Lausuntomme ilmastolakiin

Uusi ilmastolaki on nyt lausuntokierroksella. Monien muiden aktiivisten ilmastotoimijoiden tapaan aktivistimummojoukko luki lakiehdotuksen tarkoin silmin. Ilahduimme siitä, että päästövähennystavoitteet ja myös välitavoitteet on nyt kirjattu, ilahduimme että nuoria oli kuultu. Maankäyttösektorin toimiin haluamme ripeyttä. Haluamme myös, että laissa sanktiomäärittelyin varmistetaan, että myös tulevat hallitukset ja kuntapäättäjät sitoutuvat siihen. Korostamme sitä, että ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta annetaan faktapohjaista tietoa ymmärrettävässä muodossa. Onhan kyse “melko” isosta asiasta: lastenlastemme tulevaisuudesta. Vain todellisilla ja pikaisilla teoilla voimme lisätä toivoa ja vähentää ahdistusta. Vastuu on aikuisilla, erityisesti päättäjillä. Lausuntoamme saa jakaa.

Aktivistimummot (www.aktivistimummot.fi) ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Ilmastolakiehdotuksessa päästövähennystavoitteet ovat aikaisempaa kunnianhimoisemmat ja niitä on tuettu väliaikatavoitteilla. Tavoitetta hiilineutraaliudesta 2035 mennessä ei voida saavuttaa pelkkien päästövähennysten avulla, joten oli todella tärkeää liittää maankäyttösektorin ilmastotoimet osaksi lakiluonnosta. Näemme tärkeänä, että maankäyttösektorin ilmastotoimiin ryhdytään mahdollisimman ripeästi.

Aktivistimummot kiinnitti huomiota siihen, että Valtioneuvoston rooli on lain toteutuksessa varsin mittava: Kukin ministeriö valmistelee hallinnonalaansa koskevan osuuden ilmastopolitiikan suunnitelmista, jonka jälkeen Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelmat, antaa niistä selonteon Eduskunnalle, seuraa niiden toteutumista, toimittaa ilmastovuosikertomuksen ja nimittää Ilmastopaneelin. Aktivistimummoja huolestuttaa, että lain esittämien suunnitelmien sisältöön ja aikataulutukseen sekä muihinkin laissa mainittuihin seikkoihin saattaa vaikuttaa se, miten vahvasti kulloinenkin hallitus priorisoi ilmastomuutoksen torjuntaa.

Lisäksi Aktivistimummoja huolestuttaa se, että valtion tai kunnan viranomainen saattaisi jättää asioita puolitiehen vedoten lain hieman epämääräisiin sanamuotoihin kuten ”mahdollisuuksien mukaan” ja ”paikalliset olosuhteet huomioiden”. Jäimme myös miettimään mitä tapahtuu, jos tavoitteisiin ei päästä. Lakiin tulee kirjata tehokkaat sanktiot.

Aktivistimummoja ilahduttaa, että lasten ja nuorten näkemykset oli huomioitu lain valmistelussa. Kun lakia aikanaan aletaan toteuttaa, tarvitaan kaikkien kansalaisryhmien mukanaoloa ja tukea.  Ilmastomuutoksesta kannetaan laajasti huolta eri ikäryhmissä (Aktivistimummojen lisäksi muun muassa Ilmastovanhemmat, Ilmastoisovanhemmat, ClimateMove ja ”Perjantait Gretan kanssa” -liike) ja eri ammattiryhmissä (esimerkiksi Ilmastolääkärit, Ekopsykologit ja Insinöörien ilmastorintama). Onkin erittäin tärkeää, että lain tavoitteiden toteutumisesta tiedotetaan yleisölle kattavasti ja ymmärrettävästi, koska tieto asioiden edistymisestä kannustaa kansalaistoimijoita ja auttaa ympäristöahdistukseen.

Toivon ja tekojen puolesta 
Aktivistimummot

Kuva: Aktivistimummot ympäristöministeriössä Krista Mikkosen vieraana syksyllä 2020

Antaako IPCC:n raportti toivoa?

Aktivistimummo ja ilmastoasiantuntija FT Anu Harkki seuraa ilmastonmuutosta ja sen ympärillä tehtävää kansainvälistä tutkimusta verkostoissaan tarkasti. Hän on huolissaan, mutta vielä toiveikas. Pari viikkoa sitten ilmestynyt kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti kertoo, että ilmastonmuutos on edennyt ennustettuakin nopeammin. Hyvä uutinen on, että keinoja hillintään on olemassa. Toivoa on, kunhan ihmiskunta ottaa päästöjen hillinnän keinoja laajasti käyttöönsä. Aikaa muutoksiin on vielä, vaikka sitä on vähemmän kuin on aiemmin luultu.

Kuudennen IPCC:n arviointiraportin ensimmäinen osaraportti ilmestyi 9.8. Ensimmäinen osa käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja se kokoaa yhteen tiedot ilmastojärjestelmän muutoksista esiteollisesta ajasta nykyisyyteen.

Oliko IPCC:n raportissa mitään uutta? KYLLÄ!

Maapallon keskilämpötila on nyt noussut 1,1 astetta ja raportti osoittaa, että 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan näillä näkymin jo 2030-luvun alussa, siis vain kymmenen vuoden kuluttua. Nyt tiedetään, että vain voimakkaalla päästöjen rajoittamisella voimme estää lämpötilan nousun yli tuon 1,5 - 2 asteen rajan, joka asetettiin tavoitteeksi Pariisin sopimuksessa.

Ehkä parasta tässä raportissa on se, että saimme selvän suunnan – raportti kertoo selkein esimerkein kuinka paljon globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä voimme vielä aiheuttaa?  Raportissa on esitetty eri skenaarioita tulevista päästömääristä ja niiden aiheuttamasta lämpötilan noususta.  Näistä skenaarioista ja niiden todennäköisyyksistä voi vetää selkeän johtopäätöksen: seuraavan kymmenen vuoden aikana globaalien päästöjen on laskettava radikaalisti, mieluiten puoleen. 

Onko syytä huoleen? KYLLÄ!

Jos ihmiskunnan tavoite on pitää lämpeneminen noin puolessatoista asteessa, Pariisin sopimuksen mukaisesti, voimme globaalisti päästää vielä noin 400 miljardia tonnia kasvihuonekaasuja ilmakehään.  Tällä hetkellä joka vuosi päästöt ovat noin 40 miljardia tonnia.  Eli kymmenessä vuodessa päästökiintiömme on käytetty ja sen jälkeen päästöjen tulisi vastata hiilinielujen kokoa.  

Maailman maiden jo lupaamat päästövähennykset johtavat siihen, että globaalit päästöt tulevat puolittumaan vuoteen 2050 mennessä, mutta raportin mukaan se ei riitä.  Päästöjen tulisi puolittua 10-20 vuodessa.  Näin toimien ilmasto tulisi lämpenemään 1,5 – 2 astetta ja jo siinäkin tapauksessa meidän on toteutettava merkittäviä sopeutustoimia, jotta elämä voisi jatkua ennallaan. Eli voi sanoa, että meillä on syytä huoleen.  

Vieläkö on toivoa? KYLLÄ!

Me tiedämme jo, mitä tulisi tehdä.  Jokseenkin kaikki teknologiatkin ovat valmiita päästöjen riittävään vähentämiseen.  Nyt ei enää tarvitse kiistellä siitä, kenen pitää tehdä muutoksia – meidän kaikkien täytyy, kaikkien maiden ja kaikkien yhteiskuntaluokkien, ihan jokaisen.

Jos luovumme fossiilisista ja muutamme ajatuksemme ruoasta, se vie jo pitkälle.  Kaikki muu, liikenne, asuminen ym. tulee vähitellen perässä uusien teknologioiden avulla.

Fossiilisista luopuminen ei muuta elämäämme epämukavaksi, meillä on edelleen lämpöä, sähköä ja energiaa.  Tämä muutos on jo tapahtumassa.  Isot yritykset ovat suorastaan pakotettuja muutokseen koska suuret institutionaaliset sijoittajat ovat vauhdilla edellyttämässä uusiutuviin investoimista eikä hiilivoimaloille enää riitä rahoitusta.

Voiko jokainen meistä vaikuttaa? KYLLÄ!

Yritysmaailma on jo muuttumassa, koska rahoitusmarkkinat sitä edellyttävät, mutta kuinka saisimme meidän jokaisen oman käytöksen muuttumaan.  Kulutustottumuksemme pyörittävät valtavaa, globaalia krääsämarkkinaa, joka tuottaa käsittämättömiä määriä halpaa ja huonolaatuista vaatetta ja tavaraa.  Ostamisen ja kuluttamisen merkittävä vähentäminen on kuitenkin mahdollista, korona-aikakin on sen osoittanut. Meillä mummoilla on hyvä mahdollisuus näyttää tietä kriittisinä asiakkaina ja vaatia päättäjiltä vaikuttavampia ja nopeampia toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi.

Tärkeimmät yksittäisen kuluttajan toimet olisivatkin kulutustottumusten muuttaminen kestävyyttä suosivaksi ja ruokavalion muuttaminen kasvispainotteisemmaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.  Ruokavaliomuutoksilla parannamme myös terveyttämme. Makutottumuksien hidas muuttaminen ja lihan vähentäminen on täysin mahdollista. 

Anu Harkki
EU Climate-pact Ambassador
Climate Reality Leader
Aktivistimummo
Emerita Tutkimusjohtaja, FT, MBA

Luonnon pyhyyden ja kohtuuden ylistys

Pauliina Kainulainen kirjoittaa kauniisti luonnon pyhyydestä ja kohtuudesta. Julkaisimme blogin sivuillamme kesäkuussa nimellä Armaat aallot. Kuuman kesän ja luonnon ääri-ilmiöiden jälkeen tämä kirjoitus on entistäkin ajankohtaisempi. Pauliina on ekoteologi, kansalaisaktivisti ja tietokirjailija. Hän kirjoittaa modernin maailman vallitsevasta mekanistisesta maailmakäsityksestä, jossa maailma ymmärretään koneenkaltaisena ja luonto luonnonvaroina, suurena tarvikevarastona, jota ihminen käyttää rajoituksetta hyödykseen. Tällainen maailmankatsomus on syövyttänyt hyvän tulevaisuuden perustuksia pirstomalla metsiämme ja ajamalla lukemattomia lajeja sukupuuttoon. Olemme muutoksen edessä.

Menneenä kesänä helle hehkui ja hiki valui. Parhaita hetkiä olivat pulahtamiset joko Pielisen tai Höytiäisen vielä viileisiin vesiin. Mikä nautinto! Märät hiukset viilentävät oloa hyvän tovin uimatuokion jälkeenkin.

Kesä 2021 on ollut melkoinen. Välillä muutaman päivän tukala helle päättyi väkevään ukkosmyrskyyn. Aamun viileä ilma tuntuu nyt suloiselta iholla. Mielessä pyörii kysymyksiä sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä ja kaikista niistä tavoista, joilla ihmiskuntana olemme häirinneet luonnon tasapainoa.

“Ilmastonmuutos on oire moraalisesta ja hengellisestä häiriötilasta”

Jo vuosia sitten ortodoksisen maailman johtaja, Vihreäksi patriarkaksikin kutsuttu Bartolomeos Konstantinopolista, kiteytti tilanteemme: ”Ilmastonmuutos on oire moraalisesta ja hengellisestä häiriötilasta”. Kyse on siis siitä, että ajattelumme ja elämäntapamme syvätasolla tarvitaan muutos. Tässä filosofiasta ja teologiastakin voi olla iloa.

Filosofian näkökulmasta elämänmuotomme perusteita kutsutaan maailmankatsomukseksi. Omaa maailmankatsomustaan on aika vaikea hahmottaa – vähän kuin Pielisen ahven koettaisi tajuta vettä. Mutta eri puolilla maailmaa ajattelijat ovat tarttuneet haasteeseen. 

Luonto mielletään luonnonvaroina, suurena tarvikevarastona ihmisen käyttää rajoituksetta hyödykseen.

Läntisen, modernin maailman vallitseva maailmankatsomus on useiden vuosisatojen ajan ollut erittäin mekanistinen eli maailma ymmärretään koneenkaltaisena. Luonto mielletään luonnonvaroina, suurena tarvikevarastona ihmisen käyttää rajoituksetta hyödykseen. Tällainen maailmankatsomus on tuonut meille paljon hyvääkin, kuten kehittyneen lääketieteen. Mutta se on syövyttänyt hyvän tulevaisuuden perustuksia pirstomalla metsiämme ja ajamalla lukemattomia lajeja sukupuuttoon. 

Tällainen on myös nykysuomalaisen vallitseva maailmankatsomus. Mutta omassa kulttuurissamme on toisenlaisiakin elementtejä. Ne juontavat juurensa mielenmaisemamme syväkerrostumaan, kotoperäiseen itämerensuomalaisuuteemme. Siis sielunpohjamme metsästäjä-keräilijämenneisyyteen, jolloin ihminen koki yhteytensä muuhun luontoon aivan eri tavalla intensiivisesti. Jotain tuntumaa tuohon ulottuvuuteen saan itse joka kesä, kun marjat kypsyvät. Keräilijä minussa herää ja nauttii, kun saa lähteä elpymään mustikkamättäille ja keittää hilloja talven varalle.

Kotoperäisen ajattelumme ihanteena ei ollut jatkuva, rajaton kasvu vaan tasapaino. Ihanteena oli myös kohtuus. Ihmisen on otettava (tarkemmin sanottuna ”pyydettävä”) luonnosta välttämätön elantonsa, mutta se tulee tehdä kohtuudella, kunnioittaen ja käyttäen tarkasti hyväksi sen mitä maa on antanut. 

Tarkoitus ei ole romantisoida toisenlaista maailmankatsomusta, jolla silläkin on omat heikkoutensa. Mutta ei voi olla huomaamatta, miten tuo kokonaisvaltaisempi kotoperäisyytemme on ekologisesti todella viisasta ja mitä ajankohtaisinta. Vaikka sen juuret ovat syvällä menneisyydessämme, jotain siitä elää meissä yhä. Vaalitaan ja arvostetaan sitä! Jokainen sienireissu ja saunahetki voi olla sen vaalimista. Jokainen valinta kaupan hyllyjen välissä, joka osoittaa arvostusta eläimille ja tukee mahdollisimman luonnonmukaista ravinnontuotantoa, ilmentää tällaista viisautta.

Käsityksen luomakunnan pyhyydestä on aika palata ajatteluumme

Kotoperäiseen maailmankatsomukseemme sisältyi taju luonnon pyhyydestä. Kun katselen mökin ikkunasta Pielisen yli Kolille, näen yhden vaikuttavan maiseman, joka on ollut lukemattomille sukupolville pyhä. Pyhyys merkitsi myös tiettyä koskemattomuutta. Aiemmille sukupolville Koli oli pelonsekaista kunnioitusta herättävä paikka, jonne ei tuosta vaan kiivetty.

Käsityksen luomakunnan pyhyydestä on aika palata ajatteluumme. Se voi antaa voimaa mielenmuutokseen, joka palauttaa rajan tajun. Se antaa sykäyksen rakentaa kohtuuden kulttuuria. Täällä Kolin maisemissa syntyi vuosikymmen sitten Kohtuus Vaarassa -kansalaisliike, jossa edelleen ammennamme luonnosta voimaa kulttuurimme muutokseen.

Myös kristinuskoon sisältyy ajatus luomakunnan pyhyydestä. Ei siinä mielessä, että luonto itsessään olisi jumalallinen vaan niin että Jumalan läheinen läsnäolo kaikessa on perusta luonnon pyhyydelle. Tällainen jumalakäsitys mahtui Martti Lutherinkin ajatteluun, hän on kirjoittanut muun muassa, että “Jumala on läsnä jokaisessa pienimmässäkin puun lehdessä”. 

Valitettavasti kristinusko on historiansa mittaan ollut hampaaton estämään luonnolle tuhoisien maailmankatsomusten valtaannousua. Mutta parannusta tehdään. Niin kutsuttu ekoteologia etsii uskonperinnöstä sen luontomyönteisimpiä elementtejä ja nostaa niitä valtavirtaan. Itse olen viritellyt suomalaista ekoteologiaa, jota kutsun metsän teologiaksi. Myös rakkaat itäiset suurjärveni inspiroivat minua tässä työssäni. Suomalainen versio kristinuskosta lähestyy monessa suhteessa vanhaa luontokeskeistä mielenmaisemaamme.

Myös viileisiin aaltoihin sukeltaminen on minulle hengellinen kokemus. Helteen ahdistaessa se on armon hetki, jotain mikä palauttaa elinvoimaani ja tulevaisuudenuskoani. 

Kirjoittaja
Pauliina Kainulainen, ekoteologi, kansalaisaktivisti, pappi ja tietokirjailij
Lue lisää Pauliinasta

Kuva Kolilta: Irmeli Koskenoja, Pixabay

Lukuvinkkejä riippumatossa mietiskelijöille:
Pauliina Kainulainen: Metsän teologia
Pauliina Kainulainen: Suuren järven syvä hengitys. Luontosuhde ja kokonainen mieli
Valdur Mikita: Kantarellin kuuntelun taito. Itämerensuomalaista maailmankuvaa etsimässä
Tõnu Õnnepalu: Paratiisi

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustus Kouvolan kaupungille

Vuosittain jaettavalla Pelargonia-palkinnolla Aktivistimummot nostavat esiin edelläkävijöitä, jotka tekevät töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, monimuotoisen luonnon puolesta. Kuntavaalikevät innoitti mummoja valitsemaan tämän vuoden palkinnonsaajan Suomen kuntien joukosta. Pelargonia-palkinnon saajaksi valikoitui Kouvolan kaupunki. Palkinnon vastaanotti apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell 12. elokuuta 2021.

Kouvolan kaupunki on laatinut monipuolisen ympäristöohjelman, jonka päämäärä on paitsi hiilineutraalius ja kiertotalouden lisääminen myös harmaaksi väitetyn kaupungin vihertäminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Systemaattisen suunnitelman lisäksi kaupungissa on luotu toiminta- ja yhteistyömalleja, jotka vaikuttavat kaupungin kaikkiin toimintoihin ja eri-ikäisten ihmisten luontosuhteeseen. 

-        Korostamme päättäjien ja muiden aikuisten vastuuta, jotta lapset saavat kasvaa rauhassa ja voivat säilyttää tulevaisuuden toivonsa, sanoi Aktivistimummot-liikkeen yksi perustajajäsen, lastenpsykiatri Liisa Viheriälä Pelargonian luovutustilaisuudessa Kouvolan kaupungintalolla 12.8.  

Mummoja ilahdutti erityisesti laaja yhteistyö ja ympäristökasvatuksen näkyminen Kouvolan toimissa. Ympäristökasvatus tavoittaa kaikki ikäluokat ja ympäristönäkökulma huomioidaan kaupungin kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Päästövähennystyötä tehdään yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Kouvola näyttäytyi vahvana myös Sitran toukokuussa 2021 julkaistussa Kuntien ilmasto- ja luontotyö -raportin kuntakohtaisessa luokittelussa ja asettui lähes kaikilla osa-alueilla parhaaseen luokkaan. Kaupunki on asettanut luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita ja mittareita, ja se myös toimii aktiivisesti. Lisäksi kaupunki kuuluu hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon. 

Kaupunginjohtaja Marita Toikka pitää Aktivistimummojen antamaa palkintoa arvokkaana. 

-        Palkinto antaa meille uutta intoa toimeenpanna asioita yhä aktiivisemmin. Saatu tunnustus kertoo siitä, että kaupungin päättäjien ja työntekijöiden teot ovat olleet oikean suuntaisia. Palkinto muistuttaa meitä myös siitä, miten merkityksellistä tämä työ on nuorille ja lapsille, kaupunginjohtaja Toikka sanoo.

Tällä viikolla julkistu IPCC:n raportti osoittaa, että nyt on todella kiire päästä hiilineutraalisuustavoitteisiin. Kunnilla on iso vaikutusmahdollisuus muun muassa enegiaratkaisuja ja maankäyttöpäätöksiä tehdessään. Sitran raportti osoittaa, että Suomessa on monia kuntia, joissa sekä tavoitteet että teot ovat vaikuttavia. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti on näkyvä esimerkki.   

-        Tämän vuoden Pelargonia-palkinnolla halusimme osoittaa, että myös perinteinen teollisuuskaupunki, kuten Kouvola, voi systemaattista ilmasto- ja luontotyötä tekemällä lisätä kaupungilaisten viihtyisyyttä ja vahvistaa heidän luontosuhdettattaan. Ja samalla tehdä kaikkensa nyt, kun meillä on vielä tämä vuosikymmen aikaa pelastaa maapallo lapsenlapsillemme, aktivistimummojen yhteyshenkilö Seija Kurunmäki sanoi.

Pari vuotta sitten syntynyt Aktivistimummot-liike tekee ilmasto- ja luontotyötä tavoitteena varmistaa lapsenlapsille maailma, jossa voi elää. Ryhmän tavoite on vaikuttaa sekä päättäjiin, yrityksiin että yksilöihin. Tänä vuonna palkinto oli osa mummojen #MummotÄänestää -kuntavaalikampanjaa, jolla muistutettiin kuntavaaliehdokkaita ja äänestäjiä kuntapäättäjien vaikutusmahdollisuuksista kuntien ympäristöön ja luontoon. Viime vuonna palkinto jaettiin ensimmäisen kerran. Sen sai Eläkevakuutusyhtiö Varma.  

Lisätietoja
Aktivistimummot 
www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
Liisa Viheriälä  040 570 3690, viherialaliisa@gmail.com

Kouvolan kaupunki 
Marita Toikka, kaupunginjohtaja, 020 615 3100, marita.toikka@kouvola.fi
Hannu Friman, ympäristöjohtaja, 020 6157900, 0400 150370, hannu.friman@kouvola.fi

Lue lisää

 Ympäristö 2030 – Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma (pdf, 1012 kt) 

Sitran Kuntien ilmasto- ja luontotyö-raportti https://media.sitra.fi/2021/05/19141120/sitra-taustaraportti-kuntien-ilmasto-ja-luontotyo-2021.pdf

IPCC:n raportti 9.8.2021 https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/ipcc-n-raportti-ihmisten-toiminta-on-aiheuttanut-ennennakemattoman-laajoja-ja-nopeita-muutoksia-ilmastossamme

Kesä avaa silmiämme! (?)

Heinäkuu on lomakuukausi. Monien mummojen kesää ja lomaa ilahduttaa lastenlasten yökyläilyt, jolloin on aikaa myös jutella heidän kanssaan maailmanmenosta. Tulevaisuudestakin. Paljon tapahtuu nyt asioita, jotka pelottavat, esimerkiksi tappavat helteet maailmalla, kuivuus, luontokato, uudet sairaudet, luonnonmullistukset. Vanhempien lastenlasten kanssa ilmastosta ja tulevaisuudesta keskustelu avaa silmiä. Saattaa olla mummonkin vaikeaa löytää argumentit, jolla voi luoda toivoa siitä, että saamme kyllä yhteisvoimin maailman menon raiteilleen. Pienempien lasten kanssa ilmasto- ja luontoasiat ovat esillä, kun keskustellaan vaikkapa siitä, missä voi uida ja missä ei ja vastataan kysymykseen tuleeko korona uudestaan tai loppuuko meiltä vesi tai ruoka.

Nyt meidän mummojen on aika pohtia keinoja, joilla saamme yhä isommat joukot nuoria ja vanhoja tekemään itse ja vaatimaan päättäjiltä tekoja, joilla ilmastonmuutos ja luontokato pysäytetään. Tavoite kaikilla meillä ilmastoaktivisteilla on yhteinen, keinoissa on eroja.

Aikaa on vähän. Tekojen aika on NYT. Elokuussa pääsemme taas kohtaamaan kasvotusten ja luomaan tapoja, jolla varmistamme lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.

Hyvää, sopivan lämmintä ja sopivan sateista kesää sekä hyttysten ja pörriäisten surinaa!

toivovat Aktivistimummot

Millainen on aktivistimummon kuntavaaliehdokas?

Aktivistimummoille tärkeät kuntavaaliteemat löytyvät sarjana Aktivistimummojen FB-sivulta. Osaan päivityksiä kuuluu myös pitempi blogikirjoitus nettisivuillamme. Päivitykset ilmestyivät 3.5. – 7.6. 2021. Moni mummo on jo äänestänyt, mutta etenkin, jos äänesi on vielä antamatta, kertaa Aktivistimummojen FB-sivulta nämä jutut.

Monet kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja tehneet monenlaisia ilmastotoimia. Näistä löytyy tietoja kuntien verkkosivuilta. FB-päivityssarja käynnistyi esimerkillä Imatran ilmastotoimista ja erityisesti Ilmastomittarista. Mummon valmistautuminen vaaleihin alkaa oman kunnan verkkosivuun tutustumisella.

Maankäyttö on kuntien ydintoimintaa

Kuntien ydintoimintaa on maankäytön suunnittelu. Valitsimme vaaliteemoiksi liikenteen ja lähiluonnon sekä rantojen suojelun. Sähköbussit vähentävät niin ilmastopäästöjä kuin ikäviä lähipäästöjä ja kunnat tilaajina voivat vaikuttaa niiden määrään. Pyöräily on terveellistä ja hauskaa, mutta väylien pitää olla kunnossa. Pääsy luontoon myös kaupungeissa on tärkeää sekä kaupunkilaisille että luonnon monimuotoisuudelle. Hyviä lähiluontokohteita on pääkaupunkiseudullakin – niistä on pidettävä jatkossakin huolta. Mummon ehdokkaan kannattaa olla maankäytön ratkaisuista kiinnostunut.

Edistäähän ehdokkaasi älykkäitä ja uusiutuvia energiaratkaisuja?

Rakennusten ja rakentamisen ilmastovaikutukset ovat suuria. Kaikki alkaa rakennusmateriaaleista. Pientaloissa puu on vallitseva materiaali, mutta puurakentamisesta on hyviä esimerkkejä monissa kunnissa niin kerrostaloina kuin julkisina rakennuksina. Näitä syntyy, jos kunnan päättäjät ovat hereillä. Rakennusten elinaikana suurin ilmastovaikutus syntyy energian käytöstä. Tässä ovat merkittävinä vaikuttajina niin kuntien energiayhtiöt kuin kunnat rakennusten omistajina. Hyviä esimerkkejä uusiutuvasta energiasta ja älykkäistä lämmitysratkaisuista löytyy jo monista kunnista. Mummon ehdokas edistää älykkäitä ja uusiutuvia energiaratkaisuja kunnassaan.

Kiertotalous on iso mahdollisuus

Kuntien vastuulla on jätehuolto – jonka tulisi olla yhä enemmän kiertotalouden toteuttamista. Tämän ovat monet jätehuoltoyhtiöt jo huomanneet, koska jätteissä on paljon rahanarvoista tavaraa. Kunnissa on paljon kiinnostavia kiertotalousratkaisuja, joista kaikkien kuntien päättäjät voivat ottaa opiksi. Mummon ehdokas edistää kiertotaloutta kunnassaan.

Hyvä kasvisvoittoinen ruoka terveyden ja ilmaston hyväksi

Emme aina huomaa, että kunnat ovat melkoisia ruokkijoita – kouluissa, päiväkodeissa, lounasravintoloissa ja seniorikodeissa. Eikä ole yhdentekevää, miten tämä tehdään. Hävikin vähentäminen ja kasvisten suosiminen ovat eräitä keinoja. Mummon ehdokas edistää kestävää ruokailua kunnassaan.

Ilmastotyö on samalla myös työtä terveyden eteen. Kun mummon ehdokas edistää ilmastotyötä, hän edistää samalla myös mummojen ja vaarien terveyttä. Sitä paitsi fiksu ilmastotyö parantaa kunnan taloutta!

#mummotäänestää 

Kirjoittaja
Armi Temmes, aktivistimummo, professori (eläkkeellä)

Piirroskuva
Anne Leppänen, aktivistimummo 

#Näytätekosi 21.5.2021

Meillä Aktivistimummoilla on ilo olla mukana #näytätekosi -kampanjassa.

21.5. 2021 iso joukko ilmastoaktiiveja julkaisi Yes, we all need hope -musiikkivideon. Se muistuttaa meitä kaikkia siitä, että tarvitsemme konkreettisia ilmastotekoja NYT, jotta voimme säilyttää toivon ja turvata elämän myös tuleville sukupolville.

Aktivistimummoilla on juuri nyt, toukokuun ajan menossa #Kuntavaalit2021 -kampanja #MummotÄänestää. Kampanjassa muistutamme kuntapäättäjiksi tahtovia vastuusta, joka heillä on mm. lähiluonnon säilymisestä. Mummoja opastamme äänestään ehdokasta, joka ottaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja luontokadon uhkan ihan tosissaan. Tule mukaan Aktivistimummoihin ja seuraa kampanjaamme Facebookissa.

Samaan aikaan toteutamme #Taimiteko -keräystä 4H -järjestön nuorten kanssa. Sen avulla istutamme uutta metsää, jotta saamme lisää hiilinieluja. #Mummonmetsä -keräys yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa tähtää siihen, että saamme Suomeen lisää koskematonta luontoa, joka on elintärkeää biodiversiteetin kannalta. Konkreettinen tavoite on kerätä varat nimikoituun mummonmetsään.

Lue lisää Näytä tekosi -kampanjasta https://www.enoprogramme.org/show-your-actions/

Kunnilla iso vastuu kouluruokailusta

Maksuton kouluruokailu on suomalainen sosiaalinen innovaatio, jonka viisaat päättäjät loivat sotavuosien jälkeen yli 70 vuotta sitten. Se mahdollisti, että köyhä maamme pystyi kouluttamaan suuren osan kansastaan. Tätä nykyä jokainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelija on lakiin perustuen oikeutettu maksuttomaan kouluateriaan. Joka päivä noin 830 000 lasta ja nuorta nauttii kouluruoan.

Kouluruokailun järjestämisestä ja kustannuksista vastaa jokainen kunta. Erot kuntien välillä on suuria.  Kouluruoka on edelleen tärkeä osa lapsen päivittäistä ravinnonsaantia.  Kouluruoalla on myös tärkeä kasvatustehtävä ja sillä on suuri vaikutus suomalaisten hiilijalanjälkeen. Kouluruoan kehittymiseen vaikuttavat sekä opettajat ja rehtorit, ruokapalvelun ammattilaiset että kuntapäättäjätkin. Tärkeää on, että kunnan tavoitteet ovat yhteiset ja yhteistyö kunnissa toimii.

Kouluruokailu on myös ilmastoasia, johon kuntapäättäjät voivat vaikuttaa.

Kouluruokailua järjestämistä varten on tehty valtakunnalliset kouluruokasuositukset. Kuten kaikissa ruokasuosituksissa, myös näissä korostetaan monipuolisuutta ja siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon.

Koululaiset ovat myös itse aktivoituneet vaatimaan kasvispainotteisempaa ruokaa. Vantaan Ruusuvuoren koulun oppilaat vaativat muutosta kouluruokaan:

”Mitä järkeä on siinä, että just kun bilsan tunnilla on puhuttu ihmisen ruokavalion vaikutuksesta ilmastonmuutokseen niin seuraavaksi kävellään ruokalaan syömään lihaa riisillä?”

Nyt koulun oppilaat ja rehtori ovat yhdessä käynnistäneet hankkeen kouluruoan muuttamiseksi ilmastoystävällisemmäksi. https://sites.google.com/eduvantaa.fi/korsovalittaa/muutos-kouluruokaan

Turun kaupunki selvitti kaupungin ruokapalvelujen hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä.  Suurimmiksi kasvihuonekaasujen päästölähteiksi paljastuivat tavallisen sekaruoan tuotanto ja ruokahävikki. Tietoa käytetään hyväksi kehitettäessä ruokapalveluja Turun tavoitellessa hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Lue lisää: https://www.turku.fi/uutinen/2019-04-10_turun-ruokapalvelut-kehittyvat-kohti-hiilineutraaliutta?fbclid=IwAR0MjdzEgUKsUcwHqkL4G-fomn8HK_oyLOYGSrPoOW9EV2GsbUtVldWNvqo 

Opetushallituksen sivuilta löytyy lisää esimerkkejä ympäristöteoista, joita kunnat ovat tehneet kouluruokailuun liittyen: https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestava-kehitys-ja-ilmastovastuu-kouluruokailussa

Kysy kuntavaaliehdokkaaltasi kouluruokailusta

• Miten kotikuntasi tekee pienentääkseen kouluruokailun hiilijalanjälkeä?

• Voitasiinko meidän kunnassa toteuttaa oppilaiden ja opettajien yhteinen projekti kouluruoan muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi?

Suomessa tehtiin merkittävä sosiaalinen innovaatio 70 vuotta sitten. Nyt on Suomella edelläkävijämaana mahdollisuus tehdä uusi kestävää kehitystä edistävä innovaatio:

Maailman paras koulutusjärjestelmä, jossa opitaan ilmastoystävällinen ruokailu.

Kirjoittajat:

Tarja Kujala, aktivistimummo ja tekn.lis.
Seija Kurunmäki, aktivistimummo ja ruokavaikuttaja

Kuva: Opetushallitus

Nyt katse vesistöihin!

Vapaa-ajan Kalastaja -lehti totesi 2/2021 numeron pääkirjoituksessa, että ”Vaikka vettä ja rantoja Suomen kunnissa riittää, ei niille pääseminen ole aina itsestään selvää. Rannat ovat usein elinkeinoelämän ja liikenteen käytössä. Lisäksi asuntorakentaminen ja loma-asutus ovat vallanneet leijonan osan kuntien parhaista rannoista. Rannoille ja vesille pääseminen voi, etenkin taajama-alueilla, olla hankalaa tai jopa mahdotonta.” Tilanne ymmärrettävästi huolestuttaa vapaa-ajan kalastajia, joita Suomessa arvioidaan olevan 1,5 miljoonaa. Se huolestuttaa myös mummoja; lähes jokaisen suomalaisen sielunmaisemassa on jokin oma rakas ranta, ehkä lapsuuden mummolassa, ehkä leirikesien muistona ja usein omalla kesämökillä. Aamu-uinnit, kävelyt rantateillä tai kalaretket ovat merkittävä osa vapaa-ajanviettoamme.

Kaavoituksessa nähtävä monipuolisesti kuntalaisten tarpeet

Tähän huoleen voidaan vastata kaavoituksella, joka ei lähde taloudellisista lähtökohdista, vaan ottaa aidosti huomioon kansalaisten toiveet, niin rantatiekävelijöiden, kalastajien kuin uimarienkin. Erityisesti taajamien lähellä pitää olla rantoja, jotka ovat kaikkien käytössä esimerkiksi retkeilyyn, souteluun, uimareissuihin ja toki myös kalastukseen.

Yhteiseen käyttöön jätettyjen rantojen niukkuus ei ole ainoa huoli. Itämeri ja monet järvet kärsivät ravinnekuormista, joita erityisesti maatalouden päästöt ovat aiheuttaneet. Seurauksena on jopa täysin saastuneita vesialueita, mutta puhtaammillakin seuduilla leväkukinnot pilaavat vedet juuri parhaaseen loma-aikaan. Nämä päästöt pitäisi saada viimeistään nyt kuriin ja silti vesistöjen toipuminen tulee viemään vuosia. 

Mitä äänestäjän kannattaa huomioida?

John Nurmisen säätiö listaa sivuillaan ( https://johnnurmisensaatio.fi/kuntavaalit2021/ ) vesistöjen kannalta tärkeitä tavoitteita, jotka äänestäjän kannattaa huomioida ehdokasta valitessaan. Ehdokkaan tulisi valtuustossa vaatia, että alueen jätevedet puhdistetaan tehokkaasti. Hänen tulee myös huolehtia, että puhdistamoiden jätevesilietteestä ja kunnan tuottamasta biojätteestä valmistetaan biokaasuttamalla ilmastoystävällistä energiaa. Kunnallisissa ruokahankinnoissa tulee lihan käyttöä korvata lähikalalla, sillä suurin osa vesistöjen ravinnekuormasta liittyy ravitsemukseen. Kaavoituksessa tulee muistaa rannikon arvokas luonto ja ranta-alueiden virkistyskäyttö, sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lisäksi tulee kaikin keinoin torjua ilmastomuutosta, joka tulee olemaan tuhoisa myös vesistöjemme kannalta. Ja kunta voisi kunnianhimoisesti pyrkiä vaikuttamaan jopa koko Itämeren alueen politiikkaan näiltä osin.

Aktivistimummot ovat aktiivisia myös äänestäjinä. Me mummot valitsemme ehdokkaita, joiden tiedämme pitävän ympäristöarvoja tärkeänä prioriteettinaan. Ja mummoja (ja pappoja) on paljon; muistetaan äänestää vesistöystävällisesti! 

Kirjoittaja Helena Kääriäinen

Piirros Anne Leppänen

Lähimatkailua pyöräillen

Pyöräily on juuri sellaista kuin haluat sen olevan. Voit edetä leppoisasti katsellen ja  levähdellen tai vauhdikkaasti itseä haastaen. Joka tapauksessa pyöräily on terveellistä ja virkistävää mielelle ja keholle. Turvallistakin se on näin korona-aikana. Toinen suunnittelee matkansa yksityiskohtia myöten jo ennakkoon. Toinen lähtee seikkailemaan ilman tiettyä päämäärää.  Halutessaan voi vinkkejä kysellä muilta, tutustua eri paikkakuntien tarjontaan, etsiä pysähtymiskohteita ja vierailupaikkoja jo ennakkoon. Tai sitten voi vain lähteä matkaan, antaa tien viedä. 

Edessä on varsinainen pyöräilyn kesä. Jo viime vuonna pyörien myynti ja vuokraus tekivät ennätyksiä ympäri Suomen. Erityisesti Lapissa maastopyörät kannatti varata jo ennakkoon, jos halusi päästä tuntureille sähköisen maastopyörän selässä.  Viime vuonna Suomeen perustettiin Pyörämatkailukeskus ja sen uusia verkkosivuja viimeistellään parhaillaan. Sinne ollaan keräämässä monenlaisia vinkkejä pyörämatkailuun. Olit sitten kiinnostunut retkeilystä, lyhyemmistä seikkailuista, pyöräilystä maastossa tai maanteillä, jatkossa tietoja löytyy heidän sivuiltaan. 

Koska sivuja ei vielä ole, keräsimme yhdessä hämäläisten pyöräilijöiden kanssa jo ennakkoon vinkkejä ja ehdotuksia pyöräilyyn Kanta-Hämeessä. Kooste monipuolisesta tarjonnasta on kerätty “Hämeen pyöräreitit  - vinkkejä ja ehdotuksia” Trello-taululle. Taulua täydennetään vielä touko-kesäkuulla ja jatkossakin kommenttien ja ehdotusten perusteella.

Perinteisiä vanhoja reittejä 

Hämeen härkätiellä on vaellettu jo vuosisatoja. Matkan Turusta Hämeenlinnaan voi kulkea pyöräillen ja viipyillen. Äskettäin oli VisitFinlandin Matka itseen -verkkoseminaari, jossa kerrottiin pyhiinvaelluksista kautta aikojen. Harva tietää, että vanha Hämeen härkätie on osa kuuluisaa vanhaa Santiago de Compostela -reittiä. Matkan varrelta ja tien läheisyydestä löytyy monenlaista kulttuuri- ja luontokohdetta. Ahvenanmaa ja Saariston rengasreitti ovat kutsuneet pyöräilijöitä jo vuosikymmenten ajan.  Tampereen suunnalla pyöräilyn mahdollisuuksia ja palveluita on kerätty hienolle Pyhä-Näsi Järvien reitti  -sivustolle. Saimaan pyöräilyreitit kulkevat myös kauniissa järvimaisemissa.

Junalla lähemmäksi
Lähijuniin pyörän saa ilmaiseksi mukaan. Junalla pääsee suoraan pienille paikkakunnille pyöräilemään maalaismaisemaan ja rauhallisimmille teille.  Ryttylän seisakkeelta pääsee Hausjärven peltomaisemiin. Halutessaan voi osallistua vaikka kesäkuun Kyläpyöräilyyn, jolloin tarjolla on kartat ja mehutarjoilua kylätaloilla. Mommilan kyläpuoti on myös viehättävän nostalginen kesäkohde. Puoti tarjoaa matkan menneeseen aikaan. Turengin asemalta on hyvä reitti Laurinmäen torpparimuseoon ja vanhalle kulttuuri- ja luontoalueelle. Mansikka-aikaan voi vaikka kahvitella Ison-Hiiden mansikkatilan pienessä tunnelmallisessa kahvilassa. Parolan asemalta pääsee kiertämään Lehijärven ympäri ja poikkeamaan Mierolan silta Cafen terassille Vanajaveden kansallismaisemaan. Iittalan naivistiselta taideasemalta on lyhyt matka Lasimäelle taidenäyttelyyn ja Kultasuklaan tehtaanmyymälään, ja sieltä voi jatkaa matkaansa pyöräillen kohti vanhaa Sääksmäen kansallismaisemaa - Visavuorta ja Rapolan harjua. Osan matkaa voi kulkea myös Hopealinjan vesibusseilla. 

Tapahtumia vai omia reittejä?
Oman pyöräretken voi suunnitella pyöräilytapahtumien yhteyteen, jolloin tarjolla on karttoja, opastettuja reittejä ja tarjoilua. Kesällä Hämeessä pyöräillään Sandran yörinkiä Hauholla, Valajärven ympäri Renkoviikolla ja Suvi-illan pyöräilyssä Forssassa. Maastopyöräilyjä on perinteisesti ollut Aulangolla, Kiipulassa, poronpolulla Lopella ja Evolla. Niistä löytyy myös merkittyjä reittejä maastopyöräilyyn.

Jos taas haluaa suunnistaa ja seikkailla itsekseen, monet erilaiset mobiiliapplikaatiot tarjoavat apua omien reittien suunnitteluun, suunnistamiseen, kauniiden maisemakohteiden ja paikallisten palveluiden löytämiseen. Käteväksi ennen matkaa ja matkan varrella ovat osoittautuneet mm.Google & Google Maps  (pyörätiet & kohteet), Komoot (muiden vinkit kauniista kohteista), TrailMap (maastopyöräilyn polut), Jälki.fi  (monenlaisia reittejä maastoon ja maantielle) ja OSM - OpenStreetMap (pyörätiet ja kohteet). 

Toiset suunnistavat pyöräillessään edelleen paperikarttojen kanssa ja onneksi niitäkin löytyy. Etelä- Suomen retkeily GT karttaan (2019) on merkitty pyöräilyreitit päällystetietoineen sekä haja-asutusalueen kauppoja ja ravintoloita.

Matkalla pyöräillen ja pyöräilyä matkaillen 

Yhä useammat hotellit tarjoavat pyöriä lainaan tai vuokralle. Monessa kaupungissa pääsee kaupunkiin tutustumaan nykyään myös kaupunkipyörällä. Pyörällä on hyvä kierrellä museoita, kahviloita, näyttelyitä, puistoja ja puutarhoja. Riihimäellä museoalue - Suomen lasimuseo ja metsästysmuseo ovat muutaman kilometrin päässä keskustasta ja sinne matka taittuu mukavasti pyörällä. 

Pyöräilit sitten lähelle tai kauas, kutsu ja kannusta mukaan muitakin. Pyöräily lähimatkaillen on myös ilmastoteko. Lähiretki leppoisasti pyöräillen uimarannalle ja jäätelökioskille tai luontokohteen laavulle piknikretkelle voi olla kesän ikimuistoinen elämys.

Hyviä kesän pyöräretkiä toivotellen,

Minna Takala
Aktivistimummo

Tawast Cycling Club puheenjohtaja &
Hämeen liiton aluekehitysasiantuntija
Kuva: Hämeenlinnan Uutiset

Linkkejä 

Pyörämatkailukeskus FB sivut - 

https://www.facebook.com/Py%C3%B6r%C3%A4matkailukeskus-112401873911015

Hämeen pyöräreitit - vinkkejä ja ehdotuksia

https://trello.com/b/lhAtKijh/h%C3%A4meen-py%C3%B6r%C3%A4reittit-vinkkej%C3%A4-ja-ehdotuksia

Hämeen härkätie

https://www.harkatie.com/

Pyhä-Näsi järvien reitit 

https://pyhanasi.fi

Mobiliipalvelut ja kartat

Google Maps

https://www.google.fi/maps

Komoot

https://www.komoot.com/

Trailmap

https://trailmap.fi/

OpenStreetMap

https://www.openstreetmap.org/

Etelä-suomen Retkeily GT kartta (2019)

https://karttakauppa.fi/fi/retkeily-gt-etela-suomi-1-250-000-2019/F205040/dp

Kuntien työkalut päästöjen vähentämiseen

Kunnilla on merkittävä rooli Suomen päästövähennystavoitteiden kannalta. Monet suomalaiset kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet. Niin myös Imatra, jossa tämän blogin kirjoittaja Eetu Ahlberg aloitti viime vuonna hankevetäjänä Imatran kaupungissa, joka pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Joillakin kaupungeilla on vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita. Esimerkiksi Turun ja Joensuun kaupungit tähtäävät hiilineutraaliksi jo vuoteen 2025 mennessä.  Kirjoittaja innostaa ihmisiä tutustumaan oman kunnan verkkosivuihin ja selvittämään millaista ilmastotyötä kotikunnassa tehdään.

Kuntastrategialla kohti vähähiilisyyttä – Kunnat tekevät ilmastostrategiansa tai -ohjelmansa joko itsenäisesti tai hyödyntäen seudullista tai verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä. Ilmastostrategia kytkeytyy aina kuntastrategiaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että vasta strategioiden toimeenpano vähentää ilmastopäästöjä ja luo edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja varautumiselle. 

Energiatehokas on kustannustehokas – Vaikuttava ilmastotyö näkyy vähentyneinä päästöinä ja kustannussäästöinä. Esimerkiksi energia on kuntien toimitiloissa, katuvalaistuksessa ja kuntateknisissä toiminnoissa merkittävä kustannustekijä, ja tästä syystä energiankäytön tehostaminen tuo kunnan kassaan säästöjä yleensä varsin nopeasti. 

Puhdasta energiantuotantoa - Energian tuotannon osalta kunnat ovat keskeisiä kaukolämpöpalveluiden toimittajia ja järjestäjiä, ja ne ovat merkittäviä toimijoita myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Imatran päästöt ovat laskeneet vuoden 2007 tasosta -41 %. Merkittävin tekijä on kaupunkikonserniin kuuluvan kaukolämpö- ja maakaasutoiminnasta vastaavan Imatran Lämpö Oy:n siirtyminen kaukolämmön tuotannossa maakaasusta bioenergiaan. Vuonna 2020 kaukolämmön tuotannon CO2-ominaispäästö olikin 0 g/kWh biokaasun sertifikaattien käytön ansiosta eli kaukolämpö oli täysin hiilineutraalia.

Vaikuttavat hankinnat - Kunnat vaikuttavat uusien elinkeinojen ja liiketoiminnan kehittymiseen myös hankintapäätöksillään. Kuntien on mahdollista kehittää elinvoimaisuuttaan ilmasto-osaamisen, puhtaan ja ”vihreän” teknologian sekä energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen varaan.

Kestävää kaavoitusta – Kuntien on mahdollista vaikuttaa alueiden ilmastopäästöihin merkittävästi pitkäjänteisen kaavoitus- ja maapolitiikan avulla. Keskeinen tekijä tässä on yhdyskuntarakenne, eli työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäinen rakenne.
Kunnat siis ohjaavat, miten liikkuminen ja asuminen kunnassaan toteutuvat.

Yhdessä kohti tavoitteita – Merkittävä osa Suomen kunnista kuuluu Hinku-kuntiin, eli hiilineutraaleihin kuntiin, joiden tavoitteena on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Samalla yhteistyötä tehdään kumppanuusverkostoissa yritysten läpi Suomen.

Tavoitteellisesta ilmastotyöstä hyötyvät monet muut osa-alueet, kuten vaikkapa vähentyneet kustannukset energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön johdosta tai kaupunkipyörien tuoma kansanterveydellinen hyöty.

Kunnat pystyvät moneen vaikeassa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Suosittelen tutustumaan oman kunnan tekemään ilmastotyöhön kuntien verkkosivuilla.

 
Eetu Ahlberg
Hankevetäjä – Ilmastoviisaat ja Ilmastokumppani
Imatra
eetu.ahlberg@imatra.fi

puh. 020 617 4665

Kuntavaaleissa jokainen mummo voi vaikuttaa

Imatralainen aktivistimummo Leena Hinkkanen selvitti, miten paljon ilmastopäätöksiä kunnissa tehdään. Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina ja heidän päätöksensä vaikuttavat vielä lastenlastemmekin elämään. Hän aikoo selvittää, miten kuntavaaliehdokkaat lupaavat puuttua ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Leena haastaa muutkin mummot äänestämään ja vaikuttamaan omissa kunnissaan.

Tulevat kuntavaalit saivat minut miettimään kotikuntani Imatran ilmastotekoja.

Olen intohimoinen uutisten seuraaja, joten tiedän, että Imatralla siirryttiin kaukolämmön tuoannossa maakaasusta bioenergiaan jo vuonna 2015 - meillähän on täällä metsäteollisuutta, jonka sivutuotteena syntyvää kuorta ja puuhaketta uudet biolämpökeskukset käyttävät.

Vastikään luin uutisista, että ensi syksynä kaikki joukkoliikenteen bussit Imatralla alkavat kulkea sähköllä ja kaupunkipyörät tulevat käyttöön jo neljäntenä kesänä peräkkäin.

Eikä kukaan varmaan ole voinut olla huomaamatta, että Imatra rakensi Suomen suurimman puukoulun. Ensin oli unelma, sitten päätös. Kaikille lapsille haluttiin tarjota takuuvarmasti terveelliset oppimisympäristöt, joten Imatran kaupungin päättäjät tekivät ison päätöksen lokakuussa 2016 luopua kaikista koulujen riskikiinteistöistä. Yhdeksästä koulusta luovuttiin ja kaikki opetus keskitettiin kolmeen isompaan koulukeskukseen. Nyt Mansikkalan puukoulu ja Vuoksenniskan koulukeskus ovat jo toiminnassa ja Kosken koulu otetaan käyttöön syksyllä - sen katolle tulee aurinkovoimala, jonka tuottamasta sähköstä 94 prosenttia menee koulun omaan käyttöön, loput myydään verkkoon.

Oletko sinä ilmastoviisas, tiedätkö mikä on Hinku?

Nuo kaikki edellä mainitut ovat upeita juttuja, mutta minua mietitytti miten kaupungissa ylipäätään suhtaudutaan ilmastonmuutokseen, onko sillä kuinka suuri painoarvo päätöksenteossa ja kulkeeko se punaisena lankana kaikessa tekemisessä. Joten keksin mennä imatra.fi -sivulle.

“Keksin mennä imatra.fi -sivulle.”

Ja minusta tuli ”ilmastoviisas” kertaheitolla! Sieltä löytyi vähähiilinen Imatra ja Imatran ilmasto-ohjelma - tavoitteena on hiilineutraali Imatra vuoteen 2030 mennessä! Keskeisimmät kuusi tavoitetta on purettu auki toimenpide-esimerkkeineen. Niihin tutustumalla oma tietous sekä ylpeys kotikunnasta karttui. Tällä ohjelmalla aktivoidaan koko kaupungin toimijoita ja asukkaita ehkäisemään ilmastonmuutosta omilla valinnoillaan.

Imatra kuuluu myös vuonna 2008 perustettuun ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden Hinku-verkostoon, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat.

Kuuluuko sinun kotikuntasi jo Hinkuun?

Ihastuin ilmastomittariin!

Aivan erityisesti minuun teki vaikutuksen ilmastomittari. Sinne on kerätty 39 toimenpidettä, joihin Imatran kaupunki on sitoutunut kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Suurin osa toimenpiteistä on jatkuvia tai vuodelle 2021 sijoittuvia ja niiden toteutumista voi jokainen kuntalainen seurata ilmastomittarista.

Toimenpiteet ovat hyväksytty kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2020 ja ne on valittu siten, että niihin voidaan vaikuttaa ja niitä pystytään seuraamaan. Näiden toimenpiteiden

avulla pyritään asiat järjestämään niin, että ilmastoystävällinen elämä olisi imatralaisille ja Imatralla vieraileville mahdollisimman helppoa. Kaupunki pystyy tekemään paljon, mutta loppujen lopuksi imatralaisten valinnat ratkaisevat.

Kesäkuussa meillä on vaikuttamisen paikka

Kesäkuun 13. päivä meillä on mahdollisuus valita omaan kuntaamme päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Aktivistimummoina haluamme tietysti päättäjät, jotka haluavat eroon kasvihuonepäästöistä ja ovat valmiita ilmastonmuutosta hillitseviin tekoihin.

“Nyt tiedän, mihin asioihin kiinnitän huomiota kuntavaaliehdokkaiden ulostuloissa.”

Nyt viimeistään kannattaa käydä tutustumassa oman kunnan verkkosivuihin ja katsoa mitä ja miten siellä kerrotaan kunnan ilmastoteoista. Minä ainakin opin aivan valtavasti ja nyt tiedän, mihin asioihin kiinnitän huomiota kuntavaaliehdokkaiden ulostuloissa. Ja jos vaikka pääsen kasvokkain tapaamaan, niin voin tentata kuinka hyvin hän tuntee ilmastotavoitteet - aloitan vaikka kysymällä miltä oman kunnan ilmastomittari näyttää - jos sellainen on! 

#mummotäänestää #kuntavaalit 2021

Kirjoittaja

Leena Hinkkanen
Aktivistimummo, kaksi lastenlasta
pankinjohtaja (eläkkeellä) “arvomeklari”
Imatra

Kuva Uutisvuoksi

Ikimetsästä iloa tuleville polville

Haluatko hankkia äitienpäivälahjan, josta on iloa pitkäksi aikaa? Aktivistimummot suosittelevat sijoitusta Luonnonperintösäätiön hallinoimaan ikimetsään. Vuosi sitten aloitetun Mummonmetsä-kampanjan tavoitteena on kerätä varat nimettyyn mummonmetsään, joka hankitaan, kun riittävä potti on koossa. Kohta on kerättynä 5000€, joka riittäisi noin hehtaarin metsän hankintaan. Tavoitteena on luoda ainakin 10 hehtaarin suojelumetsä, joka vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, toimii hiilivarastona ja virkistyksenä niin nykyiselle kuin tulevillekin sukupolville. Pala ikimetsää on monelle mummolle ja äidille mieluisampi lahja kuin tavara, jonka tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja jonka tuottama ilo jää monesti lyhyeksi.

Metsillä on suomalaisille monia merkityksiä. Vanhat aarniometsät ovat tärkeitä monimuotoisen luonnon ylläpitäjiä ja yhteistä arvokasta perintöämme. Lisäksi suojelumetsät ovat loistavia kaikille avoimia virkistymis- ja retkeilypaikkoja. Suojellussa aarniometsässä voidaan jokamiehenoikeuden turvin harrastaa marjastusta ja sienestystä. 

Luonnonperintösäätiö on Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin omistukseensa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen. Luonnonperintösäätiö tarjoaa ainoana valtakunnallisena tahona suoran kanavan luonnonsuojeluun. Kaikki lahjoitukset käytetään alueiden ostoon, suojeluprosessiin ja syntyneiden luonnonsuojelualueiden vaalimiseen.

Joulukuussa Luonnonperintösäätiössä toiminnanjohtajana aloittanut Pepe Forsberg iloitsee, että ikimetsien merkitys on alettu ymmärtää. Työtä pitää jatkaa jotta suojelumetsää saadaan lisää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta suojeltua metsää pitäisi olla noin 17% kaikesta metsästä. Nyt sitä on Etelä-Suomessa 3% metsäalasta. Pepe Forsberg on innoissaan mummojen kampanjasta: “Mummojen Mummonmetsä-kampanja ja äitienpäivä kulkevat hyvin käsi kädessä. Toivon, että moni löytää siitä unelman, jonka toteuttamisessa haluaa olla mukana. Pyrimme hankkimaan mummoille sopivan alueen erityisesti lasten ja lastenlasten metsäsuhteen ylläpitämiseksi. Jotta sopiva kohde voidaan hankkia, tarvitaan vielä lisää varoja. Nöyrin kiitoksemme kaikille lahjoittajille!"

Lahjoitus ikimetsään on mieluinen ja ikuisesti kestävä äitienpäivälahja monelle äidille ja mummolle. Lahjanantaja voi kertoa lahjasta lahjansaajalle tulostamalla Luonnonperintösäätiön sivuilta kortin. Myös sertifikaatin tilaus on mahdollista.

Jos sinulla on metsää, jonka toivoisit päätyvän Luonnonperintösäätiön mummonmetsäksi, ota yhteyttä Luonnonperintösäätiön Forsbergiin.

Lahjoita Mummonmetsä-keräykseen Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa!

Lahjoituksen saaja: Luonnonperintösäätiö
Tilinumero FI78 5494 0950 0224 93
Viite: 201980 ohjaa lahjoituksen Mummonmetsä-kampanjalle

Aktivistimummot-liike tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiksi. Tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot ylistävät kohtuutta ja toivoa hyvän elämän rakennuspalikoina. Syksyllä 2019 julkistettu liike laajeni nopeasti yli 5000 aktiivin joukoksi. Kasvava joukko mummoja, pappoja ja mummohenkisiä haluaa vaikuttaa niin että monimuotoinen luontomme säilyy tulevillekin sukupolville.

Lisätietoja 

Aktivistimummot
Seija Kurunmäki, 0400-460894
Seija.kurunmaki@kuule.fi

 https://www.aktivistimummot.fi/

Luonnonperintösäätiö sr
Pepe Forsberg, 040-8669696
pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi 

www.luonnonperintosaatio.fi

Vuosi koronaa takana: mummot jaksavat

Vuodet ovat yleensä aika samanlaisia niin työikäisillä kuin meillä mummoilla. Joitain selvästi mieleen painuvia tapahtumia osuu silloin tällöin: uusi lapsenlapsi, unohtumaton Sorrenton matka, poikkeuksellinen herkkutattivuosi. Mutta tämä koronavuosi piirtyy muistiin erilaisena ja unohtumattomana.

Osaa meistä tauti on kurittanut ankarasti: vaikea sairaus itsellä tai läheisellä, jopa kuolema, ovat saattaneet sattua kohdalle. Meille muille vuosi on ollut jotenkin hiljainen ja yksinäinen. Läheisiä on tavattu lähinnä ulkoilmassa, puhelin ja erilaiset e-tapaamiset ovat saaneet tärkeä roolin arjessa ja ehkä me mummot emme ole loikanneet vaan astuneet rauhalliseen tyyliimme pidemmälle digimaailmaan. Ja tietysti kirjoille ja luonnolle on ollut tavallista enemmän aikaa.

Nyt osalla meistä on jo ensimmäinen rokotus tai rokotusaika kalenteriin merkittynä. Kun olemme malttaneet antaa vastustuskyvyn kehittyä vielä pari viikkoa rokotuksen jälkeen, uskallamme lähteä ulos avaraan maailmaan. Samanaikaisesti, näin rohkenen toivoa, epidemiakin hiukan rauhoittuu rajoitusten nujertamana. Ja kaiken kukkuraksi tulee kevät!

Mitä haluamme tehdä ihan ensimmäiseksi koronan jälkeen?

Mitä haluamme tehdä ihan ensimmäiseksi? Minä ainakin haluan saada päiväkoti-ikäiset lapsenlapseni samalle sohvalle kanssani, jotta voimme lukea zoom-tapaamisissa jo täysin loppuun luetun muumikirjan ihan livenä. Haluan tehdä ihanan illallisen ja istua syömään ystävän kanssa. Haluan mennä taidegalleriaan, kirjastoon ja kirjakauppaan toki maski naamalla (siltä varalta että ehkä tartuttaisin oireettomana kantajana koronaa), mutta pelkäämättä. Ja tietysti haluan olla mukana houkuttelevissa mummotapahtumissa Oodissa tai muualla. Sen sijaan en ollenkaan ikävoi ale-ruuhkaa kauppakeskuksessa tai kello 5 aamulla soivaa herätyskelloa, että ehtisin ajoissa lentokentän jonoihin. 

”Jos kohtelemme luontoa yhtä huonosti kuin tähän saakka, huonosti käy”.

Olemmeko oppineet jotakin, minkä voisimme pysyvästi liittää osaksi mummoviisauttamme? Ainakin sen, että viimekädessä luonto on ihmistä voimakkaampi ja miten viisaita ikinä olemmekaan, sattumien summana kehittynyt virus saa koko maailman polvilleen. Pohjois-Amerikan intiaanien, saamelaisten ja monien muiden alkuperäiskansojen maailmakuvassa ihmisen ja luonnon välinen suhde oli nykyistä kunnioittavampi ja ihmisen ja eläinkunnan välinen raja oli häilyvä. He eivät olleet luomakunnan herroja vaan osa luontoa. Arkkiatri Risto Pelkonen totesi hiljattain Apu-lehden haastattelussa pandemian olevan hälytysmerkki: ”Jos kohtelemme luontoa yhtä huonosti kuin tähän saakka, huonosti käy”. Tähän arkkiatrin mummoviisaaseen ajatukseen me mummot voimme sydämestämme yhtyä ja jatkaa koronan aikana  patoutuneella energialla, lasten tähden, taisteluamme ilmastonmuutosta vastaan.

Kirjoittaja: Helena Kääriäinen
aktivistimummo ja perinnöllisyyslääkäri

Kuntavaalit lähestyvät – ne ovat aktivistimummon vaikuttamisen paikka

Kunnissa tehdään lukuisia ilmastoon vaikuttavia päätöksiä. Siksi äänestäminen tulevissa kuntavaaleissa on tärkeää. Tutkimalla puolueiden ohjelmia ja ehdokkaitten vaalikoneita voi löytää ehdokkaan, joka haluaa valtuustossa toimia niiden asioiden puolesta, joita juuri sinä pidät tärkeinä.

 Monilla Suomen kunnilla on jo omat hiilineutraaliustavoitteensa – osalla tiukempiakin kuin valtakunnallinen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Näihin voit helposti tutustua oman kuntasi verkkosivulla. Monet kunnat ovat huomanneet, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on myös hyvää kuntataloutta. Jo 77 kuntaa on liittynyt Hinku-verkostoon, jossa tavoitteena on 80 % päästövähennykset vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään. Tässä blogissa kuvaan joitakin aktivistimummoille tärkeitä asioita, joista kunnanvaltuustoissa päätetään. Ota nämä huomioon, kun valitset ehdokkaan!

MILLAISTA LÄMMÖNTUOTANTOA EHDOKKAASI EDISTÄÄ?

Suomen kasvihuonepäästöistä 74% oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 peräisin energiasektorilta, eli erilaisten polttoaineiden käytöstä niin sähkön tuotannossa, lämpölaitoksissa, liikenteessä kuin rakennuksissa. Etenkin kaukolämpöä tuottavat laitokset ovat usein kuntien omistuksessa – ja niissä poltetaan edelleen paljon hiiltä ja turvetta. Kaukolämmön tuotantoon on jo olemassa paljon ratkaisuja, jotka eivät perustu polttamiseen – esimerkiksi lämpöpumput ja hukkalämpöjen hyödyntäminen. Niiden edistäminen tukee ilmastonmuutoksen hillintää. 

LISÄÄKÖ EHDOKKAASI RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUTTA?

Lämmitysenergian tuotantoa voidaan vähentää parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Tähän on olemassa monia ratkaisuja, esimerkiksi älykäs lämmityksen säätö tai oma energiantuotanto aurinkopaneeleilla tai lämpöpumpuilla. Tämä ei ole pikkujuttu, koska energiastamme suuri osa käytetään juuri rakennusten lämmitykseen. Kuntien omistuksessa on paljon rakennuksia, joiden energiatehokkuuden parantamisesta kuntapäättäjien olisi helppo aloittaa. Sen lisäksi kuntapäättäjät voivat helpottaa rakennusten omistajien energiatehokkuushankkeita mm. neuvonnalla ja lupamenettelyjä helpottamalla.

MIKÄ ON EHDOKKAALLESI TÄRKEÄÄ KAAVOITUKSESSA?

Erilaiset maankäyttöön liittyvät päätökset ovat kuntapäättäjien pöydillä – onhan kunnilla kaavoitusmonopoli. Näillä voidaan vaikuttaa mm. liikenteeseen, jossa ainakin hyvät kevyen liikenteen väylät, sujuva julkinen liikenne ja hallittu pysäköinti ovat suuria mahdollisuuksia vähentää yksityisautoilun kasvihuonepäästöjä etenkin kaupunkiseuduilla. Maankäyttöpäätöksillä vaikutetaan myös virkistys- ja suojelualueisiin kunnan alueella. Lähiluonnon suojelu on sekä monimuotoisuuden turvaamista että hyvien ulkoilumahdollisuuksien tarjoamista.

ONKO EHDOKKAASI VALMIS SIIRTYMÄÄN SÄHKÖAJONEUVOIHIN?

Kuntien käytössä on myös lukuisia ajoneuvoja henkilöautoista raskaisiin ajoneuvoihin esimerkiksi hoivapalveluissa ja jätehuollossa. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi sähköautot etenkin henkilöautoissa ja biopolttoaineet raskaissa kuljetuksissa. Bussiliikenteessä sähköbussit ovat jo kovaa vauhtia yleistymässä – usein kannustimena on ollut kunnallisen liikennelaitoksen vaatimus yksityiselle liikennöitsijälle. 

TUKEEKO EHDOKKAASI KIERRÄTYSTÄ JA HÄVIKIN VÄHENTÄMISTÄ?

Jätehuollon järjestäminen on myös kuntien tehtävä. Hyvän lajittelun ja kierrätyksen edistämisen merkitys on useimmilla alueilla jo itsestäänselvyys, mutta työtä on vielä tehtävänä. Lajittelun tukeminen ja hävikin vähentäminen niin kodeissa kuin kuntien omissa toiminnoissa, kuten kouluissa ja terveydenhuollossa vaatii systemaattisia ponnisteluja – mutta tuo varmasti myös kustannussäästöjä kunnille.

Nämä ovat eräitä ilmastotoimia, joihin kunnat vaikuttavat suoraan ja yhteistyössä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Aktivistimummojen kevätkauden keskustelussa tuodaan esille käytännön esimerkkejä eri kunnista. Olet myös tervetullut tuomaan keskusteluun muita itsellesi tärkeitä kuntien ilmastoasioita.

Hyvä ilmastotyö on myös hyvää asumismukavuutta, hyvää kuntataloutta sekä mahdollisuutta terveelliseen liikuntaan ja luonnossa kulkemiseen.

Vaikutetaan kaikki kuntavaaleissa!

Kirjoittaja
Armi Temmes, aktivistimummo, professori (kestävä kehitys), Aalto-yliopisto

Aktivistimummot vaativat kuntavaaliehdokkailta ilmastotekoja

Kuntavaalit käydään huhtikuun puolivälissä. Aktivistimummot innostavat äänestäjiä vaikuttamaan. He muistuttavat ehdokkaita heidän vastuustaan kuntien päätöksenteossa koska monet ilmastoteot ovat kuntapäättäjien käsissä. Aktivistimummot lähettivät avoimen kirjeen kaikkien puolueiden ehdokkaille.

Avoin kirje kuntavaaliehdokkaille                                                            

Me Aktivistimummot haluamme vuoden 2021 kuntavaalien kynnyksellä kertoa, että huoli ilmastosta ja ympäristöstä on suurta yli sukupolvirajojen. Aktivistimummojen verkostoon kuuluu lähes 6000 mummoa (osa vaareja) ja kaikupohjaa ajatuksillemme on laajasti. Haluamme turvata lastenlapsillemme maailman, jossa voi elää. Korostamme erityisesti kohtuullisen elämäntavan arvoa ja toivon ylläpitämistä. Teemme yhteistyötä useiden tahojen, erityisesti nuorten ilmastotietoisten toimijoiden järjestöjen kanssa.

Aktivistimummot painottavat sitä, että suurin osa ilmaston ja ympäristön kannalta hyvistä ratkaisuista edistää myös kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Olemme vakuuttuneita, että Aktivistimummot ja muut ilmasto- ja ympäristötietoiset äänestäjät tulevat äänestämään vain ehdokkaita, jotka sitoutuvat ajamaan mm. seuraavia asioita:

• Kierrätyksen ja jätehuollon korkeatasoista ja kuntalaisille helppoa toteuttamista.

• Hävikkiruuan määrän vähentämistä ja kasvisruuan lisäämistä kaikessa kunnan järjestämässä ruokailussa.

• Hyötyliikunnan edistämistä mm. kävely- ja pyöräteitä kunnostamalla.

• Kunnan omistamien metsien hoitamista luonnon monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja  virkistyskäyttömahdollisuuksia vahvistaen.

• Alueen vesistöjen puhtauden turvaamista ja rantojen siisteyden ylläpitoa.

• Joukkoliikenteen kehittämistä siten, että oman auton tarve on mahdollisimman vähäistä.

• Ilmasto-ja ympäristöarvojen huomioimista kaikissa kunnan ratkaisuissa, kuten kaavoituksessa, kaikessa rakentamisessa ja energiataloudessa.

Toivomme, että puoluetoimistonne levittää tämän viestin kaikkien ehdokkaidenne tietoon ympäri Suomea.

Kaikkien yli 6000 aktivistimummon puolesta

Helena Kääriäinen
Anu Harkki
Armi Temmes
Leena Hinkkanen
Reetta Meriläinen
Seija Kurunmäki

kuva: Anne Leppänen

Keskustellaan aiheesta tunnisteilla #kuntavaalit2021 #mummotäänestää

www.aktivistimummot.fi

Joulumuorin liittyminen Aktivistimummoihin innosti ylisukupolviseen kohtuuskampanjaan

Joulun aika aktivoi ilmastoliikkeitä ylisukupolviseen kampanjaan kohtuuden puolesta. Aktivistimummot, Climate Move ja Ilmastovaikuttaminen kampanjoivat kohtuuden puolesta toivottaen yhdessä ”riittävän parasta joulua”. Joulunajan hyvästä tahdosta ja luontoon saakka ulottuvasta välittämisestä muistuttava kampanja näkyy toimijoitten somekanavissa joulukuun aikana. 

Kampanjan kasvona toimii Joulumuori, jonka mielestä joulu on liian arvokas pilattavaksi kohtuuttomuudella. Joulumuori tahtoo toimia tärkeän asian puolesta ja siksi päätti liittyä Aktivistimummoihin.

Riittävän paras joulu -kampanjassa Joulumuori kannustaa kaikkia viettämään kohtuullista ja armollista joulunaikaa. Joulua ei tarvitse suorittaa. Joulun ytimessä eivät ole lahjavuoret, kirkkaiksi puunatut pinnat, ylimitoitetut ruokahankinnat tai stressaava tavoite ideaalista joulusta, joka näyttää kuvissa hyvältä. Sen sijaan Joulumuori toivoo joulunviettäjien keskittyvän kohtuullisuuteen ja harkintaan muistaen, että joulunajan hyvä tahto ulottuu myös koko elonkirjoon ja sen suojelemiseen. Nykymenoa maapallomme ei kestä. Kulutuksen järkevöittämisellä voimme turvata joulut myös tuleville sukupolville. 

Ajatuksella annettu laadukas,  vaikka käytettynä hankittu tavara tai aineeton lahja tai lahjoitus hyvään tarkoitukseen antaa mielihyvää antajalle ja saajalle. Puhelinsoitto tai koronaturvallinen tervehdyskäynti ilahduttaa aikuisia enemmän kuin turha tavara. Koska joulu on lasten juhla, mummot kuuntelevat lastenlasten yksilöllisiä toiveita, mutta kavahtavat turhaa rihkamaa.  

Ilmastokriisien hidastaminen vaatii niin kulutuksen kuin politiikankin muutosta.  Toimimalla yhdessä, edistämällä oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta pystytään vauhdittamaan muutosta kohti parempaa tulevaisuutta! 

Aktivistimummot, Climate Move ja Ilmastovaikuttaminen saavat omista joukoistaan liikkeelle kymmeniä tuhansia ilmastomuutoksen hillintään sitoutuneita ihmisiä. He haastavat yhdessä mukaan kaikki ne liikkeet, järjestöt, yritykset sekä yksittäiset ihmiset, joille on tärkeää turvata hyvää elämää myös seuraaville sukupolville.  

Saat vinkkejä riittävän hyvästä joulusta seuraamalla sivujamme ja somekanaviamme sekä Joulumuorin menoa! Materiaaliamme on vapaasti jaettavissa.

Tule mukaan #riittävänparasjoulu #rauha #kohtuus #toivo  #ilmastokriisi #jouluilo

Aktivistimummot 
Climate Move
Ilmastovaikuttaminen

Riittävän paras joulu

Tänä vuonna Aktivistimummot, Climate Move ja Ilmastovaikuttaminen ovat yhdistäneet voimansa riittävän parhaan joulun puolesta. Kampanjan kasvona toimii Aktivistimummojen riveihin liittynyt Joulumuori. Häntä ovat jo pitkään surettaneet halvat ja hajoavat joulunviettotavat, jotka kuluttavat merkittävästi sekä luonnon että meidän ihmisten voimavaroja. Siksi Joulumuori tahtoo aktivoitua tärkeän asian puolesta – ja aktivoida myös meitä muita joulun juhlijoita.

Riittävän paras joulu -kampanjassa Joulumuori tahtoo kannustaa kaikkia viettämään kohtuullista ja armollista joulunaikaa. On hyvä muistaa, ettei joulua tarvitse suorittaa. Joulun ytimessä eivät ole lahjavuoret, kirkkaiksi puunatut pinnat tai stressaava tavoite ideaalista joulusta. Sen sijaan Joulumuori toivoisi näkevänsä joulunviettäjien keskittyvän kohtuullisuuteen ja harkintaan. Niihin perustuvat teot ovat välittämistä, joka ulottuu sekä itseen, toisiin että myös maapallomme tilaan. 

Joulun juhlimiseen voi liittyä paljon erilaista kuormittavuutta: kiihtyvä kulutuskäyttäytyminen merkitsee raskaan joulun toivotusta sekä meille ihmisille että maapallolle. Pidättäytymällä parhaamme mukaan joulunajan kulutushysteriaan tempautumisesta, voimme hidastaa osaltamme ilmasto- ja ympäristökriisejä. Kaiken lisäksi ajatuksella ostettu kohtuullinen lahja on myös saajalleen merkityksellinen, verrattuna silkan ostamisen takia hankittuun, nopeasti unohtuvaan tavarapaljouteen. Näin oma harkinta ja kohtuus korostavat sekä henkilökohtaisia ilmastotekoja että joulunajalle tärkeää lähimmäisten huomioimista.

Joulumuori muistuttaa, että harkintaa ja kohtuullisuutta voi soveltaa myös joulukiireisiin. Tänä vuonna hiljentymistä on hyvä harjoitella - kaupoissa kun ei muutenkaan tulisi sankoin joukoin kokoontua. Kun karsii stressaavia siivous- ja ostosaikatauluja, ehtii pysähtyä pohtimaan joulun ulottuvuuksia rauhan ja rakkauden juhlana. Mitä jos joulusiivous tarkoittaisikin puhtaiden ja ehjien vaatteiden eteenpäin lahjoittamista? Tai pitäisikö sinun tänä vuonna herätellä perheesi ja ystäviesi kanssa keskustelua lahjan antamisen merkityksestä, myös lasten perspektiivistä? 

Reiluutta Joulumuori on pohtinut paljon, näkyyhän ilmasto- ja ympäristökriisi kotimaisemissakin. Kriisien hidastaminen vaatii niin kulutuksen kuin politiikankin muutosta. Joulumuorilla on vahva usko joukkoistamisen voimaan: toimimalla yhdessä, edistämällä oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta pystymme vauhdittamaan muutosta.

Kun muistaa olla lempeä itseään kohtaan, voi huomata, että joulunajan hyvää tahtoa on helpompi ulottaa myös muihin – ja koko elonkirjoon. Kaikkein paras joulu on juuri sellainen, joka sinulle riittää. Ja luonto kiittää.

Lue lisää Riittävän paras joulu -kampanjasta:
Aktivistimummot
Climate Move
Ilmastovaikuttaminen

Lapsen oikeus huomiseen

On menossa YK:n lapsen oikeuksien viikko, jonka teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Teema on erityisen ajankohtainen nyt, kun kamppailemme maailmanlaajuisen pandemian ratkaisemiseksi muiden kestävään kehitykseen liittyvien ongelmien lisäksi. 

Lapsen oikeus tulevaisuuteen vaatii meiltä aikuisilta konkreettisia toimenpiteitä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Tilanne vaatii myös kasvatuksellista pohdintaa: kuinka kasvatetaan lapsista toisaalta tietoisia siitä huolestuttavasta tosiasiasta, että meillä on suuria ongelmia ratkaistavana, ja toisaalta tietoisuutta siitä, ihmiskunnalla on vakuuttava historia keksiä ongelmiin ratkaisuja? 

Lapsille tietoisuutta sekä ongelmista että ratkaisuista

Jos tämä pandemia on jotakin meille opettanut, niin tämän: yksilöllisillä, paikallisilla ja kansallisilla toimenpiteillä on merkitystä. Pandemia on koskettanut koko maailmaa, mutta hyvin eri tavoin, riippuen siitä, miten haasteisiin on vastattu. Paradoksaalisesti tämä voi luoda meille toivoa. Liika tietoisuus käsillä olevista ongelmista voi olla musertavaa lapselle, ja johtaa passiivisuuteen tai kyynisyyteen. Mutta tietoisuus siitä, että jokaisella teolla on merkitystä, luo toivoa. 

Nyt tarvitaan toivon pedagogiikkaa

Toivon pedagogiikka tarkoittaa, että lapsella on oikeus paitsi tulevaisuuteen myös huomiseen. Lapsen aikaperspektiivi on erilainen kuin aikuisen, ja kun elämme epätietoisuudessa siitä, miltä maailma näyttää helmikuussa, arkeen kannattaa rakentaa myönteisiä asioita, joita lapsi voi odottaa ilolla, kuten huomista luontoretkeä tai kakun leipomista lauantaina. Kun arjessa on iloa tuottavia rutiineja, elämään syntyy optimistinen pohjavire, joka auttaa uskomaan valoisaan tulevaisuuteen. 

Lapsen osallisuus

Keskeistä toivon pedagogiikassa on myös lapsen osallisuus. Kun lapsi saa olla mukana suunnittelemassa uusia tapoja toimia, hänelle muodostuu ymmärrys. Kun lapsi saa viettää mukavia hetkiä luonnossa vaikkapa metsässä samoilemassa, lapsessa herää rakkaus luontoon. Kun lapsen avuliaisuutta tuetaan ja hän oppii toimimaan myönteisesti ryhmässä, hänestä tulee empaattinen. Kun lapsella vahvistuu kokemus siitä, että asioille kannattaa ja voi tehdä jotakin, se luo merkityksellisyyttä ja toivoa.

Lapsella on oikeus unelmoida valoisasta tulevaisuudesta ja hänellä on oikeus huomisen iloon.  

Mirjam Kalland
varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto
Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja

Kuva: Maarit Kytöharju, Helsingin yliopiston nettisivut

Puhutaan ruoasta ja ilmastosta

Puhutaan ruoasta ja ilmastosta Facebook-livelähetyksessä 26.11. klo 14. Tule Aktivistimummot-facebookkanavalle kuulemaan ja kyselemään.
Puhumme siitä, mihin suuntaan ruokavaliomme ovat menossa ja mitä vaikutuksia muutoksilla on.

Olemme kiinnostuneita siitä, mitä mummot ajattelevat muutoksista ja niiden reiluudesta. Vastaamme kysymyksiin ruoasta, ravitsemuksesta ja reilusta muutoksesta kohti ilmastoystävällisempää ruokaa. 
Vastaajina Reilu Ruokamurros eli Just food-tutkimushankkeen asiantuntijat.

• tutkimuspäällikkö, ETT Liisa Valsta THL:stä

• tutkijatohtori, filosofi Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta

Juontajana Aktivistimummo, ruokavaikuttaja, MMM Seija Kurunmäki 

TERVETULOA MUKAAN!