Kuntien työkalut päästöjen vähentämiseen

Kunnilla on merkittävä rooli Suomen päästövähennystavoitteiden kannalta. Monet suomalaiset kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet. Niin myös Imatra, jossa tämän blogin kirjoittaja Eetu Ahlberg aloitti viime vuonna hankevetäjänä Imatran kaupungissa, joka pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Joillakin kaupungeilla on vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita. Esimerkiksi Turun ja Joensuun kaupungit tähtäävät hiilineutraaliksi jo vuoteen 2025 mennessä.  Kirjoittaja innostaa ihmisiä tutustumaan oman kunnan verkkosivuihin ja selvittämään millaista ilmastotyötä kotikunnassa tehdään.

Kuntastrategialla kohti vähähiilisyyttä – Kunnat tekevät ilmastostrategiansa tai -ohjelmansa joko itsenäisesti tai hyödyntäen seudullista tai verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä. Ilmastostrategia kytkeytyy aina kuntastrategiaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että vasta strategioiden toimeenpano vähentää ilmastopäästöjä ja luo edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja varautumiselle. 

Energiatehokas on kustannustehokas – Vaikuttava ilmastotyö näkyy vähentyneinä päästöinä ja kustannussäästöinä. Esimerkiksi energia on kuntien toimitiloissa, katuvalaistuksessa ja kuntateknisissä toiminnoissa merkittävä kustannustekijä, ja tästä syystä energiankäytön tehostaminen tuo kunnan kassaan säästöjä yleensä varsin nopeasti. 

Puhdasta energiantuotantoa - Energian tuotannon osalta kunnat ovat keskeisiä kaukolämpöpalveluiden toimittajia ja järjestäjiä, ja ne ovat merkittäviä toimijoita myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Imatran päästöt ovat laskeneet vuoden 2007 tasosta -41 %. Merkittävin tekijä on kaupunkikonserniin kuuluvan kaukolämpö- ja maakaasutoiminnasta vastaavan Imatran Lämpö Oy:n siirtyminen kaukolämmön tuotannossa maakaasusta bioenergiaan. Vuonna 2020 kaukolämmön tuotannon CO2-ominaispäästö olikin 0 g/kWh biokaasun sertifikaattien käytön ansiosta eli kaukolämpö oli täysin hiilineutraalia.

Vaikuttavat hankinnat - Kunnat vaikuttavat uusien elinkeinojen ja liiketoiminnan kehittymiseen myös hankintapäätöksillään. Kuntien on mahdollista kehittää elinvoimaisuuttaan ilmasto-osaamisen, puhtaan ja ”vihreän” teknologian sekä energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen varaan.

Kestävää kaavoitusta – Kuntien on mahdollista vaikuttaa alueiden ilmastopäästöihin merkittävästi pitkäjänteisen kaavoitus- ja maapolitiikan avulla. Keskeinen tekijä tässä on yhdyskuntarakenne, eli työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäinen rakenne.
Kunnat siis ohjaavat, miten liikkuminen ja asuminen kunnassaan toteutuvat.

Yhdessä kohti tavoitteita – Merkittävä osa Suomen kunnista kuuluu Hinku-kuntiin, eli hiilineutraaleihin kuntiin, joiden tavoitteena on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Samalla yhteistyötä tehdään kumppanuusverkostoissa yritysten läpi Suomen.

Tavoitteellisesta ilmastotyöstä hyötyvät monet muut osa-alueet, kuten vaikkapa vähentyneet kustannukset energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön johdosta tai kaupunkipyörien tuoma kansanterveydellinen hyöty.

Kunnat pystyvät moneen vaikeassa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Suosittelen tutustumaan oman kunnan tekemään ilmastotyöhön kuntien verkkosivuilla.

 
Eetu Ahlberg
Hankevetäjä – Ilmastoviisaat ja Ilmastokumppani
Imatra
eetu.ahlberg@imatra.fi

puh. 020 617 4665

Kuntavaaleissa jokainen mummo voi vaikuttaa

Imatralainen aktivistimummo Leena Hinkkanen selvitti, miten paljon ilmastopäätöksiä kunnissa tehdään. Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina ja heidän päätöksensä vaikuttavat vielä lastenlastemmekin elämään. Hän aikoo selvittää, miten kuntavaaliehdokkaat lupaavat puuttua ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Leena haastaa muutkin mummot äänestämään ja vaikuttamaan omissa kunnissaan.

Tulevat kuntavaalit saivat minut miettimään kotikuntani Imatran ilmastotekoja.

Olen intohimoinen uutisten seuraaja, joten tiedän, että Imatralla siirryttiin kaukolämmön tuoannossa maakaasusta bioenergiaan jo vuonna 2015 - meillähän on täällä metsäteollisuutta, jonka sivutuotteena syntyvää kuorta ja puuhaketta uudet biolämpökeskukset käyttävät.

Vastikään luin uutisista, että ensi syksynä kaikki joukkoliikenteen bussit Imatralla alkavat kulkea sähköllä ja kaupunkipyörät tulevat käyttöön jo neljäntenä kesänä peräkkäin.

Eikä kukaan varmaan ole voinut olla huomaamatta, että Imatra rakensi Suomen suurimman puukoulun. Ensin oli unelma, sitten päätös. Kaikille lapsille haluttiin tarjota takuuvarmasti terveelliset oppimisympäristöt, joten Imatran kaupungin päättäjät tekivät ison päätöksen lokakuussa 2016 luopua kaikista koulujen riskikiinteistöistä. Yhdeksästä koulusta luovuttiin ja kaikki opetus keskitettiin kolmeen isompaan koulukeskukseen. Nyt Mansikkalan puukoulu ja Vuoksenniskan koulukeskus ovat jo toiminnassa ja Kosken koulu otetaan käyttöön syksyllä - sen katolle tulee aurinkovoimala, jonka tuottamasta sähköstä 94 prosenttia menee koulun omaan käyttöön, loput myydään verkkoon.

Oletko sinä ilmastoviisas, tiedätkö mikä on Hinku?

Nuo kaikki edellä mainitut ovat upeita juttuja, mutta minua mietitytti miten kaupungissa ylipäätään suhtaudutaan ilmastonmuutokseen, onko sillä kuinka suuri painoarvo päätöksenteossa ja kulkeeko se punaisena lankana kaikessa tekemisessä. Joten keksin mennä imatra.fi -sivulle.

“Keksin mennä imatra.fi -sivulle.”

Ja minusta tuli ”ilmastoviisas” kertaheitolla! Sieltä löytyi vähähiilinen Imatra ja Imatran ilmasto-ohjelma - tavoitteena on hiilineutraali Imatra vuoteen 2030 mennessä! Keskeisimmät kuusi tavoitetta on purettu auki toimenpide-esimerkkeineen. Niihin tutustumalla oma tietous sekä ylpeys kotikunnasta karttui. Tällä ohjelmalla aktivoidaan koko kaupungin toimijoita ja asukkaita ehkäisemään ilmastonmuutosta omilla valinnoillaan.

Imatra kuuluu myös vuonna 2008 perustettuun ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden Hinku-verkostoon, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat.

Kuuluuko sinun kotikuntasi jo Hinkuun?

Ihastuin ilmastomittariin!

Aivan erityisesti minuun teki vaikutuksen ilmastomittari. Sinne on kerätty 39 toimenpidettä, joihin Imatran kaupunki on sitoutunut kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Suurin osa toimenpiteistä on jatkuvia tai vuodelle 2021 sijoittuvia ja niiden toteutumista voi jokainen kuntalainen seurata ilmastomittarista.

Toimenpiteet ovat hyväksytty kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2020 ja ne on valittu siten, että niihin voidaan vaikuttaa ja niitä pystytään seuraamaan. Näiden toimenpiteiden

avulla pyritään asiat järjestämään niin, että ilmastoystävällinen elämä olisi imatralaisille ja Imatralla vieraileville mahdollisimman helppoa. Kaupunki pystyy tekemään paljon, mutta loppujen lopuksi imatralaisten valinnat ratkaisevat.

Kesäkuussa meillä on vaikuttamisen paikka

Kesäkuun 13. päivä meillä on mahdollisuus valita omaan kuntaamme päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Aktivistimummoina haluamme tietysti päättäjät, jotka haluavat eroon kasvihuonepäästöistä ja ovat valmiita ilmastonmuutosta hillitseviin tekoihin.

“Nyt tiedän, mihin asioihin kiinnitän huomiota kuntavaaliehdokkaiden ulostuloissa.”

Nyt viimeistään kannattaa käydä tutustumassa oman kunnan verkkosivuihin ja katsoa mitä ja miten siellä kerrotaan kunnan ilmastoteoista. Minä ainakin opin aivan valtavasti ja nyt tiedän, mihin asioihin kiinnitän huomiota kuntavaaliehdokkaiden ulostuloissa. Ja jos vaikka pääsen kasvokkain tapaamaan, niin voin tentata kuinka hyvin hän tuntee ilmastotavoitteet - aloitan vaikka kysymällä miltä oman kunnan ilmastomittari näyttää - jos sellainen on! 

#mummotäänestää #kuntavaalit 2021

Kirjoittaja

Leena Hinkkanen
Aktivistimummo, kaksi lastenlasta
pankinjohtaja (eläkkeellä) “arvomeklari”
Imatra

Kuva Uutisvuoksi

Ikimetsästä iloa tuleville polville

Haluatko hankkia äitienpäivälahjan, josta on iloa pitkäksi aikaa? Aktivistimummot suosittelevat sijoitusta Luonnonperintösäätiön hallinoimaan ikimetsään. Vuosi sitten aloitetun Mummonmetsä-kampanjan tavoitteena on kerätä varat nimettyyn mummonmetsään, joka hankitaan, kun riittävä potti on koossa. Kohta on kerättynä 5000€, joka riittäisi noin hehtaarin metsän hankintaan. Tavoitteena on luoda ainakin 10 hehtaarin suojelumetsä, joka vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, toimii hiilivarastona ja virkistyksenä niin nykyiselle kuin tulevillekin sukupolville. Pala ikimetsää on monelle mummolle ja äidille mieluisampi lahja kuin tavara, jonka tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja jonka tuottama ilo jää monesti lyhyeksi.

Metsillä on suomalaisille monia merkityksiä. Vanhat aarniometsät ovat tärkeitä monimuotoisen luonnon ylläpitäjiä ja yhteistä arvokasta perintöämme. Lisäksi suojelumetsät ovat loistavia kaikille avoimia virkistymis- ja retkeilypaikkoja. Suojellussa aarniometsässä voidaan jokamiehenoikeuden turvin harrastaa marjastusta ja sienestystä. 

Luonnonperintösäätiö on Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin omistukseensa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen. Luonnonperintösäätiö tarjoaa ainoana valtakunnallisena tahona suoran kanavan luonnonsuojeluun. Kaikki lahjoitukset käytetään alueiden ostoon, suojeluprosessiin ja syntyneiden luonnonsuojelualueiden vaalimiseen.

Joulukuussa Luonnonperintösäätiössä toiminnanjohtajana aloittanut Pepe Forsberg iloitsee, että ikimetsien merkitys on alettu ymmärtää. Työtä pitää jatkaa jotta suojelumetsää saadaan lisää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta suojeltua metsää pitäisi olla noin 17% kaikesta metsästä. Nyt sitä on Etelä-Suomessa 3% metsäalasta. Pepe Forsberg on innoissaan mummojen kampanjasta: “Mummojen Mummonmetsä-kampanja ja äitienpäivä kulkevat hyvin käsi kädessä. Toivon, että moni löytää siitä unelman, jonka toteuttamisessa haluaa olla mukana. Pyrimme hankkimaan mummoille sopivan alueen erityisesti lasten ja lastenlasten metsäsuhteen ylläpitämiseksi. Jotta sopiva kohde voidaan hankkia, tarvitaan vielä lisää varoja. Nöyrin kiitoksemme kaikille lahjoittajille!"

Lahjoitus ikimetsään on mieluinen ja ikuisesti kestävä äitienpäivälahja monelle äidille ja mummolle. Lahjanantaja voi kertoa lahjasta lahjansaajalle tulostamalla Luonnonperintösäätiön sivuilta kortin. Myös sertifikaatin tilaus on mahdollista.

Jos sinulla on metsää, jonka toivoisit päätyvän Luonnonperintösäätiön mummonmetsäksi, ota yhteyttä Luonnonperintösäätiön Forsbergiin.

Lahjoita Mummonmetsä-keräykseen Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa!

Lahjoituksen saaja: Luonnonperintösäätiö
Tilinumero FI78 5494 0950 0224 93
Viite: 201980 ohjaa lahjoituksen Mummonmetsä-kampanjalle

Aktivistimummot-liike tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiksi. Tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot ylistävät kohtuutta ja toivoa hyvän elämän rakennuspalikoina. Syksyllä 2019 julkistettu liike laajeni nopeasti yli 5000 aktiivin joukoksi. Kasvava joukko mummoja, pappoja ja mummohenkisiä haluaa vaikuttaa niin että monimuotoinen luontomme säilyy tulevillekin sukupolville.

Lisätietoja 

Aktivistimummot
Seija Kurunmäki, 0400-460894
Seija.kurunmaki@kuule.fi

 https://www.aktivistimummot.fi/

Luonnonperintösäätiö sr
Pepe Forsberg, 040-8669696
pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi 

www.luonnonperintosaatio.fi

Vuosi koronaa takana: mummot jaksavat

Vuodet ovat yleensä aika samanlaisia niin työikäisillä kuin meillä mummoilla. Joitain selvästi mieleen painuvia tapahtumia osuu silloin tällöin: uusi lapsenlapsi, unohtumaton Sorrenton matka, poikkeuksellinen herkkutattivuosi. Mutta tämä koronavuosi piirtyy muistiin erilaisena ja unohtumattomana.

Osaa meistä tauti on kurittanut ankarasti: vaikea sairaus itsellä tai läheisellä, jopa kuolema, ovat saattaneet sattua kohdalle. Meille muille vuosi on ollut jotenkin hiljainen ja yksinäinen. Läheisiä on tavattu lähinnä ulkoilmassa, puhelin ja erilaiset e-tapaamiset ovat saaneet tärkeä roolin arjessa ja ehkä me mummot emme ole loikanneet vaan astuneet rauhalliseen tyyliimme pidemmälle digimaailmaan. Ja tietysti kirjoille ja luonnolle on ollut tavallista enemmän aikaa.

Nyt osalla meistä on jo ensimmäinen rokotus tai rokotusaika kalenteriin merkittynä. Kun olemme malttaneet antaa vastustuskyvyn kehittyä vielä pari viikkoa rokotuksen jälkeen, uskallamme lähteä ulos avaraan maailmaan. Samanaikaisesti, näin rohkenen toivoa, epidemiakin hiukan rauhoittuu rajoitusten nujertamana. Ja kaiken kukkuraksi tulee kevät!

Mitä haluamme tehdä ihan ensimmäiseksi koronan jälkeen?

Mitä haluamme tehdä ihan ensimmäiseksi? Minä ainakin haluan saada päiväkoti-ikäiset lapsenlapseni samalle sohvalle kanssani, jotta voimme lukea zoom-tapaamisissa jo täysin loppuun luetun muumikirjan ihan livenä. Haluan tehdä ihanan illallisen ja istua syömään ystävän kanssa. Haluan mennä taidegalleriaan, kirjastoon ja kirjakauppaan toki maski naamalla (siltä varalta että ehkä tartuttaisin oireettomana kantajana koronaa), mutta pelkäämättä. Ja tietysti haluan olla mukana houkuttelevissa mummotapahtumissa Oodissa tai muualla. Sen sijaan en ollenkaan ikävoi ale-ruuhkaa kauppakeskuksessa tai kello 5 aamulla soivaa herätyskelloa, että ehtisin ajoissa lentokentän jonoihin. 

”Jos kohtelemme luontoa yhtä huonosti kuin tähän saakka, huonosti käy”.

Olemmeko oppineet jotakin, minkä voisimme pysyvästi liittää osaksi mummoviisauttamme? Ainakin sen, että viimekädessä luonto on ihmistä voimakkaampi ja miten viisaita ikinä olemmekaan, sattumien summana kehittynyt virus saa koko maailman polvilleen. Pohjois-Amerikan intiaanien, saamelaisten ja monien muiden alkuperäiskansojen maailmakuvassa ihmisen ja luonnon välinen suhde oli nykyistä kunnioittavampi ja ihmisen ja eläinkunnan välinen raja oli häilyvä. He eivät olleet luomakunnan herroja vaan osa luontoa. Arkkiatri Risto Pelkonen totesi hiljattain Apu-lehden haastattelussa pandemian olevan hälytysmerkki: ”Jos kohtelemme luontoa yhtä huonosti kuin tähän saakka, huonosti käy”. Tähän arkkiatrin mummoviisaaseen ajatukseen me mummot voimme sydämestämme yhtyä ja jatkaa koronan aikana  patoutuneella energialla, lasten tähden, taisteluamme ilmastonmuutosta vastaan.

Kirjoittaja: Helena Kääriäinen
aktivistimummo ja perinnöllisyyslääkäri

Kuntavaalit lähestyvät – ne ovat aktivistimummon vaikuttamisen paikka

Kunnissa tehdään lukuisia ilmastoon vaikuttavia päätöksiä. Siksi äänestäminen tulevissa kuntavaaleissa on tärkeää. Tutkimalla puolueiden ohjelmia ja ehdokkaitten vaalikoneita voi löytää ehdokkaan, joka haluaa valtuustossa toimia niiden asioiden puolesta, joita juuri sinä pidät tärkeinä.

 Monilla Suomen kunnilla on jo omat hiilineutraaliustavoitteensa – osalla tiukempiakin kuin valtakunnallinen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Näihin voit helposti tutustua oman kuntasi verkkosivulla. Monet kunnat ovat huomanneet, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on myös hyvää kuntataloutta. Jo 77 kuntaa on liittynyt Hinku-verkostoon, jossa tavoitteena on 80 % päästövähennykset vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään. Tässä blogissa kuvaan joitakin aktivistimummoille tärkeitä asioita, joista kunnanvaltuustoissa päätetään. Ota nämä huomioon, kun valitset ehdokkaan!

MILLAISTA LÄMMÖNTUOTANTOA EHDOKKAASI EDISTÄÄ?

Suomen kasvihuonepäästöistä 74% oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 peräisin energiasektorilta, eli erilaisten polttoaineiden käytöstä niin sähkön tuotannossa, lämpölaitoksissa, liikenteessä kuin rakennuksissa. Etenkin kaukolämpöä tuottavat laitokset ovat usein kuntien omistuksessa – ja niissä poltetaan edelleen paljon hiiltä ja turvetta. Kaukolämmön tuotantoon on jo olemassa paljon ratkaisuja, jotka eivät perustu polttamiseen – esimerkiksi lämpöpumput ja hukkalämpöjen hyödyntäminen. Niiden edistäminen tukee ilmastonmuutoksen hillintää. 

LISÄÄKÖ EHDOKKAASI RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUTTA?

Lämmitysenergian tuotantoa voidaan vähentää parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Tähän on olemassa monia ratkaisuja, esimerkiksi älykäs lämmityksen säätö tai oma energiantuotanto aurinkopaneeleilla tai lämpöpumpuilla. Tämä ei ole pikkujuttu, koska energiastamme suuri osa käytetään juuri rakennusten lämmitykseen. Kuntien omistuksessa on paljon rakennuksia, joiden energiatehokkuuden parantamisesta kuntapäättäjien olisi helppo aloittaa. Sen lisäksi kuntapäättäjät voivat helpottaa rakennusten omistajien energiatehokkuushankkeita mm. neuvonnalla ja lupamenettelyjä helpottamalla.

MIKÄ ON EHDOKKAALLESI TÄRKEÄÄ KAAVOITUKSESSA?

Erilaiset maankäyttöön liittyvät päätökset ovat kuntapäättäjien pöydillä – onhan kunnilla kaavoitusmonopoli. Näillä voidaan vaikuttaa mm. liikenteeseen, jossa ainakin hyvät kevyen liikenteen väylät, sujuva julkinen liikenne ja hallittu pysäköinti ovat suuria mahdollisuuksia vähentää yksityisautoilun kasvihuonepäästöjä etenkin kaupunkiseuduilla. Maankäyttöpäätöksillä vaikutetaan myös virkistys- ja suojelualueisiin kunnan alueella. Lähiluonnon suojelu on sekä monimuotoisuuden turvaamista että hyvien ulkoilumahdollisuuksien tarjoamista.

ONKO EHDOKKAASI VALMIS SIIRTYMÄÄN SÄHKÖAJONEUVOIHIN?

Kuntien käytössä on myös lukuisia ajoneuvoja henkilöautoista raskaisiin ajoneuvoihin esimerkiksi hoivapalveluissa ja jätehuollossa. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi sähköautot etenkin henkilöautoissa ja biopolttoaineet raskaissa kuljetuksissa. Bussiliikenteessä sähköbussit ovat jo kovaa vauhtia yleistymässä – usein kannustimena on ollut kunnallisen liikennelaitoksen vaatimus yksityiselle liikennöitsijälle. 

TUKEEKO EHDOKKAASI KIERRÄTYSTÄ JA HÄVIKIN VÄHENTÄMISTÄ?

Jätehuollon järjestäminen on myös kuntien tehtävä. Hyvän lajittelun ja kierrätyksen edistämisen merkitys on useimmilla alueilla jo itsestäänselvyys, mutta työtä on vielä tehtävänä. Lajittelun tukeminen ja hävikin vähentäminen niin kodeissa kuin kuntien omissa toiminnoissa, kuten kouluissa ja terveydenhuollossa vaatii systemaattisia ponnisteluja – mutta tuo varmasti myös kustannussäästöjä kunnille.

Nämä ovat eräitä ilmastotoimia, joihin kunnat vaikuttavat suoraan ja yhteistyössä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Aktivistimummojen kevätkauden keskustelussa tuodaan esille käytännön esimerkkejä eri kunnista. Olet myös tervetullut tuomaan keskusteluun muita itsellesi tärkeitä kuntien ilmastoasioita.

Hyvä ilmastotyö on myös hyvää asumismukavuutta, hyvää kuntataloutta sekä mahdollisuutta terveelliseen liikuntaan ja luonnossa kulkemiseen.

Vaikutetaan kaikki kuntavaaleissa!

Kirjoittaja
Armi Temmes, aktivistimummo, professori (kestävä kehitys), Aalto-yliopisto

Aktivistimummot vaativat kuntavaaliehdokkailta ilmastotekoja

Kuntavaalit käydään huhtikuun puolivälissä. Aktivistimummot innostavat äänestäjiä vaikuttamaan. He muistuttavat ehdokkaita heidän vastuustaan kuntien päätöksenteossa koska monet ilmastoteot ovat kuntapäättäjien käsissä. Aktivistimummot lähettivät avoimen kirjeen kaikkien puolueiden ehdokkaille.

Avoin kirje kuntavaaliehdokkaille                                                            

Me Aktivistimummot haluamme vuoden 2021 kuntavaalien kynnyksellä kertoa, että huoli ilmastosta ja ympäristöstä on suurta yli sukupolvirajojen. Aktivistimummojen verkostoon kuuluu lähes 6000 mummoa (osa vaareja) ja kaikupohjaa ajatuksillemme on laajasti. Haluamme turvata lastenlapsillemme maailman, jossa voi elää. Korostamme erityisesti kohtuullisen elämäntavan arvoa ja toivon ylläpitämistä. Teemme yhteistyötä useiden tahojen, erityisesti nuorten ilmastotietoisten toimijoiden järjestöjen kanssa.

Aktivistimummot painottavat sitä, että suurin osa ilmaston ja ympäristön kannalta hyvistä ratkaisuista edistää myös kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Olemme vakuuttuneita, että Aktivistimummot ja muut ilmasto- ja ympäristötietoiset äänestäjät tulevat äänestämään vain ehdokkaita, jotka sitoutuvat ajamaan mm. seuraavia asioita:

• Kierrätyksen ja jätehuollon korkeatasoista ja kuntalaisille helppoa toteuttamista.

• Hävikkiruuan määrän vähentämistä ja kasvisruuan lisäämistä kaikessa kunnan järjestämässä ruokailussa.

• Hyötyliikunnan edistämistä mm. kävely- ja pyöräteitä kunnostamalla.

• Kunnan omistamien metsien hoitamista luonnon monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja  virkistyskäyttömahdollisuuksia vahvistaen.

• Alueen vesistöjen puhtauden turvaamista ja rantojen siisteyden ylläpitoa.

• Joukkoliikenteen kehittämistä siten, että oman auton tarve on mahdollisimman vähäistä.

• Ilmasto-ja ympäristöarvojen huomioimista kaikissa kunnan ratkaisuissa, kuten kaavoituksessa, kaikessa rakentamisessa ja energiataloudessa.

Toivomme, että puoluetoimistonne levittää tämän viestin kaikkien ehdokkaidenne tietoon ympäri Suomea.

Kaikkien yli 6000 aktivistimummon puolesta

Helena Kääriäinen
Anu Harkki
Armi Temmes
Leena Hinkkanen
Reetta Meriläinen
Seija Kurunmäki

kuva: Anne Leppänen

Keskustellaan aiheesta tunnisteilla #kuntavaalit2021 #mummotäänestää

www.aktivistimummot.fi