#MummotÄänestää 13.4.2025

Viime viikolla 27.3.2025 Aktivistimummot järjestivät kuntavaalipaneelin Eurooppasalissa. Paneeliin saatiin viisi pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokasta. Heiltä kysyttiin kuntien energia-, maankäyttö-, liikenne- ja ruokapalveluratkaisuista. Paneelin moderaattoreina toimivat aktivistimummot Leena Brandt ja Armi Temmes.  Esillä oli mummojen päättäjäteema: ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!

Paneelin osallistujat: Kansanedustaja Tiina Elo (Vihreät, Espoo), Kansanedustaja Henrik Vuornos (Kokoomus, Espoo), , Marleena Isomaa (PS, Helsinki), kansanedustaja Elisa Gebhard ( SDP, Helsinki) ja  Katri Penttinen, varavaltuutettu (Kokoomus, Helsinki). Muutamiin kysymyksiin panelistit vastasivat lippuäänestyksellä. Yhtenä kysymyksenä oli se, pitäisikö kuntaruokailussa (mm. koulut) siirtyä entistä enemmän kasvisruokaan ja alkaa noudattaa Greenpeacen #PuoletParempaa -kampanjan mukaista ruokavaliota. Tavoite on, että kunnissa tarjotaaan puolet vähemmän eläinperäistä ja tilalle ravitsevaa kasvipohjaista!

Vastaukset olivat myönteisiä. Kaikki edustajat olivat kasvisruoan lisääminen kannalla (vihreät äänestylaput). Perussuomalaisten Marleena Isomaa otti esiin huolen alkutuottajien hyvinvoinnista. Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että alkutuottajille pitää turvata oikeudenmukainen korvaus heidän työstään. Myös kotimaisen suosimisesta sesonkien puitteissa oltiin yksimielisiä.

Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään 13.4. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 2.–8.4.2025. Äänestämällä vaikutamme siihen, ketkä päättävät meidän jokaisen arkea koskevista asioista ja tulevaisuuden linjauksista seuraavat neljä vuotta.
- Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. 
- Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. 

Me mummot olemme paitsi iso myös aktiivisimmin äänestävä ikäluokka. Nyt on aika äänestää ja saada äänemme kuuluville. Sekä omasta että lastenlastemme puolesta.

Itämeri kaatopaikasta näyteikkunaksi

Itämerestä on tulossa likakaivo ja kaatopaikka. Aktivistimummoissa huolestuttiin todella, kun luimme Hesarista (3.3.2025) uutisen
että Itämereen saa luvan kanssa päästää vaarallisia myrkkyjä. Asiaa seuranneet Aktivistimummot Armi Temmes ja Päivi Salpakivi-Salomaa ottivat kantaa asiaan. Kaatopaikan sijaan Itämerestämme voidaan tehdä Pohjolan näyteikkuna. Ei keksitä enää uusia tekosyitä siitä, ettei se olisi mahdollista.

Mäntyöljy, styreeni, bentseeni, muovi, öljy, oudot tunnistamattomat rasvakokkareet. Näitä kaikkia on hiljattain kipattu Itämereen kuin se olisi kaatopaikka. Mereen päätyy vesieliöille, linnustolle ja kalastolle vaarallisia aineita, jotka vaikuttavat koko ekosysteemiin, ja ravintoketjun myötä kaikki nämä lopulta päätyvät ihmiseen.    

On vuosi 2025 ja ekologista tietoa laajalti saatavissa, mutta edelleen monet yritykset jatkavat toimintaa noudattaen minimivaatimuksia. Vedotaan lakiin, tietämättömyyteen, vihollistoimiin, kiusantekoon. Vedotaan liiketoiminnan kilpailullisiin suojiin ja kustannuksiin. Aikapulaan ja kansainvälisiin käytäntöihin. Mutta nämä vetoomukset eivät vaikuta siihen, että luonto kärsii ja sitten ihminen itse.

Edelläkävijäyritykset ovat luoneet omat norminsa. He kehittävät jätteistä uusia tuotteita, kierrättävät ja hävittävät ylijäämän asianmukaisesti. He ajattelevat, että merten kalaa syödään nyt ja tulevaisuudessakin. He varmistavat, että merenalaiset ajokasniityt säilyvät lapsillemmekin. He uskovat, että merten uskomaton monimuotoisuus on meidän rikkautemme ja paras aarteemme.

Me Aktivistimummot emme hyväksy Itämeren likaamista. Itämeri ja etenkin sen sisälahdet ovat erittäin herkkiä luontokohteita. Asioissa, joissa lainsäädäntö kulkee terveen järjen jäljessä, on mahdollista luoda yritysten omiin tiukempin normeihin perustuvia hyviä esimerkkejä. Parasta tietenkin on, jos lainsäädäntö saadaan koskemaan kaikkia samanlaisena. Aktivistimummot vaativat, että vaaralliset aineet puhdistetaan satamissa, että öljyvahingot estetään jo ennakolta, että jätteille etsitään järkevät käyttökohteet sen sijaan, että Itämeremme toimisi edelleen kaatopaikkana.

Kirjoittajat: Armi Temmes, MMT ja Päivi Salpakivi-Salomaa, MMM
Kuva: HS 3.3.2025 Lassi Rinne

www.aktivistimummot.fi

Sähköpostit:
Armi: armi.temmes at gmail.com
Päivi: salpasalo at hotmail.com

Nyt tarvitaan ilmastoviisaita päättäjiä

Aktivistimummojen tavoitteena on hillitä ilmastokriisiä ja ympäristöuhkia. Nyt on puhuttu paljon kunnissa tehtävistä hiilikuormaan ja lähiluontoon vaikuttavista päätöksistä. Mutta tehdäänkö hyvinvointialueilla ilmastoon ja ympäristöön vaikuttavia päätöksiä? Kyllä tehdään! Lue tästä kahden lääkärin ja aktivistimummon kirjoittamasta blogista, mitkä hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavat myös ilmastoon ja ympäristöön.

Hyvinvointialueet ovat iso toimija Suomessa. Ne ovat myös merkittävä ilmaston ja ympäristön kuormittaja: Vuonna 2019 sosiaali- ja terveydenhuollon päästöjen osuus oli 6,5 % koko Suomen kulutusperäisistä päästöistä. Kuormaa kertyy mm. alueiden omista ja vuokraamista kiinteistöistä ja uudisrakentamisesta. Hyvinvointialueiden toimintaan liittyy paljon autoilua mm. palo-ja pelastustoimen tehtävissä tai kotihoidon toteuttamisessa. Alueet myös tekevät kukin miljoonaluokan tarvike- yms. hankintoja ulkopuolisilta toimijoilta.

Hienoja tavoitteita, toteutusta vailla!

Monet hyvinvointialueet ovatkin laatineet ilmasto-ohjelmia, jotka tähtäävät systemaattisesti päästöjen vähentämiseen tai hiilineutraaliuteen. Uudenmaan Vihreät Ry:n tiedotteen (30.10.2024) mukaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on yltänyt kunnianhimoisimpaan ilmasto-ohjelmaan koko maassa: alue on päättänyt olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Monet muutkin hyvinvointialueet ovat kirjanneet hienoja tavoitteita ilmasto-ohjelmissaan. Parhaidenkin kohdalla kuitenkin puuttuu se oleellisin: ohjelmien toteuttaminen! Meidän äänestäjien on valittava seuraavalle kaudelle sellaiset päättäjät, jotka pyrkivät tinkimättä ilmastoviisaisiin päämääriin.

Ilmastoa ja rahaa voidaan säästää yhtä aikaa

Kun julkisuudessa puhutaan hyvinvointialueista, koskee puhe yleensä rahaa: rahoja on leikattu ja sen myötä uhka palvelujen supistamisesta ja suoranaisesta kurjistamisesta leijuu ilmassa. Suuri osa ilmastoystävällisistä ratkaisuista on onneksi kustannusneutraaleja tai jopa rahaa säästäviä. Esimerkiksi energiatehokkuuden huomioiminen laite- ja tilahankinnoissa ei lisää kustannuksia ja jotkut toimet kuten kodinhoitopalveluiden reitityksen parempi suunnittelu tai kaikenlaisen hävikin välttäminen tuovat säästöä.  Kustannuksia lisäävät ratkaisut kuten vaikkapa pyöräedun tarjoaminen työntekijöille saattavat maksaa itsensä takaisin jossain toisaalla: pyöräily voi vähentää sairaslomia ja lisätä sitoutumista työpaikkaan, mikä säästää vuokratyövoiman hankkimiselta.

Ilmastoteot ovat myös terveystekoja

Ilmasto- ja ympäristöseikat liittyvät hyvinvointialueisiin toistakin kautta: ne aiheuttavat jo nyt monenlaisia ongelmia, joista hyvinvointialueet joutuvat vastaamaan. Ilmastonmuutos lisää äärimmäisten sääilmiöiden, kuten rankkasateiden ja ukkosmyrskyjen, esiintymistä ja rajuutta. Tällä on suoria vaikutuksia pelastustoimen tehtäviin, kuten monenlaisten hälytystehtävien määrän kasvuun. Lisääntyvät hellejaksot ja heikentynyt ilmanlaatu rasittavat erityisesti ikääntyneiden terveyttä. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi heikentää ihmisten vastustuskykyä ja näin lisätä esimerkiksi kroonisten sairauksien, erityisesti astman ja allergioiden, esiintyvyyttä. Ilmastonkriisi ja biodiversiteetin heikentyminen voivat aiheuttaa koko väestön mutta erityisesti nuorten mielenterveydelle lisäkuormaa ja kasvattaa osaltaan mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarvetta. Ja globaalisti ajatellen ilmastokriisi uhkaa ruuantuotantoa, aiheuttaa lisääntyvästi sotien uhkaa ja lisää pakolaisuutta, jotka vaativat hyvinvointialueiden varautumista, mahdollisimman kestävin keinoin, kasvaviin tarpeisiin.

Mummoviisaus on ilmastoviisautta - käytetään sitä myös äänestyskopissa

Meidän mummojen pitää siis äänestää viisaasti. Hyvinvointialueiden tulee tietysti ennen muuta vastata terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä tehtävistään. Mutta meidän mummojen pitää osata ajatella laajemmin eikä langeta ehdokkaiden houkuttaviin lupauksiin juuri tietyn alueen lähipalveluiden parantamisesta. Kaikessa päätöksenteossa on huomioitava lasten ja seuraavien sukupolvien tulevaisuus toimimalla ilmasto ja ympäristö huomioiden. Meidän on siis löydettävä ehdokkaita, jotka varmasti ymmärtävät tämän. Mutta meidän kannattaa myös itse osallistua talkoisiin pienentämällä omaa hiilijalanjälkeämme ja huolehtimalla parhaamme mukaan omasta ja läheisten terveydestä ja hyvinvoinnista.

#MummotÄänestää

Aluevaalitja kuntavaalit järjestetään 13.4. sunnuntaina 13.4.2025. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 2.–8.4.2025. Äänestämällä vaikutamme siihen, ketkä päättävät meidän jokaisen arkea koskevista asioista ja tulevaisuuden linjauksista seuraavat neljä vuotta.
- Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin, jotka vastaavat hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. 
- Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin, jotka päättävät kunnan toiminnasta ja taloudesta. 

Me mummot olemme paitsi iso myös aktiivisimmin äänestävä ikäluokka. Nyt on aika äänestää ja saada äänemme kuuluville. Sekä omasta että lastenlastemme puolesta.

Kirjoittajat:

Helena Kääriäinen ja Liisa Viheriälä ovat aktivistimummoja ja ilmastolääkäreitä

Kuva: Sasha Silvala / Yle

Kuntavaalit lähestyvät – eihän ehdokkaasi ole fossiili?

Kunnat ovat ilmastonmuutoksen kannalta tärkeitä toimijoita. Siksi äänestäminen tulevissa kuntavaaleissa on tärkeää. Tutkimalla puolueiden ohjelmia ja vaalikoneita voi löytää ehdokkaan, joka haluaa valtuustossa toimia niiden asioiden puolesta, joita juuri sinä pidät tärkeinä. Varmista, ettei ehdokkaasi tue fossiilisen energian käyttöä! Mitä useampaan alla esitettyyn kysymykseen ehdokkaasi vastaa kielteisesti, sitä fossiilimpi hän on!

Energia

Sähkön voi jokainen ostaa valitsemaltaan sähkön tuottajalta, mutta kaukolämmön tuotanto on useimmissa kunnissa kunnan hallinnassa. Kunnat ovat suuria lämmitysenergian kuluttajia vuokra-asunnoissa, kouluissa ja muissa julkisissa rakennuksissa.

Fossiilisten polttoaineiden käyttö kaukolämmön tuotannossa on vähentynyt jyrkästi viimeisten 15 vuoden kuluessa, mutta vieläkin runsas viidennes tuotetaan öljyllä, kivihiilellä, maakaasulla tai turpeella. Uusiutuvista suurin on energiapuu – noin kolmannes. Tulevaisuudessa kaukolämpö sähköistyy ja polttaminen vähenee. Lämpöpumput, jotka voivat hyödyntää erilaisia hukkalämpöjä, ovat keskeinen teknologia. On tärkeää myös hyödyntää halvan sähkön hetkiä esimerkiksi tuottamalla lämpöä sähkökattiloilla tai varastoimalla lämpöä suuriin luolastoihin. Näistä kaikista on jo kunnissa esimerkkejä.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi kuntansa kaukolämmön tuotannon sähköistymistä ja siten polttoon perustuvan kaukolämmön vähenemistä?

Suomessa rakennuksissa kuluu noin 40 % kaikesta käyttämästämme energiasta. Kuntakonsernien omistuksessa arvioitiin vuonna 2023 olevan hieman yli 43000 rakennusta. Kuntien rakennusten kunnossapito on ollut puutteellista ja korjausvelkaa on kertynyt. Huonokuntoinen rakennus on yleensä myös energiasyöppö.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi julkisten rakennusten hyvää kunnossapitoa ja energiatehokkuutta?

Energiansäästöä ja energiatehokkuutta on edistetty valtion ja kunta-alan välisin sopimuksin jo 1990-luvulta lähtien.  Vuoden 2023 lopussa mukana oli 157 kuntaa ja kuntayhtymää, joissa asuu  83 % Suomen asukkaista. Toimenpiteillä on saatu kunnissa merkittäviä taloudellisia säästöjä. Toinen sopimuskausi on päättymässä vuonna 2025 ja jatkoa suunnitellaan vuosiksi 2026-2035.

Kysymys: Tukeeko ehdokkaasi kuntansa liittymistä julkisen alan energiansäästösopimukseen?

Liikenne

Mitä enemmän energiantuotannon päästöt vähenevät, sitä suurempi on liikenteen päästöjen osuus kasvihuonekaasujen päästöistä. Esimerkiksi Helsingissä ennusteen mukaan liikenne on nousemassa suurimmaksi päästölähteeksi vuonna 2025. Sama on tapahtumassa Suomen muissakin kaupungeissa ja kunnissa. Keskeistä on suitsia yksityisautoilua esimerkiksi julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen palvelua parantamalla. Suurimmissa kaupungeissa henkilöautojen käyttöä voidaan rajoittaa pysäköintikielloin ja -maksuin, ruuhkamaksuin ja suoranaisin ajokielloin. Autojen sähköistyminen vähentää päästöjä. Kuntien omien ajoneuvojen sekä bussien sähköistäminen on suoraan kuntien päätösvallassa. Päätökset ovat kipeitä, mutta niitä ilman hiilineutraalius ei toteudu.

Kysymys: Edistääkö ehdokkaasi julkista liikennettä, kevyttä liikennettä sekä kunnan omien ajoneuvojen sähköistämistä?

Luonnon monimuotoisuus ja maankäyttö

Erilaiset maankäyttöön liittyvät päätökset ovat kuntapäättäjien pöydillä – onhan kunnilla kaavoitusmonopoli. Näillä voidaan vaikuttaa rakentamisen lisäksi esimerkiksi liikenteeseen sekä virkistys- ja suojelualueisiin. Kunnat ovat merkittäviä metsäomistajia – yhteensä kuntien metsäomaisuus on noin 400 000 ha. Metsienhoitoon liittyvät päätökset vaikuttavat etenkin luonnon monimuotoisuuteen. Lähiluonnon suojelu on sekä monimuotoisuuden turvaamista että hyvien ulkoilumahdollisuuksien tarjoamista, millä on suuri vaikutus myös asukkaiden terveyteen. Luontokadon torjumiseksi kunnille on suositeltu erityisen Luonnon monimuotoisuusohjelman eli LUMO-ohjelman laatimista. Sellainen on jo monilla kunnilla, mutta ei läheskään kaikilla.

Kysymys: Onko ehdokkaasi sitoutunut kuntansa LUMO-ohjelman tekemiseen ja toimenpiteiden edistämiseen?

Ruoka

Emme aina huomaa, että kunnat ovat melkoisia ruokkijoita – kouluissa, päiväkodeissa, lounasravintoloissa ja seniorikodeissa. Eikä ole yhdentekevää, miten tämä tehdään. Hävikin vähentäminen ja kasvisten suosiminen ovat eräitä keinoja.

Suomalaisten lihankulutus on kasvanut mummojen lapsuusvuosien jälkeen kaksinkertaiseksi. Lihankulutuksen puolittaminen ei siis ole lainkaan mahdoton tavoite.

Suomalaisilta syntyy ruokahävikkiä keskimäärin 20-25 kg vuodessa. Se on hurja määrä, joka aiheuttaa sen, että kaikki tuotantoketjun päästöt ovat syntyneet turhaan. Kuntien ruokatarjoilussa on monia keinoja vähentää ruokahävikkiä.

Kouluruokailun järjestämisestä ja kustannuksista vastaa jokainen kunta.  Kouluruoalla on myös tärkeä kasvatustehtävä ja sillä on suuri vaikutus suomalaisten hiilijalanjälkeen. Tärkeää on, että kunnan tavoitteet ovat yhteiset ja yhteistyö kunnissa toimii. 

Kysymys: Tukeeko ehdokkaasi kuntansa tarjoaman ruokailun lihankulutuksen puolittamista ja hävikin torjuntaa.

Teksti:
Armi Temmes, aktivistimummo ja MMT
Piirros:
Anne Leppänen, aktivistimummo ja kuvittaja

Aktivistimummot-liike valmistautuu alue-ja kuntavaaliin teemalla ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!
Keskitymme kuntavaaliin, koska ilmastoon ja luontoon vaikuttavat päätökset (energia-, maankäyttö-, liikenne-, ruokapalveluratkaisut) tehdään kunnissa. Kysymme kuntavaaliehdokkailta: Oletko fossiili? Aktivistimummojen oma KUNTAVAALIPANEELI 27.3.2025.

Kuusi hyvää syytä äänestää kuntavaaleissa

Jokainen meistä asuu kunnassa. Kunta pitää huolta kansalaisen, siis meidän, perustarpeisiin vastaamisesta. Kuntavaaleissa jokainen voi äänestämällä vaikuttaa siihen, kuinka viisaasti tarpeisiin vastataan. Ei ole samantekevää, ketkä asioista päättävät ja millaisten arvojen pohjalta niitä hoidetaan.

Alue- ja kuntavaalit järjestetään 13.4.2025. Nyt on aika palauttaa mieleen ainakin kuusi hyvää syytä, miksi kannattaa äänestää:

1.        Kunta vastaa päiväkodeista ja kouluista. Ei ole yhdentekevää, miten ja missä lapsia kasvatetaan. Minkäkokoinen päiväkoti on, millaisessa ympäristössä päiväkoti tai koulu toimii.  Voiko pihalla leikkiä ja pelata, onko sieltä pääsy luontoon?

2.        Kunta huolehtii kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Onko tarjolla helposti saavutettavia kirjastoja, konserttitaloja, uimahalleja, jäähalleja, hiihtolatuja, urheilukenttiä, skeittipuistoja?

3.        Kunta päättää, mihin saa rakentaa ja millaista. Louhitaanko lähikallio olemattomiin, tuleeko sinivuokkometsän tilalle kerrostaloja, saako rannat täyttää rakennuksilla? Korjataanko vai rakennetaanko uutta? Minne sijoitetaan sairaala? Mahtuuko talojen ympärille puita, pensaita, kukkia tai nurmea?

4.        Kunta vastaa siitä, että ihmiset saavat puhdasta juomavettä ja siitä, että likavedet menevät oikeisiin paikkoihin.

5.        Kunnat huolehtivat siitäkin, että ihmiset pääsevät kotoaan työhön, kouluun ja harrastuksiinkin. Kunta tuottaa rakenteet niin yksityiselle kuin julkisellekin liikenteelle. Mihin rakennetaan ja millaiset väylät, raiteet, tiet, sillat, maan alle vai päälle?

6.        Kunnan vastuulla on myös se, että ihmisillä on viihtyisä ympäristö elää. Nyt ja tulevaisuudessa. Se tarkoittaa monen muuan asian lisäksi luonnon monimuotoisuuden turvaamista, ilmastomuutoksen torjuntaa ja kestävän kehityksen huomioon ottamista kaikessa.

Alue-ja kuntavaalit järjestetään 13.4.2025. Ennakkoäänestys Suomessa 2.–8.4.2025  Lisää tietoa täältä.

Aktivistimummot-liike alkaa valmistautua alue-ja kuntavaaliin viikolla 7 teemalla ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!
Keskitymme kuntavaaliin, koska ilmastoon ja luontoon vaikuttavat päätökset (energia-, maankäyttö-, liikenne-, ruokapalveluratkaisut) tehdään kunnissa.
Emme unohda aluevaalin merkitystä (terveys!) .

Tulossa on:

• Blogi, jossa tietoa aluevaalin merkityksestä jokaiselle mummolle

• Näkökulmia kuntien ilmastopäätösten vaikutuksista (blogisarja Aktivistimummojen sivuilla)

• Haaste ehdokkaille: Oletko fossiili?

• Kuntavaalipaneeli 27.3.2025.

• Keskustelua Facebookissa, X:ssä ja Instassa tunnisteella #MummotÄänestää #Kuntavaalit2025 #Aktivistimummot 

Aktivistimummojen kuntavaalipaneeli

ILMASTOJAHKAILU EI KÄY!

Aktivistimummojen kuntavaalipaneeli Eurooppasalissa (Malminkatu 16) torstaina 27.3.2025 klo 16-18. 

Aktivistimummot kysyvät pääkaupunkiseudun kuntavaaliehdokkailta kuntien energia-, maankäyttö-, liikenne- ja ruokapalveluratkaisuista.
Paneelin moderaattoreina aktivistimummot Anu Harkki ja Armi Temmes.  

Paneelin osallistujat: Kansanedustaja Tiina Elo (Vihreät, Espoo), Katri Penttinen, varavaltuutettu (Kokoomus, Helsinki), Marleena Isomaa (PS, Helsinki), kansanedustaja Elisa Gebhard ( SDP, Helsinki) ja Kansanedustaja Henrik Vuornos ( Kokoomus, Espoo). 

Kysymys kuuluu: Oletko fossiili?

Tervetuloa mukaan!

Kysy lisää:

Anu Harkki
Aktivistimummo ja European Climate Pact Ambassador

anu.harkki1@gmail.com
tel +358400436997

aktivistimummot.fi

#MummotÄänestää #Kuntavaalit2025