista päästömääristä ja niiden aiheuttamasta lämpötilan noususta.  Näistä skenaarioista ja niiden todennäköisyyksistä voi vetää selkeän johtopäätöksen: seuraavan kymmenen vuoden aikana globaalien päästöjen on laskettava radikaalisti, mieluiten puoleen. 

Onko syytä huoleen? KYLLÄ!

Jos ihmiskunnan tavoite on pitää lämpeneminen noin puolessatoista asteessa, Pariisin sopimuksen mukaisesti, voimme globaalisti päästää vielä noin 400 miljardia tonnia kasvihuonekaasuja ilmakehään.  Tällä hetkellä joka vuosi päästöt ovat noin 40 miljardia tonnia.  Eli kymmenessä vuodessa päästökiintiömme on käytetty ja sen jälkeen päästöjen tulisi vastata hiilinielujen kokoa.  

Maailman maiden jo lupaamat päästövähennykset johtavat siihen, että globaalit päästöt tulevat puolittumaan vuoteen 2050 mennessä, mutta raportin mukaan se ei riitä.  Päästöjen tulisi puolittua 10-20 vuodessa.  Näin toimien ilmasto tulisi lämpenemään 1,5 – 2 astetta ja jo siinäkin tapauksessa meidän on toteutettava merkittäviä sopeutustoimia, jotta elämä voisi jatkua ennallaan. Eli voi sanoa, että meillä on syytä huoleen.  

Vieläkö on toivoa? KYLLÄ!

Me tiedämme jo, mitä tulisi tehdä.  Jokseenkin kaikki teknologiatkin ovat valmiita päästöjen riittävään vähentämiseen.  Nyt ei enää tarvitse kiistellä siitä, kenen pitää tehdä muutoksia – meidän kaikkien täytyy, kaikkien maiden ja kaikkien yhteiskuntaluokkien, ihan jokaisen.

Jos luovumme fossiilisista ja muutamme ajatuksemme ruoasta, se vie jo pitkälle.  Kaikki muu, liikenne, asuminen ym. tulee vähitellen perässä uusien teknologioiden avulla.

Fossiilisista luopuminen ei muuta elämäämme epämukavaksi, meillä on edelleen lämpöä, sähköä ja energiaa.  Tämä muutos on jo tapahtumassa.  Isot yritykset ovat suorastaan pakotettuja muutokseen koska suuret institutionaaliset sijoittajat ovat vauhdilla edellyttämässä uusiutuviin investoimista eikä hiilivoimaloille enää riitä rahoitusta.

Voiko jokainen meistä vaikuttaa? KYLLÄ!

Yritysmaailma on jo muuttumassa, koska rahoitusmarkkinat sitä edellyttävät, mutta kuinka saisimme meidän jokaisen oman käytöksen muuttumaan.  Kulutustottumuksemme pyörittävät valtavaa, globaalia krääsämarkkinaa, joka tuottaa käsittämättömiä määriä halpaa ja huonolaatuista vaatetta ja tavaraa.  Ostamisen ja kuluttamisen merkittävä vähentäminen on kuitenkin mahdollista, korona-aikakin on sen osoittanut. Meillä mummoilla on hyvä mahdollisuus näyttää tietä kriittisinä asiakkaina ja vaatia päättäjiltä vaikuttavampia ja nopeampia toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi.

Tärkeimmät yksittäisen kuluttajan toimet olisivatkin kulutustottumusten muuttaminen kestävyyttä suosivaksi ja ruokavalion muuttaminen kasvispainotteisemmaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.  Ruokavaliomuutoksilla parannamme myös terveyttämme. Makutottumuksien hidas muuttaminen ja lihan vähentäminen on täysin mahdollista. 

Anu Harkki
EU Climate-pact Ambassador
Climate Reality Leader
Aktivistimummo
Emerita Tutkimusjohtaja, FT, MBA