Aktivistimummot ja #LupausTalvelle

Aktivistimummojen tammikuinen Eteenpäin, sanoi mummo lumessa-kampanja huipentuu Lumen päivään 2.2. Samana Lumen päivänä Protect Our Winters FInland-organisaatio haastaa äänestäjät ja päättäjät tekemään työtä ilmaston ja lumen puolesta. Myös Aktivistimummot-liike antoi lupauksensa talvelle. Mummot heittävät myös oman pallonsa suoraan päättäjille muistuttaen päättäjien tärkeästä roolista ilmastonmuutoksen hillitsijöinä ja luonnon monimuotoisuuden vaalijoina. Tulkaa mukaan 6.2. klo 14.

Kun vastasimme Protect Our Winters-haasteeseen, #LupausTalvelle

Lupasimme ÄÄNESTÄJINÄ

1. VAIKUTTAA POLITIIKKAAN:  Lupaan äänestää, kirittää ja tukea kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa tekeviä ehdokkaita nyt ja tulevaisuudessa.

2. OLLA ÄÄNESSÄ: Lupaan viestiä talvien pelastamisesta ja sen ratkaisuista omissa verkostoissani kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi.

3. OPISKELLA: Lupaan olla utelias uudelle tiedolle ja uusille tavoille sekä kehittää osaamistani ilmastokriisin hillitsemiseksi.

4. ELÄÄ YKSINKERTAISEMMIN: Lupaan vähentää kulutusta kaikilla elämän osa-alueilla sekä tavoitella 2500 kg vuotuista hiilijalanjälkeä vuoteen 2030 mennessä. 

5. MATKUSTAA FIKSUMMIN: Lupaan suosia vähäpäästöisempiä kulkuvälineitä ja -tapoja arjessani ja lomalla sekä etsiä iloja ja harrastusmahdollisuuksia myös läheltä.

6. SYÖDÄ ILMASTOYSTÄVÄLLISESTI: Lupaan suosia kasvisruokaa ja minimoida ilmastoa kuormittavat eläinperäiset tuotteet ruokavaliossani. 

7. ÄÄNESTÄÄ LOMPAKOLLA: Lupaan kohdistaa rahani ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin palveluihin, sijoituksiin ja tuotteisiin.

Allekirjoittaessaan #LupausTalvelle -haasteen EDUSKUNTAVAALIEHDOKKAAT lupaavat seuraavaa.

1. Ottaa talvien suojelun huomioon kaikissa tilanteissa, joissa voin vaikuttaa

2. Pitää kiinni Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

3. Sitoutua COP15 sopimuksen tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä.

4. Olla mukana rakentamassa kestävämpää yhteiskuntaa, joka ei ole riippuvainen fossiilisista polttoaineista.

Aktivistimummot-liike lupasi vaikuttaa politiikkaan. Se tapahtuu tuota pikaa, koska Aktivistimummot ovat kutsuneet isoimmat puolueet ja joukon asiantuntijoita
Eurooppa-saliin päättäjätapahtumaan 6.2. klo 14. Tapahtumassa keskustellaan monipuolisesti päättäjien mahdollisuuksista ilmastomuutoksen hillintään ja haastetaan heitä toimimaan rohkeammin ilmaston asialla.

Protect Our Winters Finland (POW) ja Aktivistimummot tekevät yhteistyötä. Aktivistimummot ovat yhteistyössä myös Suomen Vesistösäätiön Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä? -hankkeen kanssa.. Siellä olevat vesiasiantuntijat osaavat kertoa,, että lumesta on moneksi.  Aktivistimummot-liike on mukana kansainvälisessä Our Kid’s Climate-verkostossa.

 Lisätietoa:

Aktivistimummot
Helena Kääriäinen, helena.kaariainen@thl.fi, puh. 040 8309889
Reetta Meriläinen, reettam2@gmail.comja puh. 0400 464220.
Seija Kurunmäki, Seija.kurunmaki@kuule.fi, puh. 0400 460894
Kuva: Anne Leppänen

Protect Our Winters Finland, POW,

Noora Vihervaara,noora@protectourwinters.fi  puh. 0405255323 
#LupausTalvelle-sivut

Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä? -hanke, Suomen Vesistösäätiö

Seuraa ja kommentoi kampanjaa Aktivistimummojen somekanavissa
Facebook
Twitter
Insta @aktivistimummot

Kampanja: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa

Keskitalven lumikampanjallaan Aktivistimummot muistuttavat lumen tärkeydestä ja lumen monista rooleista maassamme. Lumi on yksi paitsi veden olomuoto ja osa hyvää talvea, myös tärkeä ilmastonmuutoksen markkeri. Lumen säilyttäminen vaatii täsmälleen samoja toimia kuin ilmastonmuutoksen ja  luontokadon hillintä.  Kaikissa ilmastotoimissa tarvitaan sitkeyttä ja yhteistyötä. Sitä mummoilla riittää. Siksi kampanjan teemaksi valittiin: Eteenpäin, sanoi mummo lumessa.

Lumikampanja näkyy kuluttajille faktapohjaisina piirrettyinä tietoiskuina ajalla 23.1.-2.2. Tietoiskuissa muistutetaan lumen monista rooleista. Luontomme ja kasvimme ovat kautta vuosituhanten sopeutuneet lumitalviin,  lumen valoa heijastava vaikutus vaikuttaa niin luonnon kuin mielenkin terveyteen. Talven lumileikit ja urheilu ovat tärkeä osa kulttuuria ja sukupolvien yhdessäoloa.  Lumen tärkeitä merkityksiä voisi luetella kinoksittain.

Kampanjassa mummot muistuttavat, että lumi on tärkeä ilmastonmuutoksen markkeri.
- Kun huolehdimme ilmastosta pienentämällä kaikin tavoin hiilijalanjälkeämme, huolehdimme myös lumesta ja lumitalvista, joita niin me mummot kuin myös lapsenlapsemme rakastavat, sanoo Helena Kääriäinen Aktivistimummoista.

 Päättäjille ja eduskuntavaaliehdokkaille muistutetaan heidän tärkeästä roolistaan myös lumiasioissa. Päättäjiä rohkaistaan mukaan tekemään enemmän ja nopeammin työtä ilmaston puolesta. Siksi isoimmat puolueet ja joukko asiantuntijoita on kutsuttu Eurooppa-saliin päättäjätapahtumaan 6.2. klo 14.

 -Lumi ja talvet ovat meille suomalaisille erityisen rakkaita asioita, josta saamme paljon iloa ja riemua. Lumella on myös tärkeä rooli pohjoisessa luonnossa. Talvien säilyttäminen on meille paras syy tehdä entistä reippaammin ilmastotoimia. On huippujuttu, että Aktivistimummotkin ovat mukana lumitöissä ja kannustamassa ihmisiä muutokseen kohti kestävämpää elämäntapaa”, POW:in hallituksen puheenjohtaja ja Lumen jäljillä -kirjan kirjoittaja Heidi Kalmari kertoo.

Aktivistimummot ja Protect Our Winters Finland eli POW tekevät lumiyhteistyötä. Suomen POW aloittaa oman Lupaus talvelle -kampanjansa Lumen päivänä 2.2.2023. 
Mummot ovat yhteistyössä myös Suomen Vesistösäätiön Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä? -hankkeen lumi- ja vesiasiantuntijoiden kanssa.

Aktivistimummot-liike on mukana kansainvälisessä Our Kid’s Climate-verkostossa. Monien muiden kansainvälisten vapaaehtoistoimijoiden rinnalla Aktivistimummot-liike sai verkoston kautta pienen rahoituksen lumihankkeelleen. Kampanja starttaa 23.1. kun Aktivistimummot alkavat heittä lumipalloja eli  tietoiskuja niin päättäjien kuin meidän kaikkien iloksi.  Pysykää kanavalla.

 Lisätietoa:

Aktivistimummot
Helena Kääriäinen, helena.kaariainen@thl.fi, puh. 040 8309889
Seija.kurunmaki@kuule.fi, puh. 0400 46089
Kuva: Anne Leppänen Lue lisää kuvittajasta

Protect Our Winters, POW

Vesi vanhin voitehista - mitä ihmettä? -hanke, Suomen Vesistösäätiö

Seuraa ja kommentoi kampanjaa Aktivistimummojen somekanavissa
Facebook
Twitter
Insta @aktivistimummot

Aktivistimummot mukana vaatimassa oikeudenmukaista siirtymää

Aktivistimummot-liike on mukana tänään 17.1 käynnistyvässä Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! -kampanjassa. Finnwatchin organisoimassa kampanjassa on mukana 64 suomalaista järjestöä, jotka yhteistyössä kirkon kanssa ovat laatineet oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteet. Kampanja kutsuu kansanedustajaehdokkaita mukaan sitoutumaan periaatteisiin.

– Haluamme lopettaa kiistelyn siitä, tehdäänkö tieteenmukaiset ilmasto- ja luontokatotoimet. Ne on tehtävä. Eduskuntavaaleissa on keskusteltava siitä, miten tarvittavien toimien oikeudenmukaisuus varmistetaan, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér.

Oikeudenmukaisen siirtymän periaatteet koostuvat kymmenestä kohdasta.
- Me Aktivistimummoissa korostamme erityisesti periaatteita, jotka muistuttavat, että ilmasto- ja luontokatotoimia tulee tehdä etupainotteisesti tulevat sukupolvet huomioiden, kerrotaan Aktivistimummoista. On selvää, että ilmastokriisin ratkaisuissa onnistutaan varmimmin, kun luomme samalla oikeudenmukaisempaa ja onnellisempaa yhteiskuntaa.

Lisätietoa: Oikeudenmukainensiirtymä -nettisivut

———————————————————————-

10 periaattetta:

1. Maapallon lämpeneminen on rajoitettava puoleentoista asteeseen esiteollisesta ajasta. Luontokato tulee pysäyttää.

2. Tarvittavista toimista tehtävät päätökset tulee pohjata parhaaseen käytettävissä olevaan tieteelliseen tietoon.

3. Tarvittavien toimien mittaluokkaa ja nopeutta arvioitaessa on huomioitava niin varovaisuusperiaate kuin tulevat sukupolvet. Tästä syystä tarvittavat päästövähennykset ja luontokatoon puuttuvat toimet tulee tehdä etupainotteisesti. Suomen kaltaisten rikkaiden maiden vastuu on tehdä näitä toimenpiteitä kehittyviä maita nopeammin sekä osallistua kehittyvien maiden ilmasto- ja luontokatotoimien rahoittamiseen.

4. Siirtymän tulee olla suunnitelmallista ja pitkäjänteisesti toteutettavaa. Suomen tulee laatia asiantuntijatietoon pohjautuva konkreettinen
ja jatkuvasti päivitettävä suunnitelma siitä, miten koko yhteiskunnan kattava oikeudenmukainen ekologinen siirtymä on mahdollista toteuttaa kokonaisuutena. Siirtymässä on tärkeää huomioida politiikkajohdonmukaisuus: myös toimien, jotka eivät ole suoraan kytköksissä ekologiseen siirtymään, tulee olla linjassa siirtymän kanssa.

5. Oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän ytimessä ovat ihmisoikeudet. Ilmasto- ja luontokatotoimien on noudatettava Suomen ihmisoikeusvelvoitteita.

6. Ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen. Siirtymätilanteissa erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa oleviin sekä marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin ja turvattava heidän oikeuksiensa toteutuminen. Myös siirtymäaloilla toimivat työntekijät, maatalousyrittäjät ja yrittäjät tulee tunnistaa, ja heitä tulee tukea.

7. Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä vähentää köyhyyttä sekä sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta. Siirtymästä aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen jako edellyttää progressiiviseen verojärjestelmään perustuvaa rahoituspohjaa.

8. Siirtymässä on varmistettava sekä Suomessa että maailmalla työvoiman oikeudenmukainen siirtyminen hiilivapaisiin tuotanto- ja palvelutehtäviin päivittämällä osaamista sekä luomalla ihmisarvoista työtä sekä hyvälaatuisia työpaikkoja.

9. Työmarkkinaosapuolilla, kansalaisjärjestöillä, muilla sidosryhmillä
ja yksittäisillä ihmisillä on oltava mahdollisuus osallistua ilmasto- ja luontokatotoimien suunnitteluun, toteutukseen ja päätöksentekoon sekä tehtyjen toimien arviointiin.

10. Suomessa ekologisen siirtymän etenemistä ja sen vaikutuksia ihmisoikeuksien toteutumiseen, työllisyyteen ja osaamiseen, taloudelliseen eriarvoisuuteen, huoltovarmuuteen sekä haavoittuviin, marginalisoituihin ja syrjinnälle alttiisiin ihmisiin on seurattava erillisellä mittaristolla esimerkiksi osana ilmastovuosikertomusta. Ilmastovuosikertomuksessa tulisi tarkastella myös niitä kansainvälisiä vaikutuksia, joita Suomen ekologisella siirtymällä on muihin maihin, ja erityisesti kehittyviin talouksiin.

Aktivistimummojen neljäs vuosi

Aktivistimummot-liike syntyi vuonna 2019, kun joukko mummoja havaitsi, että ilmastonmuutoksesta huolta kantavina esiintyivät vain nuoret.  Samaan aikaan ilmastonmuutoksen ja luontokadon seuraukset alkoivat näkyä kaikkialla maailmassa.  Jokainen ajatteleva ihminen kohtasi tiedon, että muutos tarvitaan ja muutoksen on tapahduttava  tämän sukupolven aikana (vuoteen 2030 mennessä).
Myös mummojen huoli lastenlasten tulevaisuudesta kasvoi. Emme voi olla hiljaa. Halusimme yhdessä nuorten kanssa julistaa sanomaa #NytOnPakko.

Kahdentoista eri aloilla toimineen mummon joukko kiteytti sanomansa ja valitsi roolinsa ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon äänitorvena. Tavoitteena oli saada aikaan laajeneva verkosto tekemään tekoja, joilla luodaan toivoa ja lievitetään ahdistusta. Yhteisvoimin, mummoviisautta ja ryhmän monipuolisuutta hyödyntäen toiminnan raamit kirjoitettiin Aktivistimummot-liikkeen manifestiksi.

Aktivistimummojen pääviestit ovat: toivo, kohtuus ja tutkimukseen perustuvat faktat. Tavoitteemme kirjasimme nettisivuillemme  www.aktivistimummot  näin:

Me mummot haluamme turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.

Kolmen olemassaolovuotemme aikana olemme levittäneet tietoa ja ymmärrystä ilmastosta ja luonnosta. Meille on ollut ilo huomata, että elämänkokemuksesta ja työelämän aikana syntyneistä verkostoista on hyötyä.  Myös keskustelut ja yhteiset ilmastoteot omien lasten ja lastenlasten kanssa ovat merkityksellisiä.

Aktivistimummoina olemme huomanneet, että voimme vaikuttaa paitsi yksilöinä, myös ryhmänä sekä liittoutumalla muiden ympäristöaktivistien kanssa. Mummoja kuunnellaan.

Monien toimijoiden hyvänsuuntaisista teoista huolimatta elämämme edelleen maailmassa, jossa luontokato ja päästöjen aiheuttamat katastrofit lisääntyvät. Käännettä parempaan ei ole vielä nähty.  Myös me ”kiltit mummot ”uskallamme myös ärähtää. Ensin ärähdämme päättäjille.  On aika toimia.

Tekoja ja viestejä

Toteutamme tietoa lisääviä tapahtumia (Ilmastoahdistus 2020, Ilmasto ja terveys 2020, Elämänsiivous 2021). Vuonna 2022 kampanjoimme heti Venäjän hyökkäyksen alettua energian säästön tärkeydestä Palkitsemme edelläkävijöitä vuosittaisella Pelargonia-palkinnolla, haastamme päättäjiä ilmastotoimiin ja  keräämme rahaa Luonnonperintösäätiön suojeltavaan Mummonmetsään (kasassa 2023 alussa on noin 25 000 euroa eli 5 hehtaarin suojelualue).  Jaamme tietoa ja olemme mukana yhteiskampanjoissa muiden ilmasto-ja luontoaktivistien kanssa. Olemme tyytyväisiä yhteydenotoista, puhujapyynnöistä ja yhteistyöehdotuksista, joita saamme Suomesta ja maailmalta.

On ollut ilo innostaa mukaan mummoja ja mummohenkisiä, niin Suomessa kuin maailmalla.  Ryhmämme Facebookissa on yli  6000-päinen ja twitterissä ja Instagramissakin  äänemme kuuluu.  Aktivistimummot palkittiin vuonna 2021 Valli ry:n Vuoden Isovanhempi-tunnustuksella.

Vuosi 2023

Vuosi 2023 Aktivistimummojen neljäs  toimintavuosi.  Aloitamme vuoden Ota kiinni, mummo heittää pallon!- kampanjalla Alkuvuodesta haastamme äänestäjiä kiinnittämään huomiota siihen, miten eduskuntavaaliehdokkaat huomioivat lastenlastemme tulevaisuuden. Vuonna 2023 kannustamme siihen, että metsiä hoidetaan hyvin ja suojellaan hyvin. Myös vedet ja rannat ovat lähellä mummojen sydäntä. 

Luonnon kunnioitus ja energian säästäminen sekä kaikenlaisen tuhlauksen lopettaminen on mummojen aktivismin kovinta ydintä.

Tule mukaan liittymällä Aktivistimummojen fb-ryhmään.  

Lahjaksi Mummonmetsää

Pari vuotta sitten Aktivistimummot-liike loi yhteiskampajan Luonnonperintösäätiön kanssa. Tavoitteena on kerätä varoja nimikoituun, suojeltuun ikimetsäpalstaan. Nyt on koossa noin 25 000 euroa, jolla saamme suojeluun noin viiden hehtaarin palstan. Summa on syntynyt sillä , että moni mummo ja muutkin luonnon ystävät ovat lahjakrääsän sijaan sijoittaneet rahasumman Luonnonperintösäätiön keräykseen. Kiitos kaikille lahjoittajille!

Kerroimme alkuvaiheessa että tavoitteemme on 10 hehtaarin Mummonmetsä. Nyt kerätty summa pitäisi sitä varten tuplata.. Ehkä jo vuonna 2023 olemme saaneet kokoon sellaisen summan, että Luonnonperintösäätiö voi hankkia Mummonmetsäksi sopivan metsäpalstan. Tule mukaan Mummonmetsä-keräykseen. Lahjoittaminen on helppoa.

Oheisen artikkelin lopussa on linkki, joka johtaa lahjoitukseen. Samalla voi tilata muistoksi lahjansaajalle menevän kortin. Se ilahduttaa niin antajaa kuin lahjan saajaakin. Ja ennenkaikkea luontoa ja tulevia sukupolvia.
https://luonnonperintosaatio.fi/kampanjat/aktivistimummojen-mummonmetsa/

Mummojen energiansäästömeemit lähtivät lentoon

Aktivistimummot-liike osallistui Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan omalla sosiaalisen median meemikampanjallaan lokakuun aikana. Energiansäästö on mummojen erikoisosaamista ja kampanja innosti niin, että mummot lisäsivät sosiaalisen median kanaviaan.. Nettisivujen, Faceboookin ja Twitterin rinnalle luotiin Instagram-tili, jotta mummoviisaudet saatiin lentoon ja jakoon mahdollisimman monille silmille.
- Kun mummojen kanssa ideoimme kansanperinteeseen pohjaavia lausahduksia, oli kaikilla mielessä, että nyt ei ole aika ankeuttaa, vaan nähdä myös energiansäästössä iloa ja mahdollisuuksia, kampanjaa koordinoinut aktivistimummo Eeva-Riitta Piispanen sanoo. Hän iloitsee, miten uskomattomalla tahdilla syntyi uusia lasautuksia ja perinteisten sanontojen päivityksiä.
- Lopulta meillä oli varaa, mistä valita ja loput ovat vielä tallessa sukanvarressa, mummo nauraa.

Myös kuvitus saatiin omasta takaa. Yksi ryhmän aktiiveista on kuvittaja Anne Leppänen, joka teki kampanjasta somesopivan, hauskan ja erottuvan.
Kampanjan taustalla oli #AstettaAlemmas -kampajan keräämät faktat, jotka mummojen oma energia-asiantuntijaryhmä muokkasi kansankielisiksi.

Aktivistimummojen kuvat ja lausahdukset on julkaistu, nähtävissä ja jaettavissa: Facebook-ryhmässä Aktivistimummot, Twitterissä @aktivistimummot ja Instagramissa "@Aktivistimummot.

Lisätietoja kampanjasta Eeva-Riitta Piispanen
eevis@staccato.fi
puh. 0400 478 016

Kolme vuotta eikä suotta

Aktivistimummot- liike tuli näkyväksi kolme vuotta sitten, 23.10.2019, kun esittelimme ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät tavoitteemme ja manifestimme www.aktivistimummot.fi-sivuilla. Kolmen vuoden aikana tämä 12 mummon moniammatillinen joukko on kasvanut yli 6000 mummon Facebook-ryhmäksi, joka näkyy ja viestii aktiivisesti myös Twitterissä ja Instagramissa.
Tällä hetkellä päällimmäisiä toimia ovat energiansäästötalkoot ja keräys Luonnonperintösäätiön Mummonmetsään. Mummoviisaudella näyttää olevan kysyntään. Siitä ollaan kiinnostuneita myös maailmalla.

Vuoden 2018 tienoilla, hälyttävän IPPC-raportin jälkeen, alkoi ilmastohuoli lisääntyä. Greta Thunbergin esimerkki innosti erityisesti nuoria myös mielenosoituksiin.
Pohdimme ystävien kanssa, miksi aikuiset ja vanhempi väki on hiljaa. Oli selvää, että nykymenon jatkuminen pahentaa luonnon tilaa entisestään. Myös kasvavaan ahdistukseen kaipasivat helpotusta kaikenikäiset.
- Tuntui helpottavalta päästä vaihtamaan ilmastoajatuksia muiden kanssa. Meillä oli yhteinen huoli: lastenlasten tulevaisuus. Tuntui merkitykselliseltä pohtia, millaisilla teoilla me kiireisimmästä työelämästä eläköityneet osaajat voisimme vaikuttaa, ryhmää koonnut Seija Kurunmäki muistelee.

Kolmen vuoden toiminnan aikana Aktivistimummot ovat eläneet kaksi eristettyä koronavuotta. Moneti mummojen kokoontumis- ja tapahtumasuunnitelmista muuttuivat virtuaaliksi..
- Muiden kansalaistoimijoiden tavoin, ainut mahdollisuus meille oli tehdä nopea digiloikka. Hyppy oli luonteva, koska ryhmä uskoo vahvasti viestinnän voimaan, Kurunmäki kertoo.

Aktivistimummot ovat päässeet puhumaan ilmastotavoitteistaan ja toimistaan monissa medioissa. Niissä on päästy välittämään kohtuuden ja toivon sanomaa. Tekemiset on kirjattu Aktivistimummot.fi-sivuille tiedotteiksi ja blogeiksi. Yritysten ja yksilöiden vaikuttavat ilmastoteot halutaan näkyviksi mm. myöntämällä vuosittainen Pelargonia-tunnustus. Suurta iloa toi vuonna 2021 saatu Vuoden Isovanhempi-tunnustus.

— Olemme huomanneet, että mummoviisaudella on nyt kysyntää, sanoo Aktivistimummo Eeva-Riitta Piispanen, joka vetää mummojen energiakampanjaa . - Kampanjassa muistutamme, että elämässä on paljon mukavia asioita, jotka eivät vaadi ollenkaan fossiilienergiaa, Piispanen kertoo. Kampanja alkoi jo keväällä 2022 ja jatkuu nyt syksyllä osana AstettaAlemmaks-kampanjaa.

- Yhteinen kumulatiivinen asiantuntijuus ja yhdessätekemisen ilo innostavat toimimaan, sanoo Helena Kääriäinen, joka kuuluu myös Ilmastolääkärit-ryhmään. Hän kertoo, että yllätyneensä positiivisesti siitä, miten kovasti mummoista ollaan myös maailmalla kiinnostuneita . Englanninkielisille sivuille on kerätty haastatteluita, joita  suomalaisista aktiivisista “ilmastomummoista” jatkuvasti tehdään.

Aktivistimummot-liike kirjasi syntyessään tärkeäksi tavoitteeksi teot, joilla ilmastoahdistus voidaan kanavoida teoiksi. Aktivistimummo ja metsämummo Arja Voutilainen kirjoitti äskettäin aiheesta mummojen sivuilla ja ympäristöahdistus.fi-blogissa.

Metsä on tärkeä hiilinielu ja biodiversiteetin ylläpitäjä. Aktistimummojen pysyvä lahjatoive on Luonnonperintösäätiön kanssa kerättävä Mummonmetsä. Koossa kolmivuotispäivänä on reilu 20 000€:n potti. Sitä kasvatetaan tavoitteena perustaa nimikoitu Mummonmetsä. Tavaran sijaan mummot innostavat yrityksiä ja yksityisiä ihmisiä sijoittamaan ikimetsään, josta on iloa ja hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Pienikin lahjoitus, esim. 10 euroa, vie tavoitetta eteenpäin. Lahjoittamaan pääset tästä linkistä.

Toivo, kohtuus ja tuhlauksen lopetus

Teemamme #toivo ja kohtuus kantavat. Energian tuhlauksen lopetuksen on yksi tavoite. Kurkotamme kohti tulevia tekemisiä: metsän, veden ja lumen puolesta ja päättäjien tiukempia toimia vaatien.
Empatialla, ilolla ja huumorilla lastenlasten tulevaisuuden puolesta.

Tule mukaan Mummonmetsä-keräykseen!

Lahjoittamaan pääset tästä linkistä.

Teksti:

Seija Kurunmäki
www.aktivistimummot.fi
Yhteyshenkilö
0400-460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

”HARVOIN JA HARTAASTI” ja muita Aktivistimummojen energiansäästövinkkejä”

Aktivistimummot laittavat omalla viestintäkampanjallaan kortensa kekoon viikolla 40 alkavaan Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan. Mummot ovat muotoilleet ”mummoviisauksia”, jotka ovat tarjolla vapaasti jaettaviksi somekanavissa. Aktivistimummot muistuttavat keväällä aloittamansa kampanjan hengessä: Lopetetaan tuhlaus ja ryhdytään kohtuukäyttäjiksi.

”Elämässä on paljon mukavia asioita, jotka eivät vaadi ollenkaan tai hyvin vähän fossiilienergiaa, aktivistimummo ja energiansäästökampanjan koordinaattori Eeva-Riitta Piispanen muistuttaa. On myös asioita, joissa tuhlauksen vähentäminen ei ollenkaan vähennä elämänlaatua, päinvastoin. Asuntojen astetta tai paria alempi lämpötila tuntuu miellyttävältä, pyöräily ja kävely ovat paitsi energiaa säästäviä, myös terveyttä edistäviä. Yhdessä syöminen ja saunominen ja vähemmän lämmitetyissä tiloissa oleskelu villasukat jalassa lisäävät yhteenkuuluvuutta. Monista energiaa tuhlaavista tavoista, kuten pitkistä suihkuista ja turhasta autoilusta, on mahdollista luopua.

”On realismia, että meillä on myös energiaa vaativia tarpeita, joista on kerralla tai kokonaan vaikea luopua. Työ- ja perhesuhteet tai terveys voivat vaatia matkustamista aika ajoin. Maaseudulla sujuvan julkisen liikenteen puuttuessa autoilu on ainut keino kulkea ja välttämättömät syyt pakottavat myös joskus lentämään”, Piispanen kertoo. Vaikka itsellä olisikin varaa jatkaa energian käyttöä kuten ennenkin, kohtuukäyttö ja energiankäytön järkevä ajoitus koituvat energiapulassa kaikkien eduksi.

Kolme keväällä lanseerattua keinoa pätee edelleen

• Keino nro 1: Huoneiston lämpötila. Lämpötilan alentaminen yhdellä asteella tarkoittaa 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa. Julkisissa tiloissa lämpötilaa voi laskea reippaammin.

• Keino nro 2: Vähennä autoilu minimiin, käytä julkisen liikenteen vähäpäästöisiä mahdollisuuksia, kävele ja pyöräile. Nopeudet pienemmiksi ja autottomia päiviä useammin kuin kerran vuodessa. Vähäpäästöisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä.

• Keino nro 3: Mummoviisas vinkki kuluttavan elämäntavan muuttamiseen, kuten ahkeran lentämisen ja sähkösaunan lämmittämisen vähentämiseksi on yksinkertainen: Harvoin ja hartaasti.

Mummoviisauksista meemejä

Aktivistimummot uskovat viestinnän voimaan. Tällä kertaa mummoviisaudet kiteytettiin sananlaskumuotoisiksi meemeiksi, joiden toivotaan leviävän maailmalle.

Makupaloiksi viisi mummoviisautta:

Harvoin ja hartaasti, sanoi mummo, kun sähkösaunaa lämmitti.

Nauranpa lämpimikseni, sanoi mummo, kun sisälämpötilan alensi.

Ja nyt painetaan villaisella, sanoi mummo, kun lisää sukkia kutoi.

Aktivistimummot-verkosto perustettiin syksyllä 2019. Perustajajoukossa on ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita, viestinnän ammattilaisia, toimittajia, kirjailijoita, luonnontieteilijöitä, rahoitusalan asiantuntijoita. ”Me Aktivistimummot teemme työtä, jotta lapsenlapsille jäisi maailma, jossa voi elää. Mummoviisaudella tarkoitamme aikuisten vastuuta sekä kohtuuden ja toivon sanomaa. Me muutamme oman ahdistuksemme teoiksi, mutta vältämme lisäämästä pienten lasten ahdistusta,” verkoston kokoaja, aktivistimummo Seija Kurunmäki muistuttaa.

Lisätietoja antaa ja asiantuntijoille osoitettavat haastattelupyynnöt välittää: Eeva-Riitta Piispanen,          
0400 478 016 eevis@piispanen.fi
Kampanjakoordinaattori, Aktivistimummot
www.aktivistimummot.fi

Mummonmetsä-keräys jatkuu

Eilinen 24.9.22 Metsämarssi-mielenosoitus nosti metsät puheenaiheeksi. Metsällä ei mene niin hyvin kuin luullaan. Luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi vanhojen metsien suojelua pitää tehostaa.
Kymmenien luonnonsuojelujärjestöjen yhteinen mielenosoitus esitti päättäjille viisi konkreettista tavoitetta, joihin myös meidän mummojen on helppo yhtyä.

Järjestöt vaativat hallitukselta seuraavia toimenpiteitä:

• Valtion mailla sijaitsevien luonnonmetsien ja vanhojen metsien suojelu

• Rahoituksen turvaaminen luonnontilaisten ja vanhojen metsien vapaaehtoiselle suojelemiselle yksityismailla

• Toimien käynnistäminen, joilla suojellaan kolmekymmentä prosenttia Suomen metsistä EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti

• Metsäkatomaksun käyttöönotto hiilinielujen turvaamiseksi ja lisäämiseksi

• Talousmetsien hakkuiden merkittävä vähentäminen valtion mailla

Aktivistimummojen vanhojen metsien suojeluohjelma on Mummonmetsä

Me Aktivistimummot aloitimme Mummonmetsä-keräyksen keväällä 2020 tukemalla Luonnonperintösäätiön ainutlaatuista ikimetsien suojelutoimintaa. Tavoitteena on keräysvaroin perustaa suojeltu mummonmetsä/suojeltuja mummonmetsiä, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja toimivat hiilivarastoina. Koossa on nyt, reilun kahden vuoden kampanjoinnin jälkeen yli 22 000€. Keräys jatkuu. Karkea pääsääntö on, että 50 euron lahjoituksella saa suojeluun 100 neliötä ikimetsää eli pienelläkin lahjoituksella on merkitystä.

Luonnon monimuotoisuuden kannalta suojeltua metsää pitäisi olla noin 17% kaikesta metsästä. Nyt sitä on Etelä-Suomessa 3% metsäalasta. Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Pepe Forsberg iloitsee mummojen kampanjasta: “Pyrimme hankkimaan mummoille sopivan alueen erityisesti lasten ja lastenlasten metsäsuhteen ylläpitämiseksi. Jotta sopiva kohde voidaan hankkia, tarvitaan vielä lisää varoja. Nöyrin kiitoksemme kaikille lahjoittajille!"

Haluatko metsäsi päätyvän suojelluksi mummonmetsäksi?

Jos sinulla on metsää, jonka toivoisit päätyvän Luonnonperintösäätiön mummonmetsäksi, ota yhteyttä Luonnonperintösäätiön Forsbergiin.

Lahjoita Mummonmetsä-keräykseen Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa!

Lahjoituksen saaja: Luonnonperintösäätiö
Tilinumero FI78 5494 0950 0224 93
Viite: 201980 ohjaa lahjoituksen Mummonmetsä-kampanjalle

Aktivistimummot-liike tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiksi. Tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot ylistävät kohtuutta ja toivoa hyvän elämän rakennuspalikoina. Syksyllä 2019 julkistettu liike laajeni nopeasti yli 6000 aktiivin joukoksi. Kasvava joukko mummoja, pappoja ja mummohenkisiä haluaa vaikuttaa niin että monimuotoinen luontomme säilyy tulevillekin sukupolville.

Lisätietoja 

Aktivistimummot
Seija Kurunmäki, 0400-460894
Seija.kurunmaki@kuule.fi
www.aktivistimummot.fi/

Luonnonperintösäätiö sr
Pepe Forsberg, 040-8669696
pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi 
www.luonnonperintosaatio.fi

Puolitetaan ruokahävikki

Aktivistimummot ovat mukana viestimässä ruokahävikistä viikolla 37 (12.-18.9.2022). Kuluttaja-lehden toteuttama Hävikkiviikko toteutetaan osana kansallista Hävikkifoorumia. Laajan yhteistyöhankkeen tavoite on puolittaa kotitalouksien ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Hävikkiviikko-viestintäkampaja jakaa paljon tietoja ja vinkkejä sekä haluaa kiinnittää huomion ruoan arvostukseen.

Kotitalouksissa tuotamme 20–25 kiloa ruokahävikkiä/hlö/vuosi.

Kaikki se kulutus, joka päätyy ruokahävikiksi on turhaa. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa; pellolla, kuljetuksissa, elintarviketeollisuudessa, kaupassa ja kotona., Kaikkein eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan tuotamme kotitalouksissa keskimäärin 20–25 kiloa ruokahävikkiä vuodessa. Määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä, 13 kilosta 105 kiloon/henkilö.

Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen haasteista sekä keittiötaitojen heikkoudesta. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen - ja viimeinen käyttöpäivä- merkintöjen eroa ei tunneta.

Eniten hävikkiä syntyy vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), hedelmistä (16 %) sekä kahvista (14%).

Kuluttaja-lehti yhteistyökumppaneineen herättelee vuosittaisella (nyt 10.kerta) viesitintäkampanjalla meitä kaikkia pohtimaan omaa suhdettamme ruokaan ja ruokahävikkiin, ja ruoan arvostukseen. Kampanja kannustaa tunnistamaan hävikin syntymisen syitä ja miettimään keinoja, joiden avulla voisimme vähentää ruokahävikkiä omassa arjessamme.

Aktivistimummojen hävikkiviisauksia

Aktivistimummot julkaisevat viikon aikana omilla Facebook-sivuilla mummojen vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi. Mummot ovat mukana myös Hävikkifoorumin toteuttamissa videoissa teemalla “Aktivistimummojen hävikkiviisauksia”

Ruokahävikki on monimutkainen ongelma, joka liittyy ekologisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin. Ruoantuotanto kuluttaa luonnonvaroja, työaikaa ja energiaa. Kaikki nämä resurssit menevät hukkaan kun työn tulosta, eli ruokaa, päätyy hävikkiin. Ilmastonmuutoksen edetessä ja ruoantuotannon haasteiden lisääntyessä on yhä tärkeämpää, ettemme ruokahävikkinä hukkaa arvokkaita resursseja. Kuluttajan arjessa ruokahävikin torjuminen on yksi konkreettinen, meidän jokaisen käsissä oleva kestävä teko. Se on viisasta ja siitä tulee hyvä mieli. Vuoden kaikkina viikkoina. Hävikki on asia, johon meistä jokainen voi vaikuttaa nyt heti. Ei tarvitse odottaa vuotta 2030.

Mummojen tavoite on puolittaa ruokahävikki saman tien. Keräämme vinkkejä fb-sivuillemme.

Kuluttaja-lehti on tuottanut aiheesta monipuolisen Hävikkiviikko-materiaalin, jota viikon aikana jaetaan monista kanavista. Liity mukaan hävikkiä torjumaan.

Lisätietoa Aktivistimummojen fb-sivuilta. #hävikkifoorumi #hävikkiviikko

Lisätietoa myös täältä:

Hävikkifoorumi

Hävikkiviikko 2022

Kysy lisää Aktivistimummoilta.

Yhteyshenkilö

Seija Kurunmäki, 0400-460894 Seija.kurunmaki@kuule.fi

Aktivistimummot menevät metsään

Koko olemassaolomme ajan me mummot olemme olleet metsien asialla. Mottomme on: metsästä on moneksi. Metsiä tarvitaan hiilinieluiksi, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiksi, virkistyspaikoiksi ja luonnon antimien kasvupaikoiksi. Metsiä tarvitaan myös teollisuuden raaka-aineeksi. Metsä on metsänomistajille tulonlähde ja sukupolvelta toiselle kulkeva perintö. Moni mummo on myös metsänomistaja. Metsiä on monenlaisia, eikä kaikkia voi suojella, mutta suojelumetsiä tarvitaan kovasti lisää.

Olemme kohdistaneet tekojamme metsään. Tuemme 4H Taimiteko-hanketta. Hiilinielut kasvavat, kun nuoret istuttavat puita joutomaille. Luonnonperintösäätiön Mummonmetsä-kampanjalla keräämme varoja suojeltavaan ikimetsään. Koossa on reilun 20 000€ potti. Moni mummon läheinen on jo saanut lahjaksi roinan sijaan palan ikimetsää.

Viime kesänä ekoteologi, kansalaisaktivisti ja tietokirjailija. Pauliina Kainulainen pohti aktivistimummojen blogissa luonnon ja metsän pyhyyttä.

Mummonmetsä-hankkeen innostama aktivistimummo ja taiteilija Anne Leppänen toteutti some-kanaviimme upean kuvasarjan: Aktivistimummot ja metsä. Näitä rakastettuja kuvia hyödynnämme jatkossakin.

Metsäkeskusteulu käy kuumana, vastakkainasetellenkin. Hakata vaiko suojella? Avohakkuuta vai jatkuvaa kasvatusta? Mitä uutta EU:n taksonomian tuo meille? Mitä vaaditaan valtiolta metsänomistajana, mitä yksityisiltä tai isoilta omistajilta?

Me mummot päätimme lähteä metsärauhanneuvottelujen tielle. Onhan moni mummo itsekin metsänomistaja. Anu Harkin kirjoittama Antsaitsemme metsärauhan-blogi avaa ajatuksiamme. Maaliskuussa saimme olla myös mukana Sitran luontodialogissa. Yhteenveto kertoo mietteistämme “luonnon helmassa”. Kesän kynnyksellä oli ilo palkita Pelargonia-tunnustuksella 100 miljoonan puun mies, ENO-koulun perustaja Mika Vanhanen.

Jotta voimme metsiemme avulla luoda luonnolle ja tuleville sukupolville hyvää tulevaisuutta, on hyvä, että metsän monet merkitykset ja mahdollisuudet ymmärretään.

Me Aktivistimummot peräänkuulutamme tiedon lisäämistä ja metsärauhaa.

Kesäloman alkaessa aktivistimummo, metsänhoitaja Päivi Salpakivi kirjoittaa blogissaan aiheesta

Hellät hakkuut - päiväuniako vain?

Mitä Päivi tarkoittaa hellillä hakkuilla? Lue tästä blogista.

Me mummot menemme nyt noin kuukaudeksi metsään. Palaamme elokuussa.

On tulossa hyvä marjavuosi.

Oikein hyvää kesää ja metsärauhaa kaikille!

Aktivistimummot

Pelargonia-tunnustus Mika Vanhaselle, ENO-koulun toteuttajalle

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksen sai tänä vuonna Mika Vanhanen, jonka ideoima ENO-verkkokoulu on reilun 20 vuoden aikana levittäytynyt ympäri maailmaa.  Se on yhdistänyt 10 000 koulua lähiyhteisöineen toimimaan ympäristön hyväksi. Tuloksena on noin 100 miljoonan puun verran uusia hiilinieluja. Nyt kolmatta kertaa jaettavalla Pelargonia-tunnustuksella Aktivistimummot-ryhmä nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tekevät töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja monimuotoisen luonnon puolesta.

Mika Vanhanen on kontiolahtelainen peruskoulun opettaja, joka jo vuonna 2000 perusti ENO-verkkokoulun https://www.enoprogramme.org/suomeksi/.  Sen ansiosta lähes 100 miljoonaa puuta on istutettu ympäri maapalloa.

ENO-verkkokoulun syntyaikoihin ilmastosta ei puhuttu vielä yhtä yleisesti kuin nyt.
 - Kestävä kehitys oli opetussuunnitelmassa ja mietin, miten se konkretisoituisi koulussa, kun uudet tietokoneet ja internet olivat tulleet kouluihin 1990-luvun lopulla. Kouluni oli jo mukana kansainvälisessä GLOBE-ohjelmassa, mutta siitä puuttui vuorovaikutteisuus koulujen välillä. Kun sopivaa projektia ei löytynyt, päätin perustaa sen itse. Kyllähän se oli aika erikoista siihen aikaan. Joidenkin oli vaikea käsittää, miten verkkokoulu saadaan toimimaan, kun internetistäkään tavalliset ihmiset eivät vielä paljoa tienneet, Mika Vanhanen muistelee.
 
ENO-koulu käsittelee lukuvuoden aikana erilaisia ympäristöteemoja, joissa keskeistä on konkreettinen tekeminen yhteistyössä kylän tai lähiyhteisön kanssa. Niissä muun muassa hyödynnetään teknologiaa, tehdään kuvataidetta, siivotaan ympäristöä, istutetaan puita ja tutkitaan vettä. Teemat huipentuvat kampanjaviikkoihin tai -päiviin, joiden tulokset tuodaan esille verkossa. 
- Parasta on nähdä, kuinka ympäristö yhdistää ihmisiä eri puolilla maailmaa. Ja se innostuminen, Vanhanen kertoo. 

Mika Vanhanen johti ENO-koulua 20 vuotta. Toissa syksynä johtaja vaihtui, kun Mika Vanhanen siirtyi Treebuddy-yritykseen tukemaan puiden istutusta kehittyvissä maissa.
- Koin haluavani kehittyä työuralla ja nähdä ympäristöasioita yrityksen näkökulmasta. Olen edelleen tekemisissä ENO-verkoston ihmisten kanssa, mutta ENO-lapsi on jo täysi-ikäinen ja pärjää omillaan.

- ENO-koulu oli aikaansa edellä, todellinen edelläkävijä, joka innostaa nuoria ympäristötyöhön. Siksi valinta oli helppo, sanoo Aktivistimummot-liikkeen yksi perustajajäsen, Reetta Meriläinen, Pelargonian luovutustilaisuudessa 1.6.2022. Mummoja ilahdutti ENO-toiminnassa ajattelun suuruus, konkretia sekä rohkea kansainvälistyminen. Se tuo esiin myös suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuutta.

Aktivistimummoille metsä on sekä luonnon monimuotoisuuden että hiilinielujen kannalta tärkeä. Mummot keräävät varoja yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa suojeltavaan Mummonmetsään.   
Metsä on hyvin tärkeä myös Mika Vanhaselle, joka paljastaa saavansa virtaa työyhteisöstä, musiikin tekemisestä ja juoksusta. Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustuksessa Mika Vanhanen arvostaa erityisesti, koska se on samanhenkisten ruohonjuuren toimijoiden tunnustus. 

Kolmisen vuotta sitten syntynyt Aktivistimummot-liike tekee ilmasto- ja luontotyötä tavoitteena varmistaa lapsenlapsille maailma, jossa voi elää. Nyt yli 6000 mummon ryhmäksi kasvanut liike haluaa vaikuttaa sekä päättäjiin, yrityksiin että yksilöihin. Tavoitteena on tehdä tekoja, jotka luovat toivoa.  Vuosittain jaettavalla Pelargonia-palkinnolla Aktivistimummot-ryhmä nostaa esiin edelläkävijöitä, jotka tekevät töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja monimuotoisen luonnon puolesta.  Viime vuonna palkinto oli osa mummojen #MummotÄänestää -kuntavaalikampanjaa, ja sen sai Kouvolan kaupunki. Toissa vuonna palkinnon saaja oli vastuullisen sijoittamisen edelläkävijä Eläkevakuutusyhtiö Varma.  

Lisätietoja

Aktivistimummot 
www.aktivistimummot.fi
Facebook-ryhmä https://www.facebook.com/groups/827681817574647
sähköposti aktivistimummot@gmail.com
Reetta Meriläinen, 0400 464220 reettam2@gmail.com
Seija Kurunmäki 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
ENO-koulu-hanke 
Mika Vanhanen, 0405070725, mika@treebuddy.earth

Kuva: Mika Vanhasen arkisto (Mika istuttamassa puita nuorten kanssa)

Kulutamme lastenlastemme luonnonvaroja

Aktivistimummot muistuttavat ylikulutuksesta julkaisemalla lapsuutensa kulutustarinoita

Aktivistimummot on tukemassa ylikulutuksesta muistuttavaa ilmastoaktivistien yhteistä Lastenkapinaa 14.5. Ylikulutusviikon tueksi Aktivistimummot toteuttavat viestintäkampanjan, jossa mummot piirtävät ilmastonmuutokseen ja ylikulutukseen liittyviä aikajanoja omasta lapsuudestaan tähän päivään.  Voit seurata ja kommentoida mummojen tarinoita 9.5. alkaen Aktivistimummot-Facebook-sivuilla. Yhdentoista tarinan koosteen voit lukea täältä.

Kulutamme liikaa luonnonvaroja. Suomessa ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna sitä vietettiin 31.3. Jos kaikki kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvittaisiin kolme maapalloa. Ylikulutus on syy kiihtyvään ilmastokriisiin ja luontokatoon.

Viikoilla 18-19 (6.-15.5.) ilmastosta ja luonnosta huolestuneet järjestöt ja liikkeet yhdistävät voimansa muistuttaakseen ylikulutuksesta. Ylikulutuksen vastainen viikko päättyy 14.5. klo 13 Lastenkapinaan. Se on turvallisuutta sekä toiveikkuutta henkivä tapahtuma Helsingin keskustassa. Päivän teema on: Maailma on lasten.

Mummot julkaisevat ilmastotarinoita lapsuudestaan 9.5. alkaen

Mummot muistavat ajan ennen ylikulutuksen kasvua ja 70-lukua, jolloin Suomessakin liikuttiin enemmän kävellen ja pyöräillen, käytettiin vähemmän fossiilisia polttoaineita, ostettiin vähemmän tavaroita ja syötiin vähemmän lihaa. Kapinaviikon kunniaksi Aktivistimummot toteuttavat viestintäkampanjan, jossa mummot piirtävät ilmastonmuutokseen ja ylikulutukseen liittyviä aikajanoja omasta lapsuudestaan tähän päivään.

Viikon aikana julkaistavat tarinat muistuttavat mieliimme, kuinka nopeasti olemme muuttuneet kohtuukuluttajista luonnonvarojen tuhlaajiksi. Mummot korostavat, että onni ei ole tavarataivaan lahja, vaan on kertynyt luonnonvaroja säästävistä ja aineettomista asioista. Turha kuluttaminen ahdistaa samoin kuin huoli ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.

Tarinoista huomaamme, että kaikki maailmassa ja Suomessa tapahtuvat kehityssuunnat eivät ole lohduttomia, vaan vuosikymmenet ovat tuottaneet myös hyvää kehitystä tieteen ja teknologian kehittymisen myötä.

Myös kapinaviikolla Aktivistimummot painottavat aikuisten ja päättäjien vastuuta. Nyt on toimittava aktiivisesti ja tehtävä päätöksiä niin, että voimme taata lapsille toiveikkaan ja turvallisen tulevaisuuden. 

- Koko maailmaa koskevat haasteet ovat liian suuria lasten kannettaviksi, siksi vanhempien ja isovanhempien tekoja tarvitaan nyt, aktivistimummoista muistutetaan. 

Lauantaina 14. toukokuuta Helsingissä vietetään karnevalistista Lastenkapinaa. Koko perheen ja kaikenikäisten tapahtuma tuo iloa ja toivoa. Se vie myös viestin niille, jotka päättävät lasten asioista. Tapahtuma on osa ylikulutusviikkoa, jossa on mukana Elokapinan 45+ -ikäisten ryhmä, Aktivistimummot, Ilmastoisovanhemmat, Ilmastovanhemmat ja PAND - Taiteilijat rauhan puolesta

Tutustu Aktivistimummojen tarinoihin www.aktivistimummot.fi ja Aktivistimummot FB-sivut.
Tutustu Lastenkapinan ohjelmaan täällä.

Lisätietoja  

www.aktivistimummot.fi

Yhteenveto: 11 mummon kulutustarinat https://aktivistimummot.fi/s/Ylikulutusyhteenveto.pdf

aktivistimummot@gmail.com                                            

yhteyshenkilö Seija Kurunmäki, 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi                       

Nopeusrajoitukset säästäisivät energiaa

Lähetimme liikenneministeri Timo Harakalle kirjeen 18.3.2022, jossa ehdotimme talvinopeusrajoitusten pitämistä voimassa myös kesällä, koska se olisi merkittävästi vähentänyt energiankulutusta. Kesänopeusrajoitukset astuivat voimaan 13.4.2022 ja saimme kirjeeseemme vastauksen 25.4.22. Kirjeen laatijat Armi Temmes, Helena Kääriäinen ja Eeva-Riitta Piispanen Aktivistimummot-liikkeestä ovat pettyneitä Liikenne- ja viestintäministeriöltä saamaansa vastaukseen ja kommentoivat sitä näin.

Aktivistimummot on saanut 25.4.2022 Liikenne- ja viestintäministeriöstä vastauksen ministeri Timo Harakalle lähetettyyn avoimeen kirjeeseen koskien talvinopeusrajoitusten säätämistä ympärivuotisiksi. Ministeriö ei suunnittele tätä ja perustelee ratkaisuaan korkeampien nopeuksien tuomalla matka-aikojen säästöllä. Käsityksemme mukaan tällainen ajansäästö on useimmissa tapauksissa teoreettista, koska harvoin on mahdollista pitää yllä tasaista nopeutta muun liikenteen vuoksi. Korkeamman nopeuden ylläpitäminen  johtaa usein kiihdytyksiin ja jarrutuksiin sekä lisääntyviin ohituksiin pikemminkin kuin matka-aikojen merkittävään lyhenemiseen.

Aktivistimummojen vetoomuksen humanitaarinen tarkoitus on ministeriön vastauksessa selvästi asetettu toissijaiseksi verrattuna näennäiseen ajoajan säästämiseen. Olemme pettyneitä Liikenne- ja viestintäministeriön valitsemaan arvojärjestykseen.

Lue kirjeemme ja siihen saamamme vastaus täältä.
Jatkamme työtämme energian säästämisen puolesta.

Lisätietoja Aktivistimummot
Armi Temmes
armi.temmes@gmail.com

Eeva-Riitta Piispanen,
0400 478 016, eevis@piispanen.fi
Energia-kampanjan koordinaattori

Lue lisää Helsingin Uutiset
Kuvassa Armi Temmes ja Eeva-Riitta Piispanen
Kuvaaja: Sami Kuusivirta, Helsingin Uutiset

Kirjeenvaihto Timo Harakka ja Aktivistimummot

Lähetimme Liikenneministeri Timo Harakalle kirjeen 18.3.2022 ja saimme siihen vastauksen 25.4.2022.
Julkaisemme tässä sekä kirjeen että vastauksen.

Kirje 18.3.2022 Aktivistimummoilta ministeri Harakalle

Vetoamme teihin ministeri Harakka,

Öljynkulutuksen vähentäminen on juuri nyt olennaisen tärkeää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin Venäjä-riippuvuutemme vähentämisen kannalta. Niinpä fossiilittoman liikenteen tiekartan (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 2021:15) toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä. Keskustelu pyörii paljon autojen käyttövoiman ja polttoaineiden ympärillä, mutta tiekartassa todetaan, ettei mikään esitetyistä keinoista ole yksin riittävä. Lisäksi useimmat toimenpiteet toteutuvat pienemmällä tai suuremmalla viiveellä. Tämänhetkinen kriisi vaatii pikaisia toimenpiteitä.

Osa meistä voi yksinkertaisesti vähentää autoilua ja käyttää julkisen liikenteen vähäpäästöisiä mahdollisuuksia, kävellä ja pyöräillä. Tämä on helppoa etenkin kaupungeissa. Monille autolla liikkuminen on kuitenkin välttämätöntä.

Me mummot muistamme vielä öljykriisin, jolloin asetettiin yleinen kattonopeus 80 km/t Suomen maanteille. Ehkä tähän äärimmäisyyteen ei ole tarvetta, mutta nopeuden alentaminen 120:sta 100 kilometriin tunnissa alentaa kulutusta jopa 12 %. Vaikka näihin lukuihin vaikuttavat monet autoon ja ajotapoihin liittyvät tekijät, on suunta selvä.

Nopeuksien alentaminen parantaa lisäksi liikenneturvallisuutta ja vähentää liikenteen terveyshaittoja.

Liikenneministeri Timo Harakka, vetoamme Teihin! Annetaan talvinopeusrajoitusten jatkua yli kesän! Näin vähennämme sotaa käyvän Venäjän öljytuloja, ja siinä sivussa pienennämme etenkin pienituloisiin kohdistuvaa autoilun kustannustaakkaa.

Kunnioittavasti

Helena Kääriäinen

Perinnöllisyyslääkäri ja tutkimusprofessori

Armi Temmes

Energiamurroksen tutkija ja maatalous- ja metsätieteen tohtori

Aktivistimummot -liike

 Ministeri Harakka, odotamme vastaustanne Aktivistimummojen sähköpostiosoitteeseen: aktivistimummot@gmail.com

 Vastaus

Aktivistimummot -liike armi.temmes@gmail.com

Vastaus Liikenneministeriöltä 25.4.2022
VN/8581/2022

Avoin kirjeenne liikenne- ja viestintäministeriöön, saapunut 18.3.2022

Hyvä Armi Temmes,

kiitos yhteydenotostanne liittyen nopeusrajoituksien alentamiseen.

Kirjoititte, että liikenteen öljynkulutuksen vähentäminen on juuri nyt olennaisen tärkeää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin Venäjä-riippuvuutemme vähentämisen kannalta. Tästä en voisi olla enempää samaa mieltä. Olen samaa mieltä myös siitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä. Tämän eteen teemme paljon töitä, jotta saamme toimenpiteille puuttuvan rahoituksen myös vuosille 2023-2026 ja pääsemme täydellä teholla toteuttamaan niitä.

Kirjoititte myös, että mikään tiekartassa esitetyistä keinoista ei yksin ole riittävä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotitte vielä uudeksi keinoksi liikenteen talvinopeusrajoitusten jättämistä voimaan myös kesäksi 2022. Tällä tosiaan olisi liikenteen polttoaineiden kulutukseen ja päästöihin pienentävä vaikutus. Lisäksi voitaisiin saada aikaan myös liikenneturvallisuushyötyjä. Nopeusrajoituksiin liittyy kuitenkin myös liikenteessä käytetty aika sekä nopeusrajoitusten nostamisella mahdollisesti saavutettavat aikasäästöt. Nopeusrajoituksista päätettäessä on hyvä huomioida nämäkin seikat päästö- ja liikenneturvallisuuskysymysten rinnalla. Liikenne- ja viestintäministeriössä ei tällä hetkellä ole suunnitteilla talvinopeusrajoitusten käyttöön jättämistä, mutta pidämme ehdotusta tutkimisen arvoisena.

Ystävällisin terveisin, Kari Anttila Valtiosihteeri

Aktivistimummot vetoavat: Energiankulutuksen vähentäminen on humanitaarinen teko

Aktivistimummot kannustavat kaikkia ihmisiä ja yhteisöjä vähentämään energiankulutusta ja näin pienentämään Venäjän lännestä saamia valtavia energian myyntituloja, joilla se rahoittaa hyökkäyssotaa. Kulutuksen vähentämisen vaikuttavimpia keinoja ovat sisätilojen lämpötilan laskeminen ja autoilun vähentäminen.

Energiankulutuksen vähentäminen on humanitaarinen teko, joka on kaikille mahdollinen. Kevät on asunto-, kiinteistö- ja asukaskokousten aikaa. Suurimpia kulueriä tuloslaskelmissa ovat lämmityksen ja lämpimän veden kulutuksen aiheuttamat kustannukset.

• Keino nro 1: 

  Selvitä asuinyhteisösi energiasyöppökohteet. Ehdottakaa joukolla tavoitetta edellä mainittujen kuluerien pienentämiseksi. Esimerkiksi huoneiston lämpötilan alentaminen yhdellä asteella tarkoittaa 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa.
  - Julkisissa tiloissa lämpötilaa voi laskea reippaammin, ehdottaa Anu Harkki, emerita tutkimusjohtaja ja EU Climatepact Ambassador. Toivomme, että julkisten tilojen hallinnoijat, valtiot ja kunnat tarttuvat vetoomukseemme. 

• Keino nro 2:

  Vähennä autoilu minimiin, käytä julkisen liikenteen vähäpäästöisiä mahdollisuuksia, kävele ja pyöräile.
  - Autoilun vähentäminen vaikuttaa suoraan öljynkulutukseen. Nopeudet pienemmiksi ja autottomia päiviä useammin kuin kerran vuodessa. Vähäpäästöisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä, Anu Harkki toteaa.

• Keino nro 3: Sammuta valot joka ilta 16.4. asti klo 20.30-21.30. Näin osoitat solidaarisuutta ukrainalaisia kohtaan ja näkyvää esimerkkiä omasta mukavuudesta tinkimisestä. (Kansainvälistä EarthHour-tuntia vietetään 26.3.22.)
  - Tiedämme, että nykytekniikalla valaistuksessa käytetään energiaa säästäviä keinoja kiitettävästi, sanoo Eeva-Riitta Piispanen, isoäiti ja Aktivistimummoaktiivi. Kollektiivinen yhteys kanssaihmisiin syntyy yhtäaikaisilla eleillä, kuten lamppujen sammuttamisella Earth Hour -tunnin ajaksi. Energiapolitiikan muuttaminen tulee maksamaan eurooppalaisille valtavasti, mutta ukrainalaiset joutuvat maksamaan siitä kaikkien korkeimman hinnan, hän jatkaa.

• Keino nro 4: Mummoviisas vinkki kuluttavan elämäntavan muuttamiseen, kuten ahkeran lentämisen ja sähkösaunan lämmittämisen vähentämiseksi on yksinkertainen: Harvoin ja hartaasti.
  Ilmastonmuutosta hillitsemään perustetun Aktivistimummot-liikkeen missio on alusta alkaen ollut halu turvata kaikille lapsenlapsille maailma, jossa voi elää. Nyt mummot katsovat suoraan silmiin ukrainalaisia hädässä olevia lapsia uutiskuvista.
  - Kaikki maailman mummot kuljettavat ylisukupolvista viestiä, jossa elämänkokemuksen kerrokset liittyvät yhteen. Kutsumme tätä mummoviisaudeksi, sanoo Seija Kurunmäki, ruokavaikuttaja ja Aktivistimummot-liikkeen perustaja.

Aktivistimummot-kansanliikkeeseen perustajajoukossa on ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita, viestinnän ammattilaisia, toimittajia, kirjailijoita, luonnontieteilijöitä, rahoitusalan asiantuntijoita. Verkosto on avoin kaikille, ilman titteleitä.

Aktivistimummot vetoavat kaikkiin ihmisiin ja tahoihin, joilla on antaa tähän kampanjaan viestintävoimaa.
Lisätietoja antaa ja asiantuntijoille osoitettavat haastattelupyynnöt välittää:

Eeva-Riitta Piispanen,  0400 478 016,  eevis@piispanen.fi
Kampanjakoordinaattori, Aktivistimummot

Lue lisää
www.aktivistimummot.fi

Nyt energian kulutusta vähentämään

Energian kulutuksen vähentäminen on kaikille mahdollinen humanitäärinen teko. Aktivistimummot -liike lähtee työhön asian puolesta. Lähtölaukauksena HS-mielipidekirjoitus 10.3.2022.

UKRAINAN sodan takia eurooppalaisilla on halua maksaa energiasta enemmän (HS Pääkirjoitus 10.3.). Meillä pitää olla halua myös vähentää energiankulutusta pienentääksemme Venäjän saamia päivittäisiä valtavia energian myyntituloja.

Me mummot muistamme nuoruutemme energiakriisin, jolloin mainosvalot pimenivät, katuvalot sammuivat ja energian käyttöä säännösteltiin. Nyt katsomme silmiin hädässä olevia ukrainalaisia lapsia uutisista.

Aktivistimummot kannustavat ihmisiä tekoihin, jotka ovat vaikuttavia ja kaikille mahdollisia. Boikotoidaan hyökkääjää ja vähennetään energian käyttöä. Tingitään omasta mukavuudestamme ja harjoitellaan samalla myös kriisivalmiutta. Alennetaan asunnon lämpötilaa – yhdellä asteellakin on merkitystä –, pidetään autottomia päiviä useammin kuin kerran vuodessa, vietetään Earth Hour -tuntia joka ilta yhtä aikaa. Kun sytytämme solidaarisuusvalaistuksia, tehdään myös toisin: sammutetaan julkiset ja yksityiset valaistukset tunniksi joka ilta. Kirkonkellot soikoot iltojen pimeydessä, jotta muistamme, että kylmässä maailmassa on vielä toivoa.

Eeva-Riitta Piispanen

Anu Harkki

Seija Kurunmäki

Aktivistimummot-liike

Tuemme Ukrainan lapsia

Me mummot haluamme turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää. Nyt Ukrainan lapset tarvitsevat tukemme. Unicef on paikan päällä auttamassa ja suojelemassa lapsia ja lähettää alueelle lisää avustustarvikkeita.

Myös sinä voit auttaa Ukrainan lapsia kriisin hetkellä.
Käy lahjoittamassa Unicefin keräykseen.

Toivotamme riittävän parasta joulua!

Aktivistimummo käveleskeli metsissä marraskuun ja kohtasi metsän ihmeitä. Kiitos kanssavaeltajille - kiitos myös lahjoituksista Suomen metsien hyväksi, ja maailman hiilinieluille ja monimuotoisuudelle. Nautitaan jouluna luonnosta ja rauhasta.

Mummonmetsäkeräys jatkuu Luonnonperintösäätiön sivuilla. Koossa on yli 16 000€.

HYVÄÄ JOULUA! Ensi vuonna meillä mummoilla taas uusia suunnitelmia ilmaston ja luonnon, sekä lastenlasten että itsemme hyväksi.

Mummo uskoo metsään

Aktivistimummot tykkäävät metsästä, niinkuin varmaan kaikki suomalaiset. Tiedämme, että metsästä on moneksi.
Tarvitaan vanhojen metsien suojelua, tarvitaan myös uusia taimia kasvamaan. Näin huolehdimme sekä luonnon monimuotoisuudesta että hiilinieluista. Metsien tärkeä arvo on niiden merkitys hyvinvoinnin lisääjänä ja virkistäjänä. Mikä on parempaa kuin eväsretki metsään lapsen kanssa. Aktivistimummojen Facebook-seuraajat pääsivät marraskuun aikana näkemään aktivistimummo ja taiteilija Anne Leppäsen kiehtovia metsätarinoita teemalla Mummo menee metsään. Käy katsomassa Facebook-sivuiltamme 10 kuvan ja tarinan sarja.

Jos haluat antaa kestävän joululahjan, tue Aktivistimummojen keräyksiä:
- Luonnonperintösäätiön Mummonmetsä. Keräämme varoja suojeltavaan ikimetsään. Tänä jouluna kurotamme kohti 20 000€ pottia. Nyt koossa on 16 190 euroa! Kiitos kaikille lahjoittajille!
- 4H Taimiteko on kampanja, joka työllistää nuoria ja kasvattaa hiilinieluja, kun puita istutetaan joutomaille.

Hyvää itsenäisyyspäivää!