Kulutamme lastenlastemme luonnonvaroja

Aktivistimummot muistuttavat ylikulutuksesta julkaisemalla lapsuutensa kulutustarinoita

Aktivistimummot on tukemassa ylikulutuksesta muistuttavaa ilmastoaktivistien yhteistä Lastenkapinaa 14.5. Ylikulutusviikon tueksi Aktivistimummot toteuttavat viestintäkampanjan, jossa mummot piirtävät ilmastonmuutokseen ja ylikulutukseen liittyviä aikajanoja omasta lapsuudestaan tähän päivään.  Voit seurata ja kommentoida mummojen tarinoita 9.5. alkaen Aktivistimummot-Facebook-sivuilla. Yhdentoista tarinan koosteen voit lukea täältä.

Kulutamme liikaa luonnonvaroja. Suomessa ylikulutuspäivä on aikaistunut vuosi vuodelta. Tänä vuonna sitä vietettiin 31.3. Jos kaikki kuluttaisivat kuten me suomalaiset, tarvittaisiin kolme maapalloa. Ylikulutus on syy kiihtyvään ilmastokriisiin ja luontokatoon.

Viikoilla 18-19 (6.-15.5.) ilmastosta ja luonnosta huolestuneet järjestöt ja liikkeet yhdistävät voimansa muistuttaakseen ylikulutuksesta. Ylikulutuksen vastainen viikko päättyy 14.5. klo 13 Lastenkapinaan. Se on turvallisuutta sekä toiveikkuutta henkivä tapahtuma Helsingin keskustassa. Päivän teema on: Maailma on lasten.

Mummot julkaisevat ilmastotarinoita lapsuudestaan 9.5. alkaen

Mummot muistavat ajan ennen ylikulutuksen kasvua ja 70-lukua, jolloin Suomessakin liikuttiin enemmän kävellen ja pyöräillen, käytettiin vähemmän fossiilisia polttoaineita, ostettiin vähemmän tavaroita ja syötiin vähemmän lihaa. Kapinaviikon kunniaksi Aktivistimummot toteuttavat viestintäkampanjan, jossa mummot piirtävät ilmastonmuutokseen ja ylikulutukseen liittyviä aikajanoja omasta lapsuudestaan tähän päivään.

Viikon aikana julkaistavat tarinat muistuttavat mieliimme, kuinka nopeasti olemme muuttuneet kohtuukuluttajista luonnonvarojen tuhlaajiksi. Mummot korostavat, että onni ei ole tavarataivaan lahja, vaan on kertynyt luonnonvaroja säästävistä ja aineettomista asioista. Turha kuluttaminen ahdistaa samoin kuin huoli ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta.

Tarinoista huomaamme, että kaikki maailmassa ja Suomessa tapahtuvat kehityssuunnat eivät ole lohduttomia, vaan vuosikymmenet ovat tuottaneet myös hyvää kehitystä tieteen ja teknologian kehittymisen myötä.

Myös kapinaviikolla Aktivistimummot painottavat aikuisten ja päättäjien vastuuta. Nyt on toimittava aktiivisesti ja tehtävä päätöksiä niin, että voimme taata lapsille toiveikkaan ja turvallisen tulevaisuuden. 

- Koko maailmaa koskevat haasteet ovat liian suuria lasten kannettaviksi, siksi vanhempien ja isovanhempien tekoja tarvitaan nyt, aktivistimummoista muistutetaan. 

Lauantaina 14. toukokuuta Helsingissä vietetään karnevalistista Lastenkapinaa. Koko perheen ja kaikenikäisten tapahtuma tuo iloa ja toivoa. Se vie myös viestin niille, jotka päättävät lasten asioista. Tapahtuma on osa ylikulutusviikkoa, jossa on mukana Elokapinan 45+ -ikäisten ryhmä, Aktivistimummot, Ilmastoisovanhemmat, Ilmastovanhemmat ja PAND - Taiteilijat rauhan puolesta

Tutustu Aktivistimummojen tarinoihin www.aktivistimummot.fi ja Aktivistimummot FB-sivut.
Tutustu Lastenkapinan ohjelmaan täällä.

Lisätietoja  

www.aktivistimummot.fi

Yhteenveto: 11 mummon kulutustarinat https://aktivistimummot.fi/s/Ylikulutusyhteenveto.pdf

aktivistimummot@gmail.com                                            

yhteyshenkilö Seija Kurunmäki, 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi                       

Nopeusrajoitukset säästäisivät energiaa

Lähetimme liikenneministeri Timo Harakalle kirjeen 18.3.2022, jossa ehdotimme talvinopeusrajoitusten pitämistä voimassa myös kesällä, koska se olisi merkittävästi vähentänyt energiankulutusta. Kesänopeusrajoitukset astuivat voimaan 13.4.2022 ja saimme kirjeeseemme vastauksen 25.4.22. Kirjeen laatijat Armi Temmes, Helena Kääriäinen ja Eeva-Riitta Piispanen Aktivistimummot-liikkeestä ovat pettyneitä Liikenne- ja viestintäministeriöltä saamaansa vastaukseen ja kommentoivat sitä näin.

Aktivistimummot on saanut 25.4.2022 Liikenne- ja viestintäministeriöstä vastauksen ministeri Timo Harakalle lähetettyyn avoimeen kirjeeseen koskien talvinopeusrajoitusten säätämistä ympärivuotisiksi. Ministeriö ei suunnittele tätä ja perustelee ratkaisuaan korkeampien nopeuksien tuomalla matka-aikojen säästöllä. Käsityksemme mukaan tällainen ajansäästö on useimmissa tapauksissa teoreettista, koska harvoin on mahdollista pitää yllä tasaista nopeutta muun liikenteen vuoksi. Korkeamman nopeuden ylläpitäminen  johtaa usein kiihdytyksiin ja jarrutuksiin sekä lisääntyviin ohituksiin pikemminkin kuin matka-aikojen merkittävään lyhenemiseen.

Aktivistimummojen vetoomuksen humanitaarinen tarkoitus on ministeriön vastauksessa selvästi asetettu toissijaiseksi verrattuna näennäiseen ajoajan säästämiseen. Olemme pettyneitä Liikenne- ja viestintäministeriön valitsemaan arvojärjestykseen.

Lue kirjeemme ja siihen saamamme vastaus täältä.
Jatkamme työtämme energian säästämisen puolesta.

Lisätietoja Aktivistimummot
Armi Temmes
armi.temmes@gmail.com

Eeva-Riitta Piispanen,
0400 478 016, eevis@piispanen.fi
Energia-kampanjan koordinaattori

Lue lisää Helsingin Uutiset
Kuvassa Armi Temmes ja Eeva-Riitta Piispanen
Kuvaaja: Sami Kuusivirta, Helsingin Uutiset

Raidoista ja kimalaisista

Tunnistatko raidan metsässä? Tiedätkö, miksi se on niin tärkeä kimalaisille? Aktivistimummo Armi Temmes kertoo raidoista ja kimalaisista lisää. Nyt, raidan kukkimisen aikaan, on juuri hyvä hetki lähteä metsäretkelle lastenlasten kanssa.

Hyönteishotellit ovat muotia. Niitä onkin mukava askarrella tai vaikka viedä lahjaksi tuttavan pihaan. Hyönteishotelleista puhutaan, koska pölyttäjähyönteiset ovat vähentyneet ja pölyttäjien katoaminen tietäisi esimerkiksi monien hedelmien ja marjojen kasvattamisen loppumista. Pölyttäjiä ovat esimerkiksi kimalaiset, mehiläiset ja perhoset.

Kimalainen, tuo paksu pörriäinen, on yksi tärkeimpiä luonnonvaraisia pölyttäjiämme. Kimalainen lentelee ympäri, eikä yleensä pistä kuin aivan henkensä hädässä. Talven tullessa eloon jää vain yhdyskunnan kuningatar, joka herää aikaisin keväällä aloittamaan uutta yhdyskuntaa. Jos näet kimalaisen aikaisin keväällä, se on melko varmasti kuningatar. Jos se on sisällä, auta se ulos vaikkapa lasin ja postikortin avulla.

Kuningatar tarvitsee heti siitepölyä ravinnokseen, jotta se jaksaisi rakentaa pesän ja aloittaa munimisen. Mutta mistä se löytää ravintoa?

Vaikka kevään puutarhakukat, kuten krookukset tarjoavat kimalaiselle siitepölyään ravinnoksi, parhaiten kimalainen löytää ravintoa metsästä, missä eräs tärkeimmistä aikaisin keväällä kukkivista puista on raita, puumaiseksi kasvava leveälehtinen paju. Raidan lehdet ovat huomattavasti leveämmät kuin useimmilla pajuilla – noin 3-8 cm – ja 5-12 cm pitkät. Raita voi kasvaa noin 50-vuotiaaksi ja vanhemmiten sen kaarna on halkeileva ja kaarnainen – raidallinen. Raita kasvaa usein yksittäin, mutta joskus muodostaa pieniä metsiköitä. Se kukkii toukokuussa 3-7 cm pitkin kellertävin kukin ja kimalaisia voi olla kukinnoissa niin runsaasti, että pörinän kuulee puun juurelle.

Lisää raidasta esimerkiksi Juha Laaksosen luontoretki -radio-ohjelmassa: https://areena.yle.fi/audio/1-50813663.

Tee retki lastenlasten kanssa toukokuussa kuuntelemaan kimalaisten pörinää raidoissa. Aloittakaa miettimällä, miten raita tunnistetaan metsässä. Kokeilkaa vaikkapa pientä testiä: https://www.is.fi/menaiset/vapaalla/art-2000006567318.html.  Apuna raidan tunnistamisessa toimii vaikkapa https://luontoportti.com/t/948/raita tai https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/raita/.   Voit myös istuttaa omia raitoja pihan reunamille tai mökin lähistölle aurinkoiselle tai puolivarjoiselle paikalle.

Teksti: Armi Temmes

Kuva: ammattilehti.fi
Katso lisää kuvia ja tunnistetietoja https://luontoportti.com/t/948/raita

Kirjeenvaihto Timo Harakka ja Aktivistimummot

Lähetimme Liikenneministeri Timo Harakalle kirjeen 18.3.2022 ja saimme siihen vastauksen 25.4.2022.
Julkaisemme tässä sekä kirjeen että vastauksen.

Kirje 18.3.2022 Aktivistimummoilta ministeri Harakalle

Vetoamme teihin ministeri Harakka,

Öljynkulutuksen vähentäminen on juuri nyt olennaisen tärkeää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin Venäjä-riippuvuutemme vähentämisen kannalta. Niinpä fossiilittoman liikenteen tiekartan (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu 2021:15) toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä. Keskustelu pyörii paljon autojen käyttövoiman ja polttoaineiden ympärillä, mutta tiekartassa todetaan, ettei mikään esitetyistä keinoista ole yksin riittävä. Lisäksi useimmat toimenpiteet toteutuvat pienemmällä tai suuremmalla viiveellä. Tämänhetkinen kriisi vaatii pikaisia toimenpiteitä.

Osa meistä voi yksinkertaisesti vähentää autoilua ja käyttää julkisen liikenteen vähäpäästöisiä mahdollisuuksia, kävellä ja pyöräillä. Tämä on helppoa etenkin kaupungeissa. Monille autolla liikkuminen on kuitenkin välttämätöntä.

Me mummot muistamme vielä öljykriisin, jolloin asetettiin yleinen kattonopeus 80 km/t Suomen maanteille. Ehkä tähän äärimmäisyyteen ei ole tarvetta, mutta nopeuden alentaminen 120:sta 100 kilometriin tunnissa alentaa kulutusta jopa 12 %. Vaikka näihin lukuihin vaikuttavat monet autoon ja ajotapoihin liittyvät tekijät, on suunta selvä.

Nopeuksien alentaminen parantaa lisäksi liikenneturvallisuutta ja vähentää liikenteen terveyshaittoja.

Liikenneministeri Timo Harakka, vetoamme Teihin! Annetaan talvinopeusrajoitusten jatkua yli kesän! Näin vähennämme sotaa käyvän Venäjän öljytuloja, ja siinä sivussa pienennämme etenkin pienituloisiin kohdistuvaa autoilun kustannustaakkaa.

Kunnioittavasti

Helena Kääriäinen

Perinnöllisyyslääkäri ja tutkimusprofessori

Armi Temmes

Energiamurroksen tutkija ja maatalous- ja metsätieteen tohtori

Aktivistimummot -liike

 Ministeri Harakka, odotamme vastaustanne Aktivistimummojen sähköpostiosoitteeseen: aktivistimummot@gmail.com

 Vastaus

Aktivistimummot -liike armi.temmes@gmail.com

Vastaus Liikenneministeriöltä 25.4.2022
VN/8581/2022

Avoin kirjeenne liikenne- ja viestintäministeriöön, saapunut 18.3.2022

Hyvä Armi Temmes,

kiitos yhteydenotostanne liittyen nopeusrajoituksien alentamiseen.

Kirjoititte, että liikenteen öljynkulutuksen vähentäminen on juuri nyt olennaisen tärkeää niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin Venäjä-riippuvuutemme vähentämisen kannalta. Tästä en voisi olla enempää samaa mieltä. Olen samaa mieltä myös siitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteiden toteuttaminen on välttämätöntä. Tämän eteen teemme paljon töitä, jotta saamme toimenpiteille puuttuvan rahoituksen myös vuosille 2023-2026 ja pääsemme täydellä teholla toteuttamaan niitä.

Kirjoititte myös, että mikään tiekartassa esitetyistä keinoista ei yksin ole riittävä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotitte vielä uudeksi keinoksi liikenteen talvinopeusrajoitusten jättämistä voimaan myös kesäksi 2022. Tällä tosiaan olisi liikenteen polttoaineiden kulutukseen ja päästöihin pienentävä vaikutus. Lisäksi voitaisiin saada aikaan myös liikenneturvallisuushyötyjä. Nopeusrajoituksiin liittyy kuitenkin myös liikenteessä käytetty aika sekä nopeusrajoitusten nostamisella mahdollisesti saavutettavat aikasäästöt. Nopeusrajoituksista päätettäessä on hyvä huomioida nämäkin seikat päästö- ja liikenneturvallisuuskysymysten rinnalla. Liikenne- ja viestintäministeriössä ei tällä hetkellä ole suunnitteilla talvinopeusrajoitusten käyttöön jättämistä, mutta pidämme ehdotusta tutkimisen arvoisena.

Ystävällisin terveisin, Kari Anttila Valtiosihteeri

Aktivistimummot vetoavat: Energiankulutuksen vähentäminen on humanitaarinen teko

Aktivistimummot kannustavat kaikkia ihmisiä ja yhteisöjä vähentämään energiankulutusta ja näin pienentämään Venäjän lännestä saamia valtavia energian myyntituloja, joilla se rahoittaa hyökkäyssotaa. Kulutuksen vähentämisen vaikuttavimpia keinoja ovat sisätilojen lämpötilan laskeminen ja autoilun vähentäminen.

Energiankulutuksen vähentäminen on humanitaarinen teko, joka on kaikille mahdollinen. Kevät on asunto-, kiinteistö- ja asukaskokousten aikaa. Suurimpia kulueriä tuloslaskelmissa ovat lämmityksen ja lämpimän veden kulutuksen aiheuttamat kustannukset.

• Keino nro 1: 

  Selvitä asuinyhteisösi energiasyöppökohteet. Ehdottakaa joukolla tavoitetta edellä mainittujen kuluerien pienentämiseksi. Esimerkiksi huoneiston lämpötilan alentaminen yhdellä asteella tarkoittaa 5 prosentin säästöä lämmityskuluissa.
  - Julkisissa tiloissa lämpötilaa voi laskea reippaammin, ehdottaa Anu Harkki, emerita tutkimusjohtaja ja EU Climatepact Ambassador. Toivomme, että julkisten tilojen hallinnoijat, valtiot ja kunnat tarttuvat vetoomukseemme. 

• Keino nro 2:

  Vähennä autoilu minimiin, käytä julkisen liikenteen vähäpäästöisiä mahdollisuuksia, kävele ja pyöräile.
  - Autoilun vähentäminen vaikuttaa suoraan öljynkulutukseen. Nopeudet pienemmiksi ja autottomia päiviä useammin kuin kerran vuodessa. Vähäpäästöisen julkisen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittäminen on välttämätöntä, Anu Harkki toteaa.

• Keino nro 3: Sammuta valot joka ilta 16.4. asti klo 20.30-21.30. Näin osoitat solidaarisuutta ukrainalaisia kohtaan ja näkyvää esimerkkiä omasta mukavuudesta tinkimisestä. (Kansainvälistä EarthHour-tuntia vietetään 26.3.22.)
  - Tiedämme, että nykytekniikalla valaistuksessa käytetään energiaa säästäviä keinoja kiitettävästi, sanoo Eeva-Riitta Piispanen, isoäiti ja Aktivistimummoaktiivi. Kollektiivinen yhteys kanssaihmisiin syntyy yhtäaikaisilla eleillä, kuten lamppujen sammuttamisella Earth Hour -tunnin ajaksi. Energiapolitiikan muuttaminen tulee maksamaan eurooppalaisille valtavasti, mutta ukrainalaiset joutuvat maksamaan siitä kaikkien korkeimman hinnan, hän jatkaa.

• Keino nro 4: Mummoviisas vinkki kuluttavan elämäntavan muuttamiseen, kuten ahkeran lentämisen ja sähkösaunan lämmittämisen vähentämiseksi on yksinkertainen: Harvoin ja hartaasti.
  Ilmastonmuutosta hillitsemään perustetun Aktivistimummot-liikkeen missio on alusta alkaen ollut halu turvata kaikille lapsenlapsille maailma, jossa voi elää. Nyt mummot katsovat suoraan silmiin ukrainalaisia hädässä olevia lapsia uutiskuvista.
  - Kaikki maailman mummot kuljettavat ylisukupolvista viestiä, jossa elämänkokemuksen kerrokset liittyvät yhteen. Kutsumme tätä mummoviisaudeksi, sanoo Seija Kurunmäki, ruokavaikuttaja ja Aktivistimummot-liikkeen perustaja.

Aktivistimummot-kansanliikkeeseen perustajajoukossa on ilmastoasiantuntijoita, lääketieteen huippuosaajia, energia-asiantuntijoita, tutkijoita, viestinnän ammattilaisia, toimittajia, kirjailijoita, luonnontieteilijöitä, rahoitusalan asiantuntijoita. Verkosto on avoin kaikille, ilman titteleitä.

Aktivistimummot vetoavat kaikkiin ihmisiin ja tahoihin, joilla on antaa tähän kampanjaan viestintävoimaa.
Lisätietoja antaa ja asiantuntijoille osoitettavat haastattelupyynnöt välittää:

Eeva-Riitta Piispanen,  0400 478 016,  eevis@piispanen.fi
Kampanjakoordinaattori, Aktivistimummot

Lue lisää
www.aktivistimummot.fi

Mummot ja lapsenlapset luonnon helmassa

Aktivistimummojen perustajaryhmä osallistui Sitran ja Erätauko-konseptin mukaiseen luontodialogi-päivään 9.3.2022. Kävimme keskustelua luontoon liittyvistä tuntemuksistamme ja luontokokemuksistamme lastenlastemme kanssa. Aktivistimummo ja kirjailija Sisko Pörsti (kirjailijanimi Sisko Latvus) kirjoittaa blogissa “luontosuhteesta” ja päätyy “luonnon helmaan”.

Olen asunut vuosikausia elämästäni suurissa kaupungeissa. Viimeistään aikuisiällä vietety seitsemän vuotta Pietarin keskustassa avasivat mieleni ymmärtämään, etten viihdy sellaisessa ympäristössä, josta alkuperäinen luonto on karsittu minimiin.  

Kasvoin maalaiskylässä, ja vaikka välillä unelmoin pääseväni kaupunkiin, dna:hani on selvästi kirjoitettu, että hyvinvointini vaatii läheisyyttä luontoon. Isäni opiskeli puoli vuotta kauppakorkeassa, mutta päätyi opettajaseminaariin, koska halusi asua maalla, viljellä omenapuita ja marjapensaita ja hoitaa mehiläisiä. Äitikin oli elänyt lapsuutensa pienessä karjalaisessa metsämökissä. 

Erityisesti kesänvietto asvaltin keskellä on tuntunut kärsimykseltä. Oikea kesä on täynnä kukkia ja tuoksuja, vihreää ruohoa ja pölyttäjien surinaa. Se on löylyjä rantasaunassa ja pulahtamista kirkkaaseen veteen. 

Vanhetessaan useimmat meistä kaipaavat lapsuutensa maisemiin

Vanhetessaan useimmat meistä kaipaavat lapsuutensa maisemiin. Nekin, jotka ovat varttuneet kaupungissa, etsivät mielenrauhaa ja elämänlaatua metsistä ja rannoilta. Tämän huomasimme, kun kävimme aktivistimummojen ryhmässä Sitran innoittamaa keskustelua luontosuhteestamme ja sen välittämisestä lapsenlapsille. Alkuperin olimme määritelleet keskustelumme otsikoksi: Luontosuhtemme välittyminen lapsenlapselle - tietoa vai tunnetta?

Luonnossa voi olla vaan, ilman ohjelmaa

Mummot vievät lapsia eväsretkille metsään, poimimaan marjoja ja sieniä ja ihan vain ihmettelemään. Meidän ikäluokkamme on vielä oppinut kasvien ja lintujen nimet ja siirtää mielellään tietojaan eteenpäin. Monilla on mökki, jossa voi unohtaa kiireen ja aikataulut ja näyttää lapsenlapsillekin, että pelkkä oleminen riittää.

Keskustelun kuluessa aloimme kuitenkin oudoksua kysymyksenasettelua, jonka olimme valinneet: voiko luontosuhdettaan tosiaan välittää uusille sukupolville?  Onko se jokin irrallinen asia tai ominaisuus, jonka voi siirtää eteenpäin? Lopultahan olemme jokainen osa samaa luontoa.  Olimme kaikki sitä mieltä, että “luontosuhde”on tunnesuhde ja tunneside.

Paluu luonnon helmaan

Ja niin me mummot päädyimme lopuksi yksimielisesti toteamaan, että mehän haluamme vain palata lapsenlapsinemme kaikki yhdessä luonnon helmaan. Sanotaan sitä sitten vaikka paratiisiksi.

Kirjoittaja
Sisko Pörsti
Aktivistimummo ja kirjailija

 Piirros
Anne Leppänen

Nyt energian kulutusta vähentämään

Energian kulutuksen vähentäminen on kaikille mahdollinen humanitäärinen teko. Aktivistimummot -liike lähtee työhön asian puolesta. Lähtölaukauksena HS-mielipidekirjoitus 10.3.2022.

UKRAINAN sodan takia eurooppalaisilla on halua maksaa energiasta enemmän (HS Pääkirjoitus 10.3.). Meillä pitää olla halua myös vähentää energiankulutusta pienentääksemme Venäjän saamia päivittäisiä valtavia energian myyntituloja.

Me mummot muistamme nuoruutemme energiakriisin, jolloin mainosvalot pimenivät, katuvalot sammuivat ja energian käyttöä säännösteltiin. Nyt katsomme silmiin hädässä olevia ukrainalaisia lapsia uutisista.

Aktivistimummot kannustavat ihmisiä tekoihin, jotka ovat vaikuttavia ja kaikille mahdollisia. Boikotoidaan hyökkääjää ja vähennetään energian käyttöä. Tingitään omasta mukavuudestamme ja harjoitellaan samalla myös kriisivalmiutta. Alennetaan asunnon lämpötilaa – yhdellä asteellakin on merkitystä –, pidetään autottomia päiviä useammin kuin kerran vuodessa, vietetään Earth Hour -tuntia joka ilta yhtä aikaa. Kun sytytämme solidaarisuusvalaistuksia, tehdään myös toisin: sammutetaan julkiset ja yksityiset valaistukset tunniksi joka ilta. Kirkonkellot soikoot iltojen pimeydessä, jotta muistamme, että kylmässä maailmassa on vielä toivoa.

Eeva-Riitta Piispanen

Anu Harkki

Seija Kurunmäki

Aktivistimummot-liike

Tuemme Ukrainan lapsia

Me mummot haluamme turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää. Nyt Ukrainan lapset tarvitsevat tukemme. Unicef on paikan päällä auttamassa ja suojelemassa lapsia ja lähettää alueelle lisää avustustarvikkeita.

Myös sinä voit auttaa Ukrainan lapsia kriisin hetkellä.
Käy lahjoittamassa Unicefin keräykseen.

Ansaitsemme metsärauhan

Aktivistimummo ja ilmastopuhuja Anu Harkki peräänkuuluttaa blogissaan metsärauhaa. Hänen on mummona on vaikea ymmärtää, että lehdot valkovuokkoineen, lapsuuden jännittävät, synkät korvet ja kangasmetsät ovat uhanalaisia. Mitä meille jää, missä voimme kokea metsärauhaa, jos ne menetämme?

Nousen vanhojen, humisevien kuusten välissä kulkevaa polkua ylös.  Polku on eläinten polku, hirvien, peurojen, mäyrien ja kettujen polku järven jäälle.  Kesällä eläimet kulkevat juomaan järven raikasta vettä, syksyllä hirvet uivat rannasta kirkkoniemeen metsästäjien haulikkoja pakoon.  Polku on kapea, se nousee järveltä kapeaa kannasta pitkin, mutkitellen metsän syvyyksiin.  Yli satavuotiaat kuuset seisovat kiemurtelevan polun reunalla, ja niiden alimmat oksat ulottuvat osin polulle. Yritän väistellä niitä, lumisia oksia, osin naavan peittämiä.  Aina mökillä ollessa kuljen tämän polun.  Minusta tuntuu, että en kulje meidän ihmisten metsässä vaan eläinten, kuusien ja vanhojen mäntyjen metsässä.  Täällä minä olen pieni, ohimenevä hetki, metsän ikiaikaisessa elämässä.  Sellainen tunnelma synnyttää syvän rauhan kokemuksen, metsärauhan.

En kulje meidän ihmisten metsässä vaan eläinten, kuusien ja vanhojen mäntyjen metsässä

Metsä on tärkeä monella tapaa, tutkimukset ovat osoittaneet, että metsässä kulkeminen laskee verenpainetta ja sillä on monia muitakin terveysvaikutuksia.  Vielä tärkeämpi rooli metsillä on planeettamme terveydessä.   Metsät muodostavat maapallon tärkeimmät hiilinielut merien ja muun kasvillisuuden lisäksi.   Suomessa monet metsälajit ovat jo uhanalaisia ja lajien lisäksi uhattuina ovat myös erilaiset metsätyypit.  Talousmetsien hoitotoimenpiteinä korpemme on ojitettu, metsänkasvun tehostamiseksi, ja Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan tämä on aiheuttanut järvien vesien tummumisen humuksen valuessa vesistöihimme. 

Metsärauha säilyttää monimuotoista luontoa

Lähes 80 prosenttia metsätyypeistämme on uhanalaisia, esimerkiksi korvet, lehdot ja vanhat kangasmetsät.  Mummona minun on vaikea ymmärtää tätä, että lehdot valkovuokkoineen, lapsuuden jännittävät, synkät korvet ja kangasmetsät ovat uhanalaisia.  Mitä meille sitten jää, missä voimme kokea metsärauhaa?

Suomen metsistä on suojeltu vain runsaat kuusi prosenttia, vaikka olemme sitoutuneet noudattamaan YK:n biodiversiteettisopimusta, jonka mukaan metsistä tulisi suojella vähintään 17 prosenttia.  Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta ja lajikirjoa, jonka säilyttäminen on olennaista luontokadon estämiseksi.

Globaalina tavoitteena suojella 30% maailman maa- ja merialieista

Koko maapallo on biodiversiteettikriisin keskellä ja miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto.  Tällä hetkellä YK:n biodiversiteettityössä etsitään seuraavia tavoitteita planeetan luonnon pelastamiseksi Kiinan heinäkuisessa Kunmingin kokouksessa.  Alustava tavoite on, että 30% maailman maa- ja merialueista suojellaan.

Voitaisiinko suurin osa valtion metsäomaisuudesta suojella?

Suomen metsien kokonaispinta-ala on 26 miljoonaa hehtaaria, ja valtio omistaa metsistä runsaan kolmanneksen.  Jos YK:n tavoitteet toteutuvat suurin osa valtion metsäomaisuudesta tulisi biodiversiteetin ylläpitämiseksi suojella.  Yksityisten metsien suojeluun tarvitaan lisää kannustimia, mutta Metsähallituksen omistamat valtion metsät ovat meidän – kansalaisten metsiä. Miten me voisimme yhdessä vaalia metsiämme, omaa metsärauhaamme? Tulisiko meidän – kansalaisten vaatia omia metsiämme suojeltaviksi?  Tämänkaltainen suojeluvaatimus ei estä metsäyhtiöiden nykyisen kaltaista toimintaa Suomessa, ja mahdollistaa jatkossakin metsätalouden kannattavan toiminnan.

Me aktivistimummot puhumme kohtuuden puolesta.   Tiedämme, että olemme joka vuosi ylikuluttamassa maapallon voimavaroja.  Tämä ylikulutus murtaa luonnon tasapainon, vesistöt saastuvat, metsät katoavat, aavikoituminen lisääntyy ja sukupuutto kohtaa liian monia eliölajeja.  Nyt voimme vielä muuttaa käytöstämme ja pelastaa tämän upean kotiplaneettamme, mutta aikaa on vähän.

Suomi on Euroopan metsäisin maa, kolme neljännestä pinta-alastamme on metsää.  Olen sitä mieltä, että jokainen suomalainen ansaitsee oman tapansa nauttia metsistämme, löytää sieltä kuntoilun iloa, terveyttä ja rauhaa.  Epäilen kuitenkin, että valtaosa meistä tuskin huomaa, että aitoa luonnonmetsää alkaa olla vaikea löytää, varsinkin Etelä-Suomesta.  Kuinka pysäyttää tämä luonnontilaisten metsien hävittäminen? Pitäisikö kiivetä taas eduskuntatalon portaille banderollin kanssa vai saisimmeko aikaan laajan keskustelun metsistämme, sellaisen keskustelun, joka johtaisi metsärauhaan? 

Anu Harkki
Aktivistimummo, FT, MBA
EU Climate-pact Ambassador
Emerita tutkimusjohtaja
anu.harkki@welho.com
tel +358400436997
@harkkianu

Piirros: Anne Leppänen

Kohtuullista vuotta 2022

Meidän piti perustajamummojen ja muutaman muun aktiivin kanssa tavata perinteisesti Oodissa tammikuun alussa.
Tavoitteena tapaamisessa oli lyödä lukkoon vuoden 2022 toiminnan suuntaviivat. Jo aiemmin olimme pohtineet, mitkä ovat pääteemamme. Zoomissa vai Oodissa. 13/13 vastasti että Zoomissa, vaikka lähes kaikilla meillä mummoilla on jo kolme rokotusta.

Onneksi Zoom on näiden kahden vuoden aikana tullut tutuksi ja kommunikointi hoituu sekä Zoomin kautta että lenkkipoluilla. Kun kävimme kokouksessa keskustelua, mikä on mummoilla mielessä päällimmäisenä, lapsenlapset nousivat kärkeen monissa puheissa. Sekä joulu että korona taitavat tätä tunnetta lisätä. Koska lapsenlapset nousivat niin korkealle, huomasimme, että Aktivistimummojen tavoite “turvata kaikille lapsenlapsille maailma, jossa voi elää” on pätevä myös vuonna 2022.

Vuonna 2022

Metsä pysyy mielessämme

Metsäasian ympärillä tehtävä työ tuntuu edelleen tärkeältä. Niin suojelu kuin järkevä metsänhoitokin unohtamatta metsän antamia mahdollisuuksia retkeilyn ja mietiskelyn tyyssijana ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Ilotsimme siitä, että Luonnonperintösäätiön kanssa tekemämme Mummonmetsään on kerääntynyt nyt noin 20 000 euron potti. Keräys jatkuu 2022. Nostamme metsää esiin uusinkin teemoin ja tavoin. Pysykää kuulolla.

Yhteistyön voimaa emme väheksy

Vuosi sitten teimme joulukampanjassa “Riittävän paras joulu” yhteistyötä ilmastonuorten (Climate Move ja Ilmastovaikuttaminen) kanssa. Myös Agenda2030 nuoret ovat tulleet tutuksi. Vaikka olemme ilolla seuranneet ja aika ajoin joku meistä on piipahtanut, emme ole vielä joukolla liittyneet eduskuntatalon perjantaisin kerääntyvän #FridaysForFuture- nuorison ja Ilmastoisovanhempien joukkoon. Monenlainen yhteistyö on suunnitelmissa. Soitellaan!

Kesä 2022 alkaa mummon Pelargonialla

Mummojen toimintatapaan kuuluu nostaa esiin hyviä asioita, esimerkiksi muille. Olemme nyt kaksi kertaa jakaneet pelargoniatunnustuksen tahoille, joiden ilmastotyö on mielestämme esimerkillistä. Vuonna 2020 palkinnon sai Varma ja vuonna 2021 Kouvolan kaupunki. Vuoden 2022 tunnustusta pohditaan.

Tapahtumissa kohtaaminen on parasta

Tärkeä toimintamuotomme on tapahtumien järjestäminen. Ensimmäinen tapahtuma keväällä 2020ek (ennen koronaa) oli Oodissa. Aineena oli Ilmastoahdistus. Oodin Kuutio oli ihan mummoista täysi. Sitä rataa olisimme tahtoneet jatkaa. Niinkuin kaikille, myös meille, korona muutti suunnitelmat ja seuraavat tapahtumat, Ilmasto ja ruoka, Ilmasto ja terveys ja Elämänsiivous, jäivät osallistujamääriltään pienemmiksi. Onneksi kaikki tapahtumat saivat myös livestreemauksen ja ne löytyvät sivuiltamme ja netistä. Kovasti odotamme aikaa, kun voimme taas kohdata kasvotusten. Tällekin vuodelle on monta tapahtumaa suunnitteilla aina kompensoinnista vaatevalintoihin.

Onneksi on Facebook ja Twitter

Facebookissa on käyty monia hyviä keskusteluja. Nyt aktiivisia mummoja on siellä noin 6000. Tavoite on saada joukko 10 000-päiseksi. Twitteirissä on hienoa kohdata alan asiantuntijoita ja tavoittaa sekä kotimaisia että kansainvälisiä asiantuntijoita. Käy tsekkaamassa mummojen Facebook ja Twitter.

Media tykkää mummoista, niin mekin mediasta

Suurta iloa niin vuonna 2019 ja 2020 kuin viimekin vuonna 2021 on tuottanut se, että mediaa kiinnostaa mummojen aktivismi. Jokainen median välittämä juttu innostaa uusia erilaisia mummoja ja muita aikuisia tekemään sekä henkilökohtaisia ilmastotekoja että vaatimaan päätäjiltä todellisia ja nopeita tekoja. Pala palalta joukko on niin suuri, että yksikään päättäjä ei voi tehdä päätöksiään huomioimatta ilmastonäkökulmaa. Siihen vaikuttavat kaikki äänestävät aikuiset. Kuntavaaleissa muistutimme, että #mummotäänestää. Esimerkit löytyvät sivuiltamme.

On innostavaa että kotimaisen median lisäksi myös kansainvälistä mediaa kiinnostaa suomalainen Activist Grannies ryhmä. Voit lukea yhteenvedon kansainvälisestä näkyvyydestämme sivujemme englanninkieleisestä osuudesta. Yksi ilahduttava esimerkki oli ThisIsFinland’in luoma maailmanlaajuisesti levinnyt Onnellisuus-joulukalenteri, jonka luukussa 5 esiintyi aktivistimummo Helena Kääriäinen.

Mummoviisaus

Mummoilla on iän ja kokemuksen tuomaa mummoviisautta. Meillä Suomessa on lisäksi maailman koulutetuimmat mummot. Entistä suurempi osa haluaa käyttää energiaansa myös työhän ilmaston ja luonnon puolesta. Se on hyvä tapa osoittaa rakkautta omille ja maailman lapsenlapsille.

Meitä ilahdutti, että Valli ry Vuoden Isovanhempi-palkinnon yhteydessä kiitteli, että Aktivistimummot ovat modernisoineet työllään myös mummo-termiä.

Toivo, kohtuus ja faktoihin perustuva viestintä pysyvät ohjenuorinamme myös 2022!

Kohtuullista vuotta 2022 teille kaikille!

Kirjoittaja Seija Kurunmäki
Aktivistimummot-liikkeen perustajamummo

Kuva perustajamummojen Zoom-kokouksesta 4.1.2022.

Toivotamme riittävän parasta joulua!

Aktivistimummo käveleskeli metsissä marraskuun ja kohtasi metsän ihmeitä. Kiitos kanssavaeltajille - kiitos myös lahjoituksista Suomen metsien hyväksi, ja maailman hiilinieluille ja monimuotoisuudelle. Nautitaan jouluna luonnosta ja rauhasta.

Mummonmetsäkeräys jatkuu Luonnonperintösäätiön sivuilla. Koossa on yli 16 000€.

HYVÄÄ JOULUA! Ensi vuonna meillä mummoilla taas uusia suunnitelmia ilmaston ja luonnon, sekä lastenlasten että itsemme hyväksi.

Glasgown ilmastokokouksen saavutukset

Marraskuun alkupuolella Glasgowssa pidetty ilmastosopimuksen osapuolikokous COP26 oli onnistunut, mutta myös pettymys. Se on kovin tavallista kansainvälisissä kokouksissa. Tässä blogissa aktivistimummo Armi Temmes kuvaa lyhyesti sekä onnistumisia että pettymyksiä.

Jos haluat tietää enemmän aiheesta, ilmoittaudu Glasgow’n jälkilämmöt: Mimme ilmasto on menossa?-tapahtumaan pe 17.12.21 klo 13.-14.30 Oodiin tai seuraa Facebookissa. Järjestäjä Europa Experience - EU@Oodi
Facebook-tapahtuma: https://fb.me/e/2TGrHCxSo.

Ilmoittautuminen Oodiin on pakollista, sillä paikkoja on rajatusti. Ilmoittauduthan viimeistään 16.12. tästä linkistä: https://forms.gle/oCP155KkRhMh957J8

Kokouksen tavoitelistalla oli ehkä suurimpana yleinen ilmastotavoitteiden kirittäminen, jotta päästäisiin lähemmäksi Pariisissa esitettyä tavoitetta keskilämpötilan nousun pitämisestä alle kahden asteen, mieluummin 1,5 asteessa. Olennaisin onnistuminen oli se, että kaikki ovat nyt yhtä mieltä tavoitteesta ja valtionpäämiehet pitivät pontevia yleispuheita sen puolesta kokouksen alkupuolella. Se, että maiden sitoumukset ja sovitut toimenpiteet eivät tähän vielä riitä, oli merkittävin pettymys monille. Eniten uutisoitiin hiilen kiellon vesittymistä viime metreillä. Päätöksiin lisättiin kuitenkin vetoomus sitoumusten päivittämisestä jo vuoden kuluttua vastaamaan 1,5 asteen tavoitetta.

Toinen suuri tavoite oli Katowicen ilmastokokouksessa aloitetun nk. sääntökirjatyön loppuun saattaminen. Siinä onnistuttiin. Tämä kaikki on äärimmäisen teknistä työtä, mutta sen olennainen merkitys on siinä, että kun säännöistä on sovittu, edellytykset toimeenpanon toteutukselle ovat paljon paremmat kuin pelkkien juhlapuheiden perusteella.

Kolmas iso tavoite liittyi rahoitukseen, jolla kehittyneet maat tukevat kehittyvien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Varsin isosta potista päästiinkin sopimukseen, mutta paljon on vielä työtä, ennen kuin rahoitusmallit ovat koossa aloitettujen työprosessien tuloksena.

Aktivistimummot toivottavat rohkeutta kaikille päättäjille, jotta tarvittavia toimenpiteitä oikeasti päästään toteuttamaan. Kansainväliset kokoukset ovat tärkeä osa tätä työtä, mutta ne ovat aina luonteeltaan monimutkaisia ja hitaita. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan työtä kansallisella tasolla, kunnissa, yrityksissä, kansalaisjärjestöissä ja kotitalouksissa.

Aktivistimummot osallistuivat kokouksen edellä tavoitteiden kirittämiseen tämän videon avulla.

Armi Temmes
aktivistimummo
MMT

Mummo uskoo metsään

Aktivistimummot tykkäävät metsästä, niinkuin varmaan kaikki suomalaiset. Tiedämme, että metsästä on moneksi.
Tarvitaan vanhojen metsien suojelua, tarvitaan myös uusia taimia kasvamaan. Näin huolehdimme sekä luonnon monimuotoisuudesta että hiilinieluista. Metsien tärkeä arvo on niiden merkitys hyvinvoinnin lisääjänä ja virkistäjänä. Mikä on parempaa kuin eväsretki metsään lapsen kanssa. Aktivistimummojen Facebook-seuraajat pääsivät marraskuun aikana näkemään aktivistimummo ja taiteilija Anne Leppäsen kiehtovia metsätarinoita teemalla Mummo menee metsään. Käy katsomassa Facebook-sivuiltamme 10 kuvan ja tarinan sarja.

Jos haluat antaa kestävän joululahjan, tue Aktivistimummojen keräyksiä:
- Luonnonperintösäätiön Mummonmetsä. Keräämme varoja suojeltavaan ikimetsään. Tänä jouluna kurotamme kohti 20 000€ pottia. Nyt koossa on 16 190 euroa! Kiitos kaikille lahjoittajille!
- 4H Taimiteko on kampanja, joka työllistää nuoria ja kasvattaa hiilinieluja, kun puita istutetaan joutomaille.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Aktivistimummo ja valkoinen joulu

Marraskuinen Black Friday sai aktivistimummo Reetta Meriläisen muistelemaan ja kaipaamaan valkoista joulua. Se on voi olla luminen tai lumeton. Tärkeintä on ettemme täytä joulua turhalla sälällä, tarpeettomalla tavaralla ja merkityksettömällä tohinalla. Kohtuus ja mielenrauha on kuin katselisi valkoista talvimaisemaa.

Bing Crosby lauloi kauan sitten valkoisesta joulusta, unelmasta. Nyt aktivistimummo hyräilee mukana ja muistelee valkoisia nietoksia, huurretta puiden oksilla. Onko hänellä unelma valkoisesta joulusta? Ei, vaan suunnitelma. Joulusta voi tehdä valkoisen, olipa maa minkävärinen tahansa.

Musta on hallinnut marraskuun lopun värejä. Musta yhdistyy voimakkaasti kannustettuun kulutukseen, joten väri on osuva. Black Friday ja black week kävivät tänäkin vuonna kimppuun joka suunnalta. Kulutukseen ohjailivat myös sinkkujen suuri ostospäivä Single´s Day ja verkkokaupan Cyber Monday. Nimistä voi päätellä, etteivät kulutushurmion päivät ole kotoperäisiä.

Mummo haluaa muuttaa mustan valkoiseksi, vaikka joulu – kulutuksen juhlaa sekin – on tulossa tai oikeastaan, koska joulu on tulossa. Joulusta voi valinnoillaan tehdä valkoisen tai ainakin valkoisemman.

Valkoisuus joulun attribuuttina tarkoittaa kohtuutta, harkintaa, viisautta ja rauhaa.

Valkoisuus joulun attribuuttina tarkoittaa kohtuutta, harkintaa, viisautta ja rauhaa. Ja totta kai se voi tarkoittaa näillä leveysasteilla myös lunta. Musta, ruskea tai vihreä joulu koko Suomessa olisi huutomerkki. Hätätila! Lumen puute tai lumentulon myöhentyminen eteläisessä Suomessa ovat joka tapauksessa signaaleja ilmastokriisistä.

Ilmastokriisin torjuntaan ryhtynyt Aktivistimummo etsii vaikuttavia lahjoja. Sellaisia, jotka vaikuttavat lämmittävästi lahjan saajaan ja auttavat samalla torjumaan ilmastonmuutosta sekä luontokatoa. Hän lahjoittaa läheisilleen ja itselleenkin esimerkiksi Luonnonperintäsäätiön kautta Mummonmetsää tai tukee metsänistutusta ja nuoria istuttajia lahjoittamalla varoja metsän kasvatukseen osoitteessa www.taimiteko.fi. Näiden lisäksi löytyy kymmeniä muita ilmastoon ja luontoon suotuisasti vaikuttavia lahjoja.

Mummo tykkää antaa järkeviä lahjoja, etenkin lapsille, kestävyyttä ja kohtuutta suosien

Aktivistimummo ei halua olla niuho jouluilon pilaaja. Hänestä on hauska antaa lahjoja, etenkin lapsille. Niin suloiselta kuin lahjaksi annettu halaus kuulostaakin, pieni lapsi saattaa kaivata muutakin. Sitä paitsi korona-aikojen ulkopuolella halausten pitäisi olla arkipäivää.

Lahja-aikeissaan mummo vakoilee lahjottavien toiveita ja tarpeita, selvittää, mikä tuottaisi kestävää mielihyvää. Jo aattoiltana hajoava lahja, vaikka se nuorisokielellä trendaisi, ei ole mummon lahja. 

Mummo tarkistaa lelun, urheiluvälineen tai vaatteen alkuperän. Katsoo ostostaan vastuullisuuden, hiilijalanjäljen ja jätteen näkökulmista. Mummo tarkkailee, onko kaupalla kierrätysjärjestelmää. Varttuneiden lasten kanssa mummo juttelee heidän suhtautumisestaan lahjoihin ja kulutukseen. Voi olla, etteivät kaikki enää halua tavaralahjoja, ainakaan kasoittain.

Aika on monelle paras lahja

Heille, joilla on jo kaikkea tai jotka eivät halua enää yhtään tavaraa, mummo lahjoittaa jotain kallisarvoista eli aikaansa. Hän voi lahjoittaa siivousapua, lastenlasten kaitsentaa, kävelyseuraa, retkiseuraa, kuljetusta kaukoretkille, konsertti-, teatteri- tai elokuvaseuraa, digiopetusta, leipomisseuraa tai saunomisseuraa. Luetteloa voi jatkaa loputtomiin. Tässäkin lahjassa on oleellista, että se annetaan oikeasti. Ilmaan jäävä lupaus ei vielä ole lahja.

Mummolle valkoinen joulu tarkoittaa kohtuutta myös jouluvalmisteluissa. Suursiivousta tai konmaritusta ei tarvitse ajoittaa joulun alle, vuodessa riittää viikkoja. Koska harva asuu komerossa, sitäkään ei tarvitse siivota jouluksi. Lika on samantyyppistä ennen joulua ja joulun jälkeen, jynssäykset voi ajoittaa lempeästi vaikka helmikuuhun.

Jouluna ihmisen vatsalaukku on jotakuinkin samankokoinen kuin ennen joulua, vaikka saattaakin venyä pyhien aikana. Joulun ruokapöytä voi olla herkullinen ja runsas, vaikkei ruokaa olisi laitettu armeijamitoituksella. Keittiössä on mukava puuhailla, muttei nääntyä. 

Jouluruokiakin mummo tarkkailee sillä silmällä: lähellä vai kaukaa tuotettua ruokaa? Lihaa vai jotain muuta? Maapallon toiselta puolelta matkanneiden hedelmien hiilijalanjälki? Onko jouluna pakko saada mansikoita?

Sata vuotta sitten arki oli niukkaa, mutta jouluna mässäiltiin. Ja hyvä niin. Nyt ei ole niukkaa.

Mummoa on alkanut vuosien mittaan vaivata ajatus tärkeysjärjestyksistä tai niiden samentumisesta.

Hänestä on alkanut tuntua, että täysi kalenteri ja maaninen touhuaminen syrjäyttää elämästä jotain tärkeämpää. Esimerkiksi läheiset ihmiset. Vaivautunut vetoaminen täyteen allakkaan tai lupaus jostain yhteisestä ”sitten paremmalla ajalla” kuulostaa petolliselta. Parempi aika on nyt. Parhaillaan. 

Mummo on huomannut, että ihminen vaatii kovan kolauksen − vakavan sairastumisen tai läheisen ihmisen kuoleman −saadakseen itsensä ja suhteensa muihin tärkeysjärjestykseen. Kun mennään elämän ja kuoleman rajalle, asiat pelkistyvät. Jäljelle jää tärkein: läheiset, rakkaat ihmiset, suhde heihin. Sanan ”ihminen” tilalle voi laittaa ”luonnon”. Asetelma pätee silloinkin.

Joulu on otollista aikaa olla läheisten kanssa, muistaa rakkaita ihmisiä. Kertoa sanoin tai sanoitta, että välittää. Itselle voi antaa lahjaksi elämänsiivouksen, jonka voi aloittaa joulun jälkeen. Hiljalleen, kiirehtimättä. Elämänsiivous tarkoittaa sälän –tavaroiden, elämäntapojen ja asioiden − karsimista sekä merkityksellisten asioiden, ihmisten ja muistojen säilyttämistä.

Paradoksaalisesti joulun voi käyttää kohtuullisen elämäntavan kokeiluun. Tuhlailu olisi sallittu vain hyvän jakamisessa. Se synnyttää iloa ja uutta hyvää. Kohtuus ja mielenrauha on kuin katselisi valkoista talvimaisemaa.

Hyvää valkoista joulua!

Reetta Meriläinen
Toimittaja, aktivistimummo

Piirros: Anne Leppänen

Activist Grannies and #COP26 Glasgow 31 Oct-12 Nov 21

Activist Grannies share their life experience and wisdom to help preserve our planet as a good place for their grandchildren. Our wish for COP26 is that the global community makes courageous decisions which future generations can be proud of.

The Activist Grannies are a network of Grannies (and Grandpas) who want to share their life experience and wisdom to help save our planet as a good place to live for their grandchildren.

“We have something that we call granny wisdom, and I think that differentiates us from the other groups, which are active in the climate movement.”

“From this granny wisdom we have created our two keywords. One is moderation and the other one is hope.” Activist Grannies Helena Kääriäinen and Armi Temmes say.

https://blogs.fcdo.gov.uk/stories/26daystoCOP26/#activist-grannies

More information about Activist Grannies in English

Aktivistimummoille Vuoden isovanhempi -tunnustus

”Konkreettisia tekoja tulevien sukupolvien hyväksi”

Tulevaisuuden toivon luomisen puolesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen perustettu Aktivistimummot-liike tekee asioita, joilla se muun muassa vähentää lastenlasten ilmastoahdistusta.

Kaksi vuotta sitten perustettu Aktivistimummot saa Vuoden isovanhempi -tunnustuksen. Joukko isoäitejä perusti liikkeen tehdäkseen yhdessä asioita, joiden avulla maapallo säilyisi terveempänä paikkana. Nyt yhteiskunnalliseen liikkeeseen kuuluu noin 6 000 mummoa, pappaa ja ”mummohenkistä” aktiivia.

”Aktivistimummot tekevät muun muassa konkreettisia tekoja ilmaston puolesta. Esimerkillään he näyttävät rakentavia vaikuttamisen malleja kaikille maailman lapsille ja lapsenlapsille. Samalla mummo-sana on saanut uuden merkityksen”, tunnustuksen myöntävän Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva sanoo.

Tunnustusta jaettu vuodesta 1992

Tunnustus myönnetään henkilölle tai taholle, joka on myönteisellä tavalla edistänyt lasten ja isovanhempien suhteita sekä isovanhempien arvostusta. Tunnustusta on jaettu vuodesta 1992 alkaen. 

Tunnustuksen myöntäminen Aktivistimummoille sopii hyvin tähän aikaan, kun jokaisen tulisi kiinnittää enemmän huomiota maapallon pelastamiseen.

”Vaikuttamistyössä tarvitaan myös iän ja kokemuksen kautta muodostunutta osaamista ja asiantuntemusta, joka jää liian usein piiloon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vanhat ihmiset nähdään monesti vain yhtenä ryhmänä, joita ei arvosteta. Aktivistimummot haastavat positiivisella tavalla myös tämän käsityksen”, Dufva iloitsee.

Tiedon jakamista ja vaikuttamista päättäjiin

Aktivistimummot määrittelevät tärkeimmäksi tehtäväkseen tiedon jakamisen. Liikkeen aktiivit välittävät tutkittua tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta eri kanavissa helposti ymmärrettävässä muodossa. He tekevät kampanjoita yhdessä eri tahojen, kuten nuorten ilmastovaikuttajien kanssa. Lisäksi he pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin, joilla on valta ja mahdollisuudet hidastaa ilmastonmuutosta yksilöiden sijaan.

”Tunnustus on loistava palkinto liikkeen kaksivuotispäivänä ja kannustaa meitä jatkamaan työtämme. Haluamme vähentää lastenlasten ilmastoahdistusta, jotta he voivat rauhassa keskittyä elämään lapsuuttaan. Meillä vanhoilla viisailla mummoilla on aikaa toimia paremman tulevaisuuden puolesta”, liikkeestä idean saanut ja sitä perustamassa ollut Seija Kurunmäki sanoo.

Kurunmäki keksi Aktivistimummot, kun oli jäämässä eläkkeelle reilut kaksi vuotta sitten. Hän työskenteli viimeiset työvuotensa viestintäyrittäjänä muun muassa erilaisissa kestävän kehityksen hankkeissa ja halusi jatkaa mielekkäiden projektien tekemistä. Ympäriltä löytyi moniammatillinen joukko samassa elämäntilanteessa olevia mummoja, jotka halusivat käyttää osaamistaan ja verkostojaan tärkeän asian puolesta.

”Lastenlasten tulevaisuuden puolesta yhdessä tehtävä työ tuntuu mielekkäämmältä kuin esimerkiksi se, että lomailisimme puolet vuodesta Thaimaassa vaikkapa golfia pelaamassa. On ihana myös eläkkeellä ollessa käyttää aikaa ja osaamista hyödyllisiin asioihin. Korona-aika on opettanut, kuinka onnen ja mukavan tekemisen voi löytää ihan läheltä.”

Lisätietoja:
Virpi Dufva
Toiminnanjohtaja
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
puh. 050 365 4664
virpi.dufva@valli.fi

Seija Kurunmäki
Aktivistimummojen yhteyshenkilö
puh. 0400460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

Isovanhempien päivää vietetään lauantaina 16.10.2021

Isovanhemmuutta on juhlistettu VALLIn aloitteesta vuodesta 1985 alkaen aina lokakuun kolmantena lauantaina. Päivän tarkoitus on korostaa sukupolvien välistä yhteyttä ja nostaa isovanhemmuuden arvostusta koko yhteiskunnassa. Isovanhempien päivä voidaan nähdä myös laajemmin vanhojen ihmisten ja lasten yhteisenä päivänä: kaikki vanhat ihmiset eivät ole isovanhempia, eivätkä kaikki isovanhemmat ole vanhoja ihmisiä. Kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia tai kontakteja vanhoihin ihmisiin: tällaisissa tapauksissa ovat kaikenlaiset "varamummot ja -vaarit" arvokkaita.

Vastuullinen sijoittaminen

Jos on mahdollisuuksia ja halua turvata tulevaisuuttaan sijoituksilla, on hyvä tietää, miten sen voi tehdä niin, että sijoitukset tukevat omien arvojen mukaista tulevaisuutta. Alli Paasikivi Säätiön rahastonhoitaja Piia Latvala antaa käytännön neuvoja vastuullista sijoittamista suunnitteleville.

Viime vuosina kiinnostus vastuullisuutta kohtaan on ollut kovassa kasvussa, ja tämä on näkynyt myös sijoittamisessa. Oman varallisuuden kasvattamisen lisäksi sijoittajia kiinnostaakin koko ajan enemmän, miten se tapahtuu. Millaisten yritysten toimintaa sijoittamalla tukee ja vastaako se omia arvoja ja sellaista maailmaa, jonka jälkipolville haluaa jättää.

Jokaisella sijoituksella on merkitystä

Niin omilla kulutusvalinnoilla kuin myös omilla sijoitusratkaisuilla jokainen voi vaikuttaa kestävään kehitykseen ja tulevaisuuteen.

Joka päivä on monia mahdollisuuksia tehdä vastuullisempia tekoja ja ohjata omalla panoksellaan maailmaa kohti vastuullisuutta.
Voi esimerkiksi jättää lapsityötä hyödyntävien yritysten tuotteet ostamatta ja sen sijaan suosia vastuullisempia brändejä, vaihtaa autonsa tai sähkösopimuksensa vihreämmäksi ja niin edespäin.

Sijoittamalla johonkin yritykseen, tapahtui se sitten suoraan osakkeita ostamalla tai vaikka rahaston kautta, tukee yrityksen toimintamahdollisuuksia. Eli loppupeleissä sitä mitä yritys tekee (esim. aseteollisuus vs. vihreämpi sähkö) ja miten se sitä tekee (onko työntekijöillä esim. turvalliset työolosuhteet). Sijoittamalla vastuullisesti toimiviin yrityksiin tukee siten nimenomaan vastuullisempaa yritystoimintaa ja tapaa toimia. Samalla antaa myös muille yrityksille painetta toimia vastuullisemmin, jotta ne eivät jää paitsi sijoittajien varoista.

Sijoituskohteiksi voi valita sellaisten yritysten osakkeita tai rahastoja, jotka erityisesti keskittyvät esimerkiksi uusiutuvaan energiaan tai muuten ympäristöä hyödyttäviin toimijoihin. Vastaavasti voi boikotoida yrityksiä tai kokonaisia toimialoja, joiden toimintaa ei halua tukea.

ESG - kokonaisvaltianen vastuullisuus!

Aktivistimummot ovat vahvasti ympäristön puolella ja myös vastuullisesta sijoittamisesta puhuttaessa korostuu usein ympäristö. Hiilijalanjäljeltään pieni tai hienoa kehitystyötä ympäristön kannalta tekevä yritys voi kutenkin muuten toimia vastuuttomasti. Se voi esimerkiksi kiertää veroja tai käyttää lapsityövoimaa. Siksi sijoittamisessa vastuullisuutta tarkastellaan ympäristön (Environment) lisäksi myös hallinnon (Governance) sekä sosiaalisesta (Social) näkökulmasta – tämän vuoksi vastuullisesta sijoittamisesta puhutaan usein ESG-sijoittamisena.

Tutki ja kysele

Kiinnostus vastuullisuutta kohtaan lisää vastuullisten tuotteiden ja palveluiden tarjontaa. Näin on käynyt myös vastuullisen sijoittamisen mahdollisuuksille. Vaihtoehtoja löytyy melkein runsauden pulaksi asti, oli sitten sijoitettavana kymppejä tai isompaa varallisuutta. Valitettavasti markkinoilla näkyy myös viherpesua. Siksi kehotankin vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostunutta tutkimaan, millä perusteella jokin kohde tai rahasto on ilmoitettu vastuulliseksi. Vaihtoehtoja löytyy varmasti ja itselle uudenkin toimijan kanssa sijoittamisen aloittaminen on tehty nykyään niin helpoksi, ettei kannata tyytyä huonoon vaihtoehtoon.

Kehotan tutkimaan ja kyselemään aiheesta oman kiinnostuksen mukaan – kuka tietää, vaikka sijoituskärpänen purisi. Hyvä muistutus tässäkin asiassa on, että tyhmiä kysymyksiä ei ole ja sijoittamisen ammattilaiset auttavat mielellään.

Piia Latvala, rahastonhoitaja, Alli Paasikiven säätiö

Aktivistimummot-liike kannustaa ihmisiä elämänsiivoukseen

Elämänsiivous on elämäntapa, joka tuottaa iloa sekä itselle, tuleville sukupolville että luonnolle. Aktivistimummot levittää yksinkertaisemman ja selkeämmän elämän oppeja.  Elämänsiivous-tapahtumassa 23.9. lanseerattiin idea ja kuusi oppia, joilla jokainen pääsee elämänsiivouksessa alkuun. Tilaisuuden tallenteen löydät täältä.

Mummot tuskastuivat odottamaan kuolinsiivousta. Se tulee myöhässä, jos elämä on mennyt ylenpalttiseen kuluttamiseen ja vimmaiseen touhuamiseen. Ylikulutus on tuhonnut luonnonvaroja, pilannut ilmastoa ja saanut unohtamaan elämän merkitykselliset asiat. 

Jotta luonnon kantokyky säilytetään, on viimeiset hetket siivota, karsia turhaa. Kaikkea hallitseva talouden näkökulma ja menestymisen vaatimus ovat saaneet ihmiset luulemaan, että onnellisuus syntyy kuluttamalla ja tekemällä enemmän. Näin ei ole − tutkimustenkaan mukaan. Kuluttajuudesta on tullut maailmankatsomus, mutta onko sille vaihtoehtoja? ”Enemmän pitäisi keskustella siitä, mitä on elämisen arvoinen elämä”, sanoo uskontotieteilijä ja tietokirjailija Mikko Kurenlahti.

Elämänsiivous-sana innostaa markkinatutkija ja semiootikko Vaula Norrenaa. Siivoaminen on tekemistä. Ilman selkeää muutosta ei nykymuotoiseen vinksahtaneeseen kulutukseen saada  parannusta.  ”Kuluttamisen ja osallistumisen houkutukset tulevat silmille joka paikassa. Ja sosiaaliset ryhmäpaineet yllyttävät meitä osallistumaan ja ostamaan.
Jotta pysyisi mukana maailman menossa, on seurattava muotia, aloitettava uusia harrastuksia, ostettava uusi auto − eli matkittava muita ihmisiä. Nämä turhuudet on hyvä siivota pois,  ja opettaa tuleville polville parempaa elämää”, Norrena sanoo.

”Elämänsiivouksessa minua viehättää se, että kysymys ei ole pelkästään pois heittämisestä, vaan merkityksellisen säilyttämisestä”, sanoo aktivistimummo Eeva-Riitta Piispanen.

Elämänsiivous Aktivistimummojen opeilla

Ehkä elämänsiivous on aina kuulunut elämääsi tai ehkä olet siinä aloittelija. Tässä listassa on vinkkejä niin aloittelijoille kuin siivousta tehostaville.

1.     Pohdi kaikessa rauhassa

Pohdi omaa elämääsi, sen merkityksellisiä, iloa tuottavia asioita ja paikkoja. Pohdi myös, mitä asioita olet unohtanut tai vähätellyt elämässäsi. Olisiko aika ottaa niitä käyttöön? Pohtimiseen saa käyttää aikaa. Elämästä on hyvä keskustella lähipiirin kanssa. Jos he eivät asiasta innostu, kirjoita elämäntarinasi. Mieti, mitä toiveita tai haaveita sinulla on tulevaisuudelle.  Millaista loppuelämää haluat elää, millaisia muistoja, millaisen jäljen haluat jättää?  Mummoviisautta voi hyvin käyttää muutoksiin.

2.     Tee itsellesi kolme ”laatikkoa” tavaroille ja asioille

1. turha, merkityksetön, käyttökelvoton roina (roinaosasto)
2. kierrätykseen, muokkaukseen tai uusiokäyttöön kelpaavat tavarat (räsymattovärkit- osasto)
3. muistojen laatikko, joka on osa omaa tarinaasi (Mummon reseptikirja -osasto)

3.     Tavaravuorten kimppuun

Tavaraa ja muistojen sekalaisia arkistoja kerääntyy kellareihin, ullakoille, eteisten yläkaappeihin. Niitä voi olla kodissa, mökillä tai lapsuuden kodissa. Käy kertymät hiljalleen läpi ja jaa mahdollisuuksien mukaan ”laatikoihin”. Osan oman tarinan tavaroista voi kuvata muistoksi ja laittaa tavarat sitten kiertoon. 

4.     Merkityksellisin talteen

Monesti tavarapaljous tai unohdus peittää merkitykselliset asiat. Ne asiat, jotka ovat tehneet sinusta sinut. Jokainen merkityksellinen ja iloa tuottava löytö elämänsiivouksen tiimellyksessä on tärkeä. Muistuttaako valokuva siitä, että rakastat kukkivan apilan tuoksua? Innostaako se sinua tekemään työtä luonnon suojelemiseksi, jotta juuri se tärkeä lapsuuden metsä tai pellonreunan mesimarjat säilyisivät tuleville sukupolville? Paras kannattaa tallettaa.

5.     Käytä mummoviisautta! 

Läheiset, kullakin omanlaisensa, voivat auttaa ja olla mukana elämänsiivouksessa. Heitä saattaa innostaa jokin sinulta poistuva tavara, he saattavat innostua keskustelemaan elämänsiivouksen merkityksestä tuleville sukupolville. Riittää, jos he huomaavat, että elämänsiivous ilahduttaa sinua. Ilo tarttuu.

On hienoa, että nykyteknologia mahdollistaa muun muassa kauppamatkojen vähentämisen ja yhteiskäytön lisäämisen. Mutta. Se mahdollistaa myös kasvavan globaalin tavaravirran, jossa luonnonvaroja käytetään surutta. Mummoilla on viisautta ja rohkeutta nostaa äänekkäästi esiin elämänsiivouksen opit, jotta vahingollisista kehityskuluista luovutaan!

6.     Sovi ristiriidat, paljasta turhat ”salaisuudet” 

Jokaisen elämään mahtuu asioita ja ihmissuhteita, jotka kalvavat. Monilla on myös salaisuuksia, jotka haluaa ”viedä mukanaan hautaan.” Kaikille kivuliaille asioille ei voi tehdä mitään, mutta osalle voi. Voimaa vievät ristiriidat on hyvä yrittää selvittää.  Hyvä sääntö on kertoa avoimesti asiat, jotka eivät vahingoita ketään, eivätkä riko ihmissuhteita.  Säilytä muistojen aarrearkkuun ne valitsemasi kirjeet tai päiväkirjat, jotka haluat ja voit jakaa. Tuhoa ne, joiden sisältämät salaisuudet olet luvannut pitää tai jotka aiheuttaisivat läheisillesi liikaa surua tai harmeja.

Lisätietoja

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki, 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
Reetta Meriläinen, 0400-464220, reettam2@gmail.com

ELÄMÄNSIIVOUS 23.9.klo 17-19 tallenne Aktivistimummot Youtube-kanavalla.

 

Elämänsiivous-tapahtuma 23.9. klo 17-19

Aika: 23.9.2021 klo 17-19, kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen
Paikka: Koronarajoitukset sallivat taas kokoontumiset ja ilolla kokoonnumme Ruoholahteen.
Eläkevakuutusyhtiö Varma, Salmisaarenranta 11, Helsinki, Ruoholahti
Paikalle pääsee helpoimmin metrolla, kun jää pois Ruoholahden asemalla. Varman talon edessä on parkkipaikkoja, auton rekisterinumero tulee ilmoittaa aulaan vahtimestareille.

Tästä puhumme, kun puhumme ELÄMÄNSIIVOUKSESTA
- Turhan henkisen ja materiaalisen roinan poistaminen elämästä
- Yksinkertaisemman ja selkeämmän elämän etsiminen
- Hyvän elämän suojelu myös tulevia sukupolvia varten

Virittäydy tunnelmaan lukemalla Vaula Norrenan blogi aiheesta !

Ohjelma 23.9.klo 16.30 :

-Kahvitarjoilu Varman ala-aulassa klo 16.30 alkaen
-Alkusanat ja tervetuloa, aktivistimummo, toimittaja Reetta Meriläinen
-Hyvän elämän kaipuu, uskontotieteilijä ja tietokirjailija Mikko Kurenlahti 
-Mikä ihmeen elämänsiivous? kulttuuritutkijatutkija, semiootikko Vaula Norrena
-Viisas kulutus, mitä se on? Kulutustutkija, professori Terhi-Anna Wilska

- Käytännön esimerkkejä ja keskustelua

Tervetuloa!
Paikalle mahtuu 50 osallistujaa. Tapahtumaa voi seurata myös webinaarina Aktivistimummojen YouTube-sivulla klo 17 eteenpäin. Kiinnostuksen kartoittamiseksi toivomme, että ilmoittaudut Aktivistimummot-Facebook-sivujen tapahtumasivulla. Lisätietoja ja mediakontaktit seija.kurunmaki@kuule.fi tai 0400-460894.

Minun elämänsiivoukseni, Vaula Norrenan blogi

ELÄMÄNSIIVOUS - Mikä mahtava sana ja sisältö!
Sain tutustua elämänsiivoukseen, kun pääsin aktivistimummojen kanssa kahville.
Aktivistimummothan on vaikuttajaryhmä, joka kannustaa ihmisiä kohtuuden elämäntapaan ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Nyt he ovat keksineet elämänsiivouksen.
Elämänsiivous on kuulemma materiaalista ja henkistä roinan karsintaa.
Tilan antamista sille, mikä on oikeasti elämässä tärkeää. 
Ja sen vähentämistä, mikä on turhaa - ihmisenergiaa ja luonnonvaroja kuluttavaa touhotusta.
Se on harkittuja valintoja, miten elämä kannattaa elää niin että siitä on iloa paitsi itselle, myös jälkipolville.

ROINAN KARSINTAA

Innostuin tästä teemasta heti.
”Hei, minä olen harrastanut tätä koko elämäni”, riemastuin ja tunnustin saman tien ”olen kyllä usein siinä epäonnistunutkin”.

Sellaistahan se on.
Aina välillä sitä siivoaa koko elämänsä, tavaransa ja ihmissuhteensa putipuhtaiksi - ja sitten taas ajautuu tilanteeseen, jossa kaikkea on ihan liikaa, tursuaa ulos kaapeista, kalentereista ja korvien välistäkin.

 MIKÄHÄN SIINÄ ON NIIN VAIKEAA?

Jäi ikuisesti mieleeni, kun kerran, entisen kouluni 90-vuotisjuhlissa, vanha äidinkielenopettajani sanoi: ”Mikset sinäkin, älykäs ihminen, muuta jonnekin maalle ja ala elää yksinkertaista elämää.”
Olin vielä lapseton citysinkku, mutta laitoin viisauden korvan taakse.
Tiesin, että tätä kultaista lausetta tulisin vielä tarvitsemaan.

Katsokaas, kun kuluttamisen ja osallistumisen houkutukset tulevat silmille joka paikassa.
Ja sosiaaliset ryhmäpaineet yllyttävät meitä osallistumaan ja ostamaan.
Jotta pysyisi mukana maailman menossa, on seurattava muotia, aloitettava uusia harrastuksia, ostettava uusi auto - eli matkittava muita ihmisiä.

Muistan kyllä, miten periaatteellinen olin vielä 30-vuotiaana. En halunnut omistaa edes kahvinkeitintä, koska siitäkin olisi ollut vaivaa ja hoitamista. 

Helpompaa oli keittää kahvit äidin vanhalla emalipannulla. Vaatteeni ostin second hand shopeista - sellaisiksi niitä silloin kutsuttiin, kirpputorit tulivat muotiin vasta 1990-luvun laman myötä.
(Samaan aikaan olin töissä mainonnan suunnittelijana, mietin miten mikäkin brändi tehtäisiin houkuttelevammaksi. Joltinenkin ristiriita.)

PERHEELLISEN HAALINTA

'Vapaa kuin taivaan lintu’ -asenteeni muuttui heti kun sain ensimmäisen lapseni.
Herranen aika, tenavan tulevaisuudesta täytyy huolehtia! 
Silloin alkoi omaisuuden ja tavaran haaliminen, yhteiskuntaan osallistuminen ja kaikenkattava joka paikassa huseeraus.
Lapsiltani ei tosiaankaan puuttunut leluja, toppahaalareita eikä harrastuksia (joiden niukkuutta olin omassa lapsuudessani harmitellut).
Tämä emovietti oli toki hyödyllinen sekä perheeni että yhteiskunnan kannalta.
Ovathan keskiluokkaiset perheet yleensäkin yhteiskunnan tukipilareita. 
He hankkivat omakotitalot, maksavat verot, ostavat koko suvun joululahjat, pyörittävät lasten ja vanhusten synttärit, harrastukset ja pihatalkoot.
He osallistuvat työpaikan kehittämistiimeihin ja koulutuksiin, parhaimmillaan vielä järjestötoimintaankin.

Ei ihme, että silloin usein uuvutaan ja erotaan.

Voisiko uupumisen ehkäistä ottamalla alun perinkin rennommin ja kohtuullisemmin?
Miettimällä, mikä minulle on oikeasti tärkeää, välittämättä siitä, mitä kaikki muut tekevät.

Sen sentään osasin. Tiesin jaksamisen rajani ja pysyin etätöitä tekevänä free-lancerina koko lasteni lapsuuden ajan. Itse asiassa havaitsin sen niin hyväksi järjestelyksi, että en ikinä enää mennyt töihin muualle.
Laskin tyytyväisenä tunteja, jotka säästin tekemällä töitä kotona. Kaksi tuntia päivässä pois työmatkaliikenteestä säästi - uskokaa tai älkää - kokonaista 61 täyttä 7,5 tunnin työpäivää vuodessa!
Sain tavallaan kahden kuukauden ylimääräiset kesälomat pelkästään tekemällä etätöitä.
Käytin ne lasten futisjoukkueiden hyväksi toimimalla joukkueenjohtajana, huoltajana, kyytikuskina.
Se teki minut niin onnelliseksi! Sai olla ulkona ja touhuta kivojen ihmisten kanssa.

MAAILMA MUUTTUI YHTÄKKIÄ

Sitten tuli tämä aika, jota emme uskoneet tulevaksi vielä satoihin vuosiin.
Ilmastonmuutos yllätti meidät kuin talvi englantilaiset.
Periaatteessa tiesimme jo 30 vuotta sitten, emmekä kuitenkaan tarpeeksi uskoneet.

Muistan, kun pidin ensimmäisiä ekologisen kulutuksen trendikatsauksia 1990-luvun alussa.
Ekologiset tuotteet tulisivat muotiin ja ihmisille tulisi tarve ja hinku toimia ympäristöystävällisesti, selitin.
Sain markkinointialan vihat päälleni. Että ei todellakaan mikään pula-ajan räsymattojuttu tule enää takaisin, suksi kuuseen, semiootikko!

Vilkuttelen teille nyt täältä kuusesta, terve vaan!
30 vuoden aikana Suomeen on perustettu satoja kierrätyskeskuksia, jotka ovat myös muuttuneet sieviksi käytetyn tavaran tavarataloiksi.
Netissä käytettyä tavaraa ei enää niinkään myydä, vaan annetaan ilmaiseksi tuhansissa Roskalava-, Raksakimppa- ja Kirpputori -ryhmissä kautta maan.
On UFFin laatikot, SPR Kontit sun muut, minne viedään tavaraa ja muistetaan kertoa se kavereillekin, koska se on niin hienoa ja fiksun ihmisen merkki.

Tavaroiden karsinta ja kierrätys on sosiaalisesti valtavan arvostettua ja muodissa.
On konmaritusta, Älä osta mitään -päivää, jopa -vuotta, on 100 tavaran haastetta jne.
Kuukausimaksuperiaatteella toimivat vaate- ja tavaralainaamot yleistyvät. Stockmannkin avaa käytettyjen vaatteiden osaston.

Vanhojen tekstiilien kierrätys on suurinta huutoa myös kalliiden merkkivaatteiden tuotannossa.
Siinä teille räsymattojuttua, eipä mene muodista millään!

YHTEISKUNTA EKOLOGISOITUU

Suomen kunnissa tehdään nyt ’Resurssiviisauden tiekarttoja’, joiden avulla kunta ohjaa itseään ja asukkaitaan ilmastokestävään elämäntapaan.
Kouluihin ja päiväkoteihin tulee kasvisruokapäiviä ja ympäristökasvatusta, joukkoliikennettä lisätään, luonnon monimuotoisuutta hoidetaan, hiilinieluja kasvatetaan, puurakentamista lisätään.
Kiertotaloudessa pyritään kierrättämään kaikki mahdolliset raaka-aineet ja energiat: puu, betoni, asvaltti, muovi jne.
Jätteenpolttolaitokset tuottavat kaukolämpöä, joka sekin vielä varastoidaan valtaviin kuumavesivarastoihin maan alle.
Maalämpö, aurinkoenergia ja tuulivoima ovat tärkeimpiä tulevaisuuden energian lähteitä, vasta kehitteillä olevan vetytalouden ohella.
Autoala paitsi sähköistyy, muuttuu myös entistä enemmän palveluksi: netistä napattaviksi vuokra-autoiksi ja taloyhtiöiden yhteiskäyttöautoiksi. Kaupunkipyöräthän ovat jo opettaneet meille yhteiskäytön helppoutta.
Koko yhteiskunta pyörii nyt todellakin kierrätyksen ja kestävän kulutuksen ympärillä. 

KULUTUKSEN SOSIOLOGIA

Kuluttajan identiteettiin kuuluu tyypillisesti sekä ryhmämotivaatio että ryhmästä poikkeamismotivaatio.
”Haluan kuulua tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään tai luokkaan” - osoitan sen itselleni ja muille hankkimalla sen ryhmän kaltaista tavaraa ja palvelua.
”Haluan samalla kuitenkin myös poiketa massasta ja osoittaa yksilöllisyyttäni”- osoitan sen ostamalla tai tekemällä jotain erikoisempaa.
Näin muoti ja koko kulutuskulttuuri muuttuu dynaamisesti: aina uudet edelläkävijät, ryhmästä ensimmäisenä poikkeavat alkavat toimia toisin. 

Ja kun heillä on sosiaalista statusta, toiset seuraavat perässä.
Juuri nyt eniten ihailtuja edelläkävijöitä ovat ilmastokestävät kuluttajat.

ILMASTOKESTÄVÄT EDELLÄKÄVIJÄT

Keitä ovat ilmastokestävät edelläkävijät?
Kuten edelläkävijät usein, he ovat valtaosaltaan opiskelijoita. Kasvissyöjiä, pyöräilijöitä, minimalisteja, kirppiskantiksia.
Sen lisäksi heitä on paljon, paitsi aktivistimummoissa, ylipäätään vanhemmissa ikäpolvissa. Hehän ovat elämänsä mittaan jo ehtineet saada kaikenlaista, niin nyt ei ole enää niin kova hinku.
Heille tämä on myös turvallista, nostagista paluuta lapsuuden yksinkertaiseen elämään.
Ilmastokestäviä on paljon myös lapsiperheissä, jotka haluavat paitsi säästää rahaa, niin ennen kaikkea säästää elinkelpoisen tulevaisuuden lapsilleen.

Haluatko sinä kuulua ilmastokestävien edelläkävijöiden joukkoon?
Tuntisitko ylpeyttä tästä termistä?
Minä ainakin tuntisin, kun vain osaisin täyttää sen vaatimukset!

MYÖS RAHAKKAITA HYVISVALINTOJA

Ilmastokestävän kulutuksen ei tarvitse olla pelkkää piperrystä, kierrätystä ja köyhäilyä.
Jos rahaa tulee enemmän kuin sitä menee, sitä voi sijoittaa ilmastokestävästi ja nauttia tästä ’hyvisvalinnastaan’.

Voi vaikka ostaa kasan ilmasto-osakkeita jostakin ilmastonmuutosta torjuvasta yrityksestä.
Tai voi hankkia vanhaa metsää Luonnonperintösäätiöltä tai metsämarkkinoilta. 
Luonnonperintösäätiöltä sitä saa pieninäkin, 100 m2 kokoisina, 100 euron hintaisina palasina. Vanha metsä ehkäisee luontokatoa ja kasvattaa hiilinielua lapsenlapsille ja tuleville sukupolville. 

Minulle tämä metsäjuttu on ollut pitkäaikainen haave, jonka pandemia vihdoin sai realisoitumaan.
Ette ole koskaan nähneet minua Savoyssa syömässä tai Kämpissä drinkeillä, ettekä näe vastakaan - ne rahat menevät minulla 90 vuotta vanhaan metsään, hiilinieluun lapsille ja heidän jälkeensä tuleville.

Se on osa minun elämänsiivoustani: itselleni merkityksellisten asioiden valitsemista ja ei-niin- merkityksellisten asioiden pois jättämistä.

Itselleni merkityksellisten asioiden valitsemista ja ei-niin- merkityksellisten asioiden pois jättämistä.

Pohditaanpa elämänsiivousta yhdessä lisää Aktivistimummojen tilaisuudessa 23.9.21! Tulkaa mukaan, minäkin olen siellä.

Vaula Norrena
semiootikko, kulutuskulttuurin tutkija
vihreä kaupunginvaltuutettu, Vantaa