Aktivistimummojen ja lääkäriaktivistien keinot ilmastonmuutoksen terveysuhkia vastaan

Aktivistimummot ja ympäristöasioihin perehtyneet lääkärit ovat huolissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamasta maailmanlaajuisesta terveysuhkasta. Nyt se tuntuu jäävän koronaviruspandemian varjoon. Covid-19-tautiin on tulossa rokote, mutta ilmastonmuutokseen liittyvään terveysuhkaan tarvitaan sekä pitkän että nopean aikavälin monipuolisia toimenpiteitä yksilöiltä, yrityksiltä ja päättäjiltä. Lääkäriaktivistit ja Aktivistimummot laativat ehdotuksensa toimista, jotka on aloitettava heti. Lista julkaistiin 14.9. keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Aktivistimummot kokevat huolta lastenlasten tulevaisuudesta. Lääkärit puolustavat elämää ja työskentelevät kaikkia terveysuhkia vastaan jatkuvasti täydentyvään tieteelliseen tutkimustietoon perustuen. Jo nyt nähdään, että ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen: samalla viivalla ovat ikäihmiset, keski-ikäiset, nuoret, lapset ja syntymättömät.

 – Syyllisyys ja pelko voivat olla motiivina kestävään kehitykseen pyrkimiseen. Voimme myös toimia positiivisista lähtökohdista: kestävä elämäntapa hillitsee ilmastomuutosta ja tuo terveyttä, mutta myös merkitystä elämään, toivoa ja iloa, Aktivistimummot-liikkeen perustajäseniin kuuluva lääkäri Helena Kääriäinen sanoo.

Keinot terveyden ja hyvän elämän puolesta

Ilmastoasiat näkyvät yhä enemmän myös lääkärien koulutuksessa ja tutkimusaiheena.

– Suomessakin lääkärikunnan lisääntyvä kiinnostus ympäristön- ja ilmastonmuutoksen ja terveyden välisiin yhteyksiin näkyy toisaalta lisääntyvänä tutkimuksena ja toisaalta toiminta-aktiivisuutena, josta hyvä esimerkki on Ilmastolääkärit-ryhmä. Lääkäreiden käsissä ovat myös keskeiset keinot hillitä antibioottiresistenssin pahenemista ja lääkejäämien joutumista ympäristöön, Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti sanoo.

Lääkärikunnan vanhin arkkiatri Risto Pelkonen nosti keväällä haastattelussa ilmastonmuutoksen yhdeksi ihmiskunnan pikaista korjausta vaativista haasteista.

Aktivistimummot-liikkeen ja Lääkäriseura Duodecimin tilaisuudessa Helsingissä puhui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n entinen pääjohtaja, LKT Juhani Eskola muun muassa terveellisen ravitsemuksen merkityksestä.

– Kestäviä valintoja ovat terveellisen ravitsemuksen lisäksi liikkuminen mieluiten omalla voimalla ja kiertotalouteen siirtyminen. Terveellinen ravitsemus (kohtuullinen määrä, kasvispainotteinen, vähälihainen) ja omalla voimalla liikkuminen (kävelyn/pyöräilyn suosiminen) ovat yhteisiä sekä ympäristöä suojelevalle että terveyttä edistävälle toiminnalle, Eskola toteaa.

Emeritusprofessori, tutkija ja tietokirjailija Jouko Tuomisto on huolissaan siitä, että länsimainen elämänmuoto perustuu halpaan energiaan, jonka tuotannossa on paljon parannettavaa.

– Kehitystä on tapahtunut, mutta ei tarpeeksi.  Ympäristölle haitallisten aineiden päästöt ovat vähentyneet lukuun ottamatta hiilidioksidia, joka jää parhaallakin tekniikalla fossiilisen energiantuotannon isoksi ongelmaksi, Tuomisto sanoi.

Vaatimukset kestävämmästä politiikasta lisääntyvät yhteiskunnassa. Sitä vaativat niin nuoret kuin mummotkin.

– Toivo ja tulevaisuususko vaativat tekoja. Eniten toivoa vie vähättely ja välinpitämättömyys, Nuorten Agenda2030 puheenjohtajat Sofia Savonen ja Laura Hildén kertovat iloiten siitä, etteivät nuoret jää ilmastohuoltensa kanssa yksin.  

Terveyden, ympäristön ja ilmaston välisestä yhteydestä kiinnostuneet Aktivistimummot ja lääkäriaktivistit näkevät ympäristön pienten ympäristöjen kokonaisuutena:

– Kaikkien sukupolvien aktiivisuutta, erilaisten osaajien yhteistyötä, tutkimustiedon hyödyntämistä, mutta myös mummoviisautta tarvitaan hyvän ja terveellisen tulevaisuuden tekemiseen, Helena Kääriäinen toteaa.  

Aktivistimummojen ja lääkärien keinot – mitä on tehtävä HETI

  1. Enemmän kasvispainotteista ja vähälihaista kotimaista ruokaa, vähemmän hävikkiä

  2. Enemmän kävelyä ja pyöräilyä, vähemmän liikkumista fossiilivoimalla 

  3. Enemmän jätevesien puhdistusta, vähemmän vesistöpäästöjä

  4. Enemmän kasvihuonekaasujen rajoituksia, vähemmän sään ääri-ilmiöitä ja ruokapulaa

  5. Enemmän ymmärrystä ja tekoja kaikilta asiantuntijoilta, myös lääkäreiltä

  6. Enemmän elämän ja luonnon kunnioitusta, vähemmän vähättelyä ja välinpitämättömyyttä

  7. Enemmän kohtuullisuuden arvostusta, vähemmän tavaran kulutusta

  8. Enemmän yhteisiä konkreettisia tekoja ja toivoa, vähemmän ahdistusta.

Lisätietoa:

Aktivistimummot
Helena Kääriäinen, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
puh. 040 8309889
helena.kaariainen@thl.fi
www.aktivistimummot.fi

Lääkäriseura Duodecim  
Juha Pekka Turunen, koulutuspäällikkö, varapääsihteeri
LT, patologian erikoislääkäri, Health eMBA
puh. 050 511 3757
juha.turunen@duodecim.fi
www. duodecim.fi

 

 

Edellinen
Edellinen

Yhteinen huoli: Ympäristömyrkyt siittiöitä tuhoamassa

Seuraava
Seuraava

Mikä tuo ja vie toivoa?