Yhteenveto alkuvuoden Facebook-keskustelusta

Aktivistimummojen Facebook-ryhmän ylläpitäjä viestinnän tutkija Anne Leppänen veti yhteen ryhmän alkuvuoden keskustelua. Vuosikymmen alkoi Toivon kuukaudella, helmikuun teema oli Metsä ja maaliskuussa Huomisen ruoka, mutta kesken maaliskuun tuli korona, joten huomisen ruoan pohdiskelu jäi huomiseen!

Yleensä me ryhmän ylläpitäjät nostamme esiin postauksia vain ilmastoasioista ja joskus jotain kevyempää vaihtelun vuoksi. Nyt pandemian aikana tästä joustetaan, eli koronasta puhutaan mutta periaatteidemme mukaan: rauhallisesti ja faktaa.

Mutta ne aiemmat asiat. Ryhmässä jaetaan eniten asiapitoisia linkkejä ilmaston ympäriltä. Jaetuissa linkeissä on valtavasti TIETOA ilmaston lämpenemisestä, syistä ja seurauksista, taustoista ja ilmastonmuutoksen vastaisista toimista. Aika perusteellistakin tietoa eri alueilta on ryhmässä tarjolla. Jos joku haluaa ottaa ilmastoasiat haltuun, kannattaa käydä ryhmämme sisällön läpi!

Tammikuussa korostuivat TOIVOA HERÄTTÄVÄT asiat, vaikka eivät ne myöhemminkään ole unohtuneet. Ensimmäisessä Oodi-tilaisuudessamme todettiin, että ilmastoahdistukseen auttaa pyrkiminen yhdessä hyvään. Asiasta puhuttiin myös tapahtuman tallenteen innoittamana.

Tuntuu, että todella paljon TEHDÄÄN JO. Ihmiset tiedostavat, että olemme vakavan ongelman äärellä. Muutetaan kulutuskäyttäytymistä. On useita joukkoja, jotka toimivat ilmaston puolesta omalla tavallaan. Keksitään uusia tuotteita ilmastoa ja luontoa kuluttavien tilalle ja haittoja korjaamaan – eikä vähiten Suomessa. Yritykset vauhdittavat siirtymistä ilmastoystävälliseen tuotantoon. Suojellaan metsiä ja istutetaan uutta. Ilmastonmuutos on politiikan teema ja yritysten kilpailukeino. Näyttää hyvältä. Aiheessa on kuitenkin MONIA PUOLIA. Esimerkiksi fossiilisisten polttoaineiden käytön vähentäminen on tärkeää, mutta vaikeaa. Se kuvastuu ryhmässämmekin; ehkä eniten on väitelty ja pohdittu, millaisella polttoaineella pitäisi liikkua. On otettava huomioon, miten sähkö tuotetaan, millaiselta viljelmältä palmuöljy on kotoisin ja mitä uuden tyyppisen auton valmistus merkitsee.

Postauksissa on paljon myös ohjeita ja KEHOTUKSIA – oikeiden valintojen tekemiseen kotona ja vaikuttamiseen laajemmin. Minulla on sellainen kuva, että monet kokevat hankalaksi vetoomusten allekirjoittamisen tai pienen summan osoittamisen ilmastonsuojeluun, vaikka omassa elämässä oikeiden valintojen teko on itsestään selvää. Nuo osallistumiset olisivat kyllä hyvä juttu, koska päättäjät kuuntelevat helpommin suuren joukon ääntä. Asiat voisivat vauhdittua.

Helmikuussa Aktivistimummoihin perustettiin alaryhmä Aktivistimummojen Metsänvaalijat, jossa käydään keskustelua erityisesti suomalaisesta metsästä. Tässä ryhmässä kehitettiin MUMMONMETSÄ-PROJEKTI. Se arvioitiin luotettavimmaksi ja tehokkaimmaksi tavaksi taata biodiversiteetiltään rikkaan metsän säilyminen. Luonnonperintösäätiön mummonmetsään laitettu raha ei mene hukkaan.

Yleensä ryhmässä ollaan samaa mieltä siitä, millaisin keinoin ilmaston lämpenemistä estetään. Muutamat yrityselämään liittyvät postaukset herättivät VÄITTELYÄ. Jos Kellogg’s muuttaa tuotettaan ympäristöystävällisemmin valmistetuksi, mitä pitää ajatella? Voiko antaa aplodeja yritykselle, jonka toiminnassa on vielä korjaamista? Entä miljardööri Bezosille, joka antaa valtavan summan ilmaston lämpenemisen vastaiseen työhön – mutta jonka omaisuus on kerätty ilmastoa rasittaen? Onko fiksua ostaa Fortumin osakkeita, jotta pääsee yhtiökokoukseen saamaan oman äänen ilmaston puolesta kuuluviin, jos ei voi hyväksyä yrityksen toimintaa? Näitä on pohdittu. Olemme ylläpidossa sitä mieltä, että erilaisista näkemyksistä on voitava keskustella.

Maaliskuussa tuli KORONA. Jouduimme siirtämään maaliskuun Oodi-tilaisuutemme ”Huomisen ruoka”. Myös huhtikuun “Vastuullinen vaate”-tapahtuma siirtyy syksyyn. Pelargonian saajan julkistus ja sen luovutus valitulle yritykselle siirtyi. Ilmasto hengähtää, kuten tuoreissa postauksissa todetaan. Tässä on tuore, ajatuksia herättävä linkki sivultamme: Perttu Pölönen: Ei anneta hyvän kriisin mennä hukkaan.

Jatketaan keskustelua ja ollaan valmiina ilmastoaktivismiin, kun koronakriisi on voitettu ja maailma alkaa katsoa ympärilleen.
Aktivistimummojen tarkoitus lastenlasten hyvän elämän vaalijoina sekä empatian ja toivon tuojina ovat ajankohtaisia teemoja aina.

Anne Leppänen
aktivistimummo
viestinnän tutkija

Aktivistimummot, faktan välittäjiä myös koronakriisissä

Alkuperäinen motiivimme Aktivistimummojen yhteenliittymiseen oli ilmastonmuutoksen hillintä, toivon ja kohtuuden asenteen vahvistaminen ja faktoihin perustuva viestintä. Ilmastonmuutos vaikuttaa taustalla koko ajan, mutta emme halua hiljentää kanavaamme akuutin koronakriisin ajaksi. Toimimme edelleen toivon asialla ja faktojen välittäjinä. Tärkein kanavamme on Aktivistimummot-Facebook-sivusto, joka tavoittaa yli 5000 mummoa laajoine verkostoineen.  Myös @Aktivistimummot -twitterseuraajamäärä kasvaa.

Nyt valtioneuvosto on pyytänyt someviestijöiden apua.

Valtioneuvoston kanslia on kutsunut somevaikuttajat mukaan koronaviestintään kaikkien kansalaisten tavoittamiseksi. Tarkoituksena on varmistaa, että koronakriisistä on tarjolla oikeaa tietoa kaikissa kanavissa. Somevaikuttajat, myös meidän laajeneva Aktivistimummot-ryhmämme Facebookissa, ovat huoltovarmuuskriittisiä toimijoita kriisiaikoina. Nyt elämme kriisiä. Suomi on tiettävästi ainoa maa, joka on määritellyt somevaikuttajat huoltovarmuuskriittisiksi toimijoiksi. Nyt kannamme tätä vastuuta.

Somevaikuttaja: Jaa eteenpäin vain faktaa.

Aktivistimummot on kiinnittänyt Facebook-ryhmäsivulleen linkin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimpaan ja päivittyvään tietoon koronaviruksesta. Tämän lisäksi alamme välittää valtioneuvoston, huoltovarmuuskeskuksen Mediapoolin ja Ping Helsingin koordinoimaa Faktaa koronasta -viestintää. Näistä kanavista tuleva tieto on luotettavaa.

Aktivistimummojen rooli viestijöinä on erityinen, sillä joukoissamme on paljon koronaepidemian kriittiseen riskiryhmään kuuluvia - isovanhempia ja yli 70-vuotiaita. Yhdessä toimimalla voimme estää väärien tietojen leviämisen sosiaalisessa mediassa. Toimisimme näin myös ilmastokriisitilanteessa. 

Me Aktivistimummot kehitämme medialukutaitoamme ja olemme kriittisiä. Monet somettajat saavat nykyään enemmän seuraajia kuin perinteiset mediat tilaajia. Kuka tahansa voi julkaista ja levittää  nopeasti myös väärää tietoa.  Me haluamme olla estämässä väärän tiedon leviämistä korvaamalla sitä oikealla. 

Olemme etulyöntiasemassa: Meillä on aikaa seurata useita eri medioita, mikä auttaa luotettavuuden arvioinnissa. Valitettavasti valeuutisten levittäjät käyttävät hyväksi poikkeustiloja aikaansaadakseen hämmennystä. Valheet ja väärinkäsitykset täyttävät helposti tyhjiön, jos faktatietoa ei ole tarjolla. Roolimme faktan välittäjinä on siis ensiarvoisen tärkeä.  

Koronakriisissä juuri nyt tärkeintä on suojautuminen ja suojaaminen. Uutisia emme voi valikoida, vaan joudumme kohtaamaan tosiasioista ikävimmätkin. Emme voi tulkita emmekä soveltaa, vaan meidän täytyy totella poikkeusolojen määräyksiä ja luottaa viranomaisiin. 

Ollaan tarkkana sekä suojautumissa että siinä, että välitämme vain faktaa koronasta.

Lue lisää vastuullisesta someviestinnästä: https://xn--someksikirja-kcb.fi/

#faktaakoronasta

Eeva-Riitta Piispanen
Aktivistimummo
Vapaa terveystoimittaja

Lue lisää Aktivistimummot.fi

Kohdataan korona mummoasenteella

Viime päivinä koronavirukseen (Covid-19) liittyvä uutistulva on ohittanut muut ajankohtaiset asiat. Hyvä, että tietoa ja ohjeita jaetaan. Luotettavaa ja päivittyvää asiantuntijaohjeistusta löytyy THL:n sivuilta (thl.fi) ja lähes jokaisen paikkakunnan terveydenhuollon sivuilta.  Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen keskittyvät Aktivistimummot näkevät maailmanlaajuisessa ilmastokriisissä ja koronapandemiassa yhtäläisyyksiä, joihin molempiin tarvitaan lääkkeeksi asiantuntijaohjeiden lisäksi myös mummojen neuvoja. Toivoa, kohtuutta ja empatiaa ja faktatiedon kunnioittamista. Aktivistimummo ja perinnöllisyyslääkäri Helena Kääriäinen kokosi mummo-ohjeet siitä, miten korona kohdataan.

Julkaistu 14.3. 2020 Päivitetty 24.3. 2020

Rakkaat mummot,

Aktivistimummojen tärkeät työkalut ovat kohtuus, toivo ja empatia. Varsinkin kahta viimeksi mainittua tarvitaan nyt. Mummot ovat monessa suhteessa muuta väestöä paremmassa asemassa. Ensinnäkin: monet meistä (tai ainakin vanhempamme) muistavat ajan, jolloin tulirokkoisia hoidettiin ”kulkutautisairaalassa” ja polioepidemia aiheutti järkyttäviä seuraamuksia lapsille ja nuorille. Näistäkin selvittiin ja näihin verrattuna korona on sittenkin pienempi murhe. Lisäksi me mummot olemme muutenkin ymmärtäneet, ettei ihan koko ajan ole pakko matkustaa tai shoppailla, joten kotona oleminen, lukeminen ja metsäkävelyt eivät ehkä meidän maailmaamme mullista. 

Oireettomien mummojen kannattaa tavata lapsia ja lastenlapsia vain harkitusti, jotta vältymme tartunnoilta mahdollisimman pitkään ja siten osaltamme tuemme terveydenhuoltoa. Jos flunssa-oireita ilmenee, tulee niitä sairastella kotona tavalliseen tapaan. Ei ole mitään syytä soittaa päivystykseen tai palveleviin puhelimiin hätäkeskuksesta puhumattakaan. Ja missään nimessä ei tule lähteä flunssaoireisena terveyskeskukseen. Mummojärjellä kyllä ymmärtää, jos oireet ovat vaikeampia kuin ”tavallisessa hengitystietulehduksessa” ja esimerkiksi hengitys alkaa tuntua vaikealta tai kuume on korkea. Silloinkin paras tapa on ottaa kontakti terveydenhuoltoon ensin puhelimella. 

Sen sijaan: sairausoireista kannattaa soitella lapsille, ystävämummolle tai muille läheisille, jotta he osaavat välttää vierailuja ja pitää muilla keinoin säännöllistä yhteyttä. Naapurimummolle voi soitella ja kysellä tilannetta; tarvitaanko vaikka kaupassakäyntiapua. On turvallisempaa tavata jälkikasvuaan, muita mummoja ja ihmisiä ylipäätään ulkosalla kuin sisätiloissa eli yhteiset kävelyretket ovat hyvä tapa pitää kontakteja yllä. (Päivitys 24.3.2020 Mummokontaktia lapsenlapsiin täytyy nyt ylläpitää puhelimella ja erilaisin e-kuvayhteyksin.)

Uutisten tiedot epidemian leviämisestä käyrineen ja pörssikursseineen pysyvät ihan ajan tasalla, vaikkei niitä koko ajan seuraisikaan. Mummot ja papat voisivat hyvinkin rajoittaa uutisten seuraamisen vaikkapa oman päivälehden lukemiseen tai yhteen uutislähetykseen päivässä, sillä on turhaa märehtiä huonoja uutisia aamusta iltaan.

Onko tämä pandemia tuonut jotain hyvää? Ainakin tutkimusrintamalla tehdään vahvasti yhteistyötä rokotteen ja/tai lääkityksen kehittämiseksi. Me suomalaiset olemme voineet ylpeinä kuunnella viisaan presidenttimme, selkeäsanaisen pääministerimme ja huippuasiantuntijoiden rehellistä puhetta. Pitkällä tähtäimellä: ehkä matkailusta tulee kohtuudella nautittava harvinainen herkku ja sen sijaan kiireettömyyden, luonnon ja läheisten ihmisten arvo ymmärretään entistä paremmin. 

Eli pestään käsiä! Vaikka asiaa ei ole tutkittu, rohkenen väittää, että sauna, viina ja terva eivät auta.
Sen sijaan mummojärki ja moderni terveydenhuolto ovat tukenamme. 

Helena Kääriäinen
Aktivistimummo
Perinnöllisyyslääkäri (eläkkeellä)

Pohjoisen ilmastoviisas ruokavalio

Jaa tämä Twitterissä!

Maaliskuussa Aktivistimummot puhuvat ruoasta. Miten koostaa ruokavalio, joka on sekä terveellinen itselle että hyväksi ilmastolle ja vielä maistuu hyvältä? Kuukauden blogin kirjoittaja tutkija Kaisa Karttunen muistuttaa, että ilmastoviisas ruokavalio voidaan koostaa monella tavalla. Kansalliset ravitsemussuositukset ja Itämeren ruokavalion opit ohjaavat oikealle tielle. Enemmän kasviksia, vähemmän lihaa ja ruokahävikki minimiin.

Ohjeita ja varsinkin mielipiteitä ilmastoviisaasta syömisestä on paljon. Tavallisen kuluttajan voi olla vaikeaa pysyä uusimman tiedon ja keskustelun mukana.
Koko asia voi ruveta ärsyttämään tai jopa ahdistamaan. 

Muutamalla perusasialla pärjää pitkälle

Muutamalla syömiseen liittyvällä perusviestillä pärjää kuitenkin pitkälle.

Ensiksi: ilmastoviisaan ruokavalion voi koostaa monella eri tavalla.
Ravitsemussuositusten ja lautasmallin mukaan ruokalautasesta puolet täytetään erilaisilla kasviksilla ja neljäsosa perunalla, kotimaisella viljalla, tattarilla ym. Viimeinen neljäsosa on proteiininlähde, joka voi olla vaihdellen kasvi-, kala- tai eläinproteiinia.

Toiseksi: eri eläinproteiinien ilmastovaikutusten kesken on eroja, mutta niiden vaikutus on pääsääntöisesti suurempi kuin kasviproteiinien. Naudanlihan tuotannosta ilmastopäästöjä syntyy enemmän kuin broilerinlihan tuotannosta. Broilerinlihan hiilijalanjälki on saatu alas tehokkaalla tuotantoprosessilla. Kalaproteiinin ilmastovaikutus asettuu eläin- ja kasviproteiinin väliin. 

Kansallisten ravitsemussuositusten mukaan punaista lihaa ja lihajalosteita (nauta, porsas, lammas) saisi syödä enintään 500 grammaa viikossa.
EAT Lancetin antamien planetaaristen suositusten mukaan punaista lihaa sopisi ruokavalioon viikossa vain noin 100 grammaa. EAT Lancetin laskelman perustana on, että noudattamalla planetaarista ruokavaliota ruokaa riittäisi maailmassa 10 miljardille ihmiselle, ja se olisi mahdollista tuottaa ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 

Tähdätään ensin kansallisiin ravitsemussuosituksiin

Meillä on matkaa vielä kansallistenkin ravitsemussuositusten saavuttamiseen. Osa väestöstä syö lihaa ja lihatuotteita huomattavasti enemmän kuin on suositeltu. Lisäksi kasvisten ja hedelmien syönti jää reilusti alle suositellun päivittäisen puolen kilon. Lisättyä sokeria on ruuassa liikaa ja kulutettu rasva on kovanpuoleista. Ravitsemussuositukset nimensä mukaan pitävät lähtökohtanaan hyvää ravitsemusta, mutta ottavat huomioon myös ympäristökestävyyden asioita. 

Ruuan terveellisyyttä ja ilmastovaikutuksia kannattaakin katsoa yhdessä.

Pohjoismainen tai Itämeren ruokavalio on hyvä pohja ravitsevalle ja ympäristökestävälle syömiselle. 

Pohjoismainen ruokavalio sisältää runsaasti marjoja, kausihedelmiä (omenia, päärynöitä, luumuja) sekä kaali-, juuri- ja palkokasveja, tuoreita yrttejä, perunaa, sieniä, täysjyväviljaa, kohtuullisesti rypsiöljyä, vähärasvaisia maitotuotteita, paikallista kalaa ja riistaa sekä kanaa. Punaista lihaa ja lihajalosteita siihen kuuluu vain pieniä määriä. Tuotevalinnoissa korostuu paikallisuus. Proteiini- ja kuitulähteiden monipuolistamiseksi myös pohjoismaisessa ruokavaliossa on opeteltava käyttämään palkokasveja ja kasviksia uusin tavoin.

Edellä mainitut EAT Lancetin laskelmat perustuvat maailmanlaajuisiin kasvihuonekaasupäästöjen keskiarvoihin. Suomen tuotantotavoilla päästöt maito- ja naudanlihakiloa kohti ovat kuitenkin maltillisemmat kuin maailmassa keskimäärin. Meillä myös panostetaan voimakkaasti päästöjen vähentämiseen edelleen, mistä esimerkkinä on Valion hiilineutraalia maitoketjua tavoitteleva ohjelma. Tulevaisuudessa eri tuotteiden päästöjen vertailua joudutaankin luultavasti tekemään eri pohjalta. 

Pienempi päästökuorma ei kuitenkaan muuta nykyisen syömisen ongelmallisuutta ravitsemuksen näkökulmasta. Muutoksia ruokavalioissamme tarvitaan siis joka tapauksessa. 

Kolmanneksi: Lähi- ja luomuruokaa tarjotaan usein ratkaisuna ilmastokuorman keventämiseen. Vaikka tämäkään suhde ei ole suoraviivainen, liittyy luomuun ja lähiruokaan monia positiivisia ulottuvuuksia. Niitä kannattaa siis sisällyttää ruokavalioon, mutta ne eivät yksin ratkaise ravitsemuksen eivätkä ilmaston ongelmia. 

Ruokahävikkiä on pienennettävä

Lopuksi: Ruuan ilmastokuorman pienentämiseen tarvitaan myös ruokahävikin vähentämistä. Lisäksi tarvitaan kokonaisuuden ymmärtämistä.
Maataloudenkin päästöjä on vähennettävä, esimerkiksi tarttumalla turvemaiden päästöihin.
Todella suuret päästövähennykset syntyvät kuitenkin energiasektorilla siirtymällä pois fossiilisen energian käytöstä.  

Tutustu lisää

EAT lancet: https://eatforum.org/eat-lancet-commission/
Marttojen ilmastoruokaohjelma: https://www.youtube.com/watch?time_continue=5&v=xuzLTbmyK9Q&feature=emb_logo
Ruokaminimi-tutkimushanke: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161742/VNTEAS_47_Ruokavaliomuutoksen%20vaikutukset.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Reilu ruokamurros -tutkimushanke: www.justfood.fi

Kirjoittaja: 

Kaisa Karttunen, tutkija, MMT
e2 Tutkimus
kaisa.karttunen@e2.fi

Kuva:
Ruokatieto

Tule mukaan 16.3. klo 14-16 Keskustakirjasto Oodin avoimeen keskustelutilaisuuteen: Huomisen reilu ruoka.

Huomisen reilu ruoka siirtyy syksyyn 2020

Huomisen reilu ruoka  - Nyt puhutaan ruuasta ja ilmastosta  siirtyy.

KORONAEPIDEMIAN VUOKSI JOUDUIMME SIIRTÄMÄÄN Oodin TILAISUUDEN maanantaina 16.3.2020 klo 14-16.

#reiluruoka #ruokamurros #ruokajärjestelmä #ruokahävikki #aktivistimummot

@justfood_stn @aktivistimummot

www.justfood.fi www.aktivistimummot.fi

Varaa kalenteriisi aika myös seuraavalle Aktivistimummojen järjestämälle keskustelutilaisuudelle: 14.9. klo 17-19. Ilmasto ja terveys ja 5.11. 2020 klo 18-20 Vastuullinen vaate. Ohjelma tarkentuu, kunhan koronakriisin aiheuttamat rajoitukset tarkentuvat.

Jaa tämä Twitterissä!

PERUTTU

Tilaisuus siirtyy koronaepidemian vuoksi.

Aktivistimummot Rantahotellin Ilmastokirissä

Jaa tämä Twitterissä!

“Me mummot haluamme turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.”

Hallituspuolueet kokoontuivat tänään 3.2. Vuosaaren Rantahotelliin pohtimaan ilmastotoimien tiekarttaa.  Lukuisat ympäristöjärjestöt olivat koonneet yhteen
noin 150 hengen joukon kirittämään hallituksen toimia ja valamaan rohkeutta.  Mukana olivat myös Aktivistimummot. Aamun tunnelmista kirjoitti Anu Harkki.

Vuoteen 2035 on aikaa noin 5445 päivää - silloin hallitus on luvannut Suomen olevan hiilineutraali.   Se on todella lyhyt aika,. Mitä myöhemmin aloitamme, sen jyrkemmin pitää päästövähennysten laskea.  Sen vuoksi on pakko toimia nyt!  

Tarvittavat päästövähennykset ovat Ilmastopaneelin laskelmien mukaan noin 35 Mtn (hiilidioksidi ekvivalentti tn). Sen jälkeen päästömme olisivat saman kokoiset kuin hiilinielut, eli Suomi olisi hiilineutraali.  Jo päätetty hiilen käytön kielto vähentää päästöjä noin 15 Mtn, eli vielä tarvitaan päätöksiä noin 19 Mtn päästövähennysten verran. 

Aktivistimummot pysäyttivät kokoukseen käveleviä ministereitä. Työministeri Tuula Haatainen pysähtyi Aktivistimumnojen banderollin luo ja kertoi olevansa itsekin mummo.  Mummot pääsivät rohkaisemaan myös opetusministeri Li Anderssonia ja liikenneministeri Timo Harakkaa.

Neuvottelijat saivat kuulla, että Aktivistimummot peukuttavat, kun päättäjät tekevät rohkeita päätöksiä 👍

Aktivistimummojen viestit päättäjille:

• Päätökset nopeasti, jotta teollisuus ja yritykset saavat selkeät suuntaviivat kestävyysinvestointien toteuttamiseen.

• Kun linjaukset ja tarvittavat toimet tehty

  • Kansalaiset pääsevät toteuttamaan omia elintapamuutoksiaan

  • Vanhemmat uskaltavat synnyttää uusia sukupolvia

  • Lapset voivat katsoa luottavaisina tulevaisuuteen

Aktivistimummojen viesti on, että kaikkien on osallistuttava kykyjensä mukaan talkoisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Anu Harkki
Climate Reality Leader, FT, MBA
Aktivistimummo

Lue lisää www.aktivistimummot.fi

Metsä on rakas ja tärkeä

Jaa tämä Twitterissä!

Metsät auttavat meitä ilmastonmuutoksen hillinnässä monella tavalla, kirjoittaa Tarja Ollas Aktivistimummojen helmikuun blogissa. Tarja on aktivistimummo sekä markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija, joka tekee työtään Tapiossa. Tarja lupaa jatkossakin pitää Aktivistimummot ajan hermolla metsäasioissa. Pysykää kanavalla.

Me mummot haluamme turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää. Pärjäämme täällä vain toimimalla sopusoinnussa ja yhteistyössä luonnon kanssa. Suomessa se tarkoittaa usein metsää. Lastenlastemme hyvää elämää uhkaa ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat murheet ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Tätä me mummot emme hyväksy emmekä suostu vain seuraamaan sivusta.  Meillä on elämänkokemuksen tuomaa viisautta, ja tiedämme, että monimutkaisiin asioihin ei ole vain yhtä ratkaisua. Näemme metsien ympäristöystävällisen roolin monesta kulmasta. Mummot käyvät myös mustikassa, kuten tiedetään.

Kohtuus kaikessa

Ennen kuin pääsemme kiinni metsän rooliin ilmastonmuutoksessa, on muistettava, että ylivoimaisesti pahin päästölähde on fossiilinen energia – siis sähkön, lämmön ja polttoaineiden tuotanto öljyllä ja hiilellä. Niin ei voi jatkua. 

Kun ponnistelemme näiden päästöjen lopettamiseksi, voimme hidastaa ilmastonmuutoksen kelloa antamalla puiden poistaa ilmasta energiantuotannosta johtuvia hiilidioksidipäästöjämme.

Sietämätöntä on myös ajatella, kuinka paljon tavaraa ja tavaralle varastoja teemme kaiken aikaa. Kohtuuden ylistys on mummojen periaate. Uuden tavaran tuottamista pitää vähentää ja välttämättömät hankinnat pitää tehdä ilmastolle ja ympäristölle ystävällisesti. 

Konstit on monet

Metsät auttavat meitä ilmastonmuutoksen hillinnässä monella tavalla. 

Ihan aluksi pitäisi ehkäistä metsäkatoa, joka tarkoittaa, että metsä muutetaan kokonaan toiseksi – esimerkiksi kerrostalon tontiksi. Suomi on niin metsäinen maa, että joskus tämä voi olla hankalaa. 

Metsää voi myös lisätä jollekin toiselle tontille tai joutomaille. Voimme tehdä metsitystä, eli istuttaa puita alueille, joilla ne eivät nyt kasva. Voimme vauhdittaa metsien kasvua hyvällä hoidolla ja varastoida hiiltä metsään pitkäksi aikaa. Moni mummo ja vaari on metsänomistaja, joten  he voivat toimia omissa metsissään. Me muutkin voimme lisätä metsitystä eri tavoin.

Ilmastoa auttaa, kun kerrostalo tehdään betonin sijaan puusta. Hiilidioksidi varastoituu rakennukseen kymmeniksi vuosiksi samaan aikaan, kun talousmetsä kasvaa jälleen uutta puuta. Puu on loistava materiaali, josta me suomalaiset osaamme loihtia monenlaista välttämätöntä. Voimme jättää öljyt käyttämättä, kun valmistamme tarpeelliset tuotteemme luonnon uusiutuvista aineista niitä kierrättäen ja energiaa säästäen. 

Elämä jatkuu ja sen turvaa monimuotoinen luonto

Monimuotoinen luonto on itsessään arvokas. Se on myös hyödyksi metsien terveyden ja kasvukyvyn vaalimisessa.

Suomen luonto on valtaosin metsää. Siksi uhanalaisista eliöistämme suuri osa (31 %) myös elää metsissä ja melkein puolet niistä tahtoo elää ensisijaisesti lehtometsissä. Metsien suojeleminen on tärkeää, mutta elämän jatkuvuus pitää turvata myös puumateriaalia tuottavissa metsissä. 

Suomalaista luontoa ei ole missään muualla kuin Suomessa. Sen vuoksi luontomme elinvoimaa pitää vaalia juuri täällä. Ilmakehä on puolestaan yhteinen koko maapallolle. Ilmastolle ei ole suurtakaan väliä, missä puut kasvavat tai otetaan hyötykäyttöön. Viisasta on kuitenkin käyttää niitä siellä, missä tuotanto on energiapihiä ja luontoa kunnioittavaa. 

Mummot metsittävät ja suojelevat – tule mukaan!

Aktivistimummot ovat päättäneet ryhtyä ympäristötoimiin metsien avulla. Toimenpiteitä on kaksi: nuorisolle töitä metsityksen parissa ja metsien suojelun tukeminen.

Taimiteko on 4H-nuorisojärjestön tapa työllistää suomalaisia nuoria ja lisätä Suomen metsien hiilinieluja istuttamalla taimia alueille, jotka eivät ole olleet enää vuosikymmeniin aktiivisen metsä- tai maatalouden piirissä. Työ antaa nuorille itseluottamusta ja toivoa tulevaan. Taimiteolla on siis kaksi hyvää vaikutusta. 

Tämän kevään aikana selvitämme, miten Aktivistimummot voivat parhaiten toimia Taimiteko-kumppaneina. Selvitämme myös suojelumetsän perustamista.
Kesään mennessä meillä on toiminta käynnissä.

Liity mummoihin, ja tule mukaan!

Viimeinen sana

Metsät ovat meille rakkaita paikkoja, joissa voimme nauttia luonnon tervehdyttävästä voimasta. Ne antavat meille työtä, omavaraisuutta ja mustikkapiirakan pöytään. Haluamme, että lapsenlapsillamme on siihen sama mahdollisuus, kuin meillä on ollut.

Kirjoittaja Tarja Ollas on Aktivistimummo sekä markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija, joka tekee työtään Tapiossa. Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarja lupaa pitää Aktivistimummot ajan hermolla metsäasioissa. 

Ilmastoahdistukseen auttaa pyrkiminen yhdessä hyvään

Jaa tämä Twitterissä!

Dosentti Panu Pihkala Aktivistimummojen Toivo-tilaisuudessa 20.1.2020

Ympäristön ja ilmaston hätä aiheuttaa ilmastoahdistusta, jonka voimakkuus vaihtelee. Ahdistuksen tai ahdistuneisuuden keskeinen kysymys on: Onko meillä toivoa? Tätä kysymystä käsitteli dosentti, TT Panu Pihkala Aktivistimummojen tilaisuudessa 20.1.2020 Helsingin Keskustakirjasto Oodissa.

Pihkala kertoi, että ilmastonmuutoksen suhteen ihmisillä on kaksi psykologista tehtävää: sopeutuminen muuttuviin olosuhteisiin eli toimintakyvyn säilyttäminen sekä oman eettisen vastuun hyväksyminen ja suhteellisuudentaju eli kyky elää vastakkaisten tunteiden (ambivalenssin) kanssa. 

Ilmastoahdistuksen käsittelyyn vaikuttaa Pihkalan mukaan, mihin elämän merkityksellisyys sidotaan. Hän siteerasi tšekkiläistä kirjailijaa ja poliitikkoa Václav Havelia, jonka mukaan ”toivo ei ole varmuutta siitä, että jokin asia onnistuu, vaan vakuuttuneisuutta siitä, että asioilla on merkitys riippumatta siitä, miten käy”.

Ilmastoahdistukseen auttaa Pihkalan mukaan toisten seura, hyvään pyrkiminen yhdessä. ”Eri sukupolvien yhteys hyvään pyrkimisessä tehostaa vaikutusta.” 

Ilmastoahdistusta ei helpota eri sukupolvien keskinäinen syyllistäminen vaan sovinto. Pihkala käytti syyllisyyden lieventämisen työkaluna termiä ”(riittävän) kelvollisuuden kokeminen”. Myös aito kuunteleminen ja myötätunto auttavat.

Isovanhempien ja vanhempien Pihkala soisi tuovan esiin kokemukseen perustuvaa viisauttaan, mutta ilman sävyjä, jotka nuoret voivat tulkita vähättelyksi. Hän kehotti isovanhempia olemaan tarkkana ydinsota-ahdistukseensa viittaamisessa omana sukupolvikokemuksena. Ydinsotauhka oli todellinen, mutta rajautunut. Ympäristökriisi taas on käynnissä kaiken aikaa, eikä loppua näy.

”Ilmastoahdistus ei liity siihen, mitä on tapahtunut vaan, mitä voi tapahtua. Se on uhka, eräänlainen mörkö”, Pihkala totesi.

”Lähtökohtaisesti ilmastoahdistus ei ole sairaus vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen”.

Ilmastoahdistukselle erityisesti altistuvia ryhmiä ovat Pihkalan mukaan muun muassa lapset ja nuoret, joiden kyky käsitellä psyykkisesti vaikeita asioita on vielä kehittymässä. Myös maanviljelijät, ammattikalastajat ja -metsästäjät sekä alkuperäiskansat altistuvat ilmastoahdistukselle, koska heidän elinkeinonsa on vaarassa.

Ympäristönsuojelijat ja tutkijat, luonnossa paljon liikkuvat ja toimivat ihmiset sekä tuoreet isovanhemmat ovat myös ilmastoahdistukselle altistuvia ihmisryhmiä.

Lisää tietoa ilmastoahdistuksen kanssa elämisestä: https://mieli.fi/fi/raportit/ilmastoahdistus-ja-sen-kanssa-el%C3%A4minen

Tilaisuudessa aktivistimummo, lastenpsykiatri Liisa Viheriälä kiteytti ohjeet vanhemmille ja  isovanhemmille;  
“Kuuntele, ole läsnä, keskustele, älä tarjoa ahdistusta vaan kasvua ja toimintakykyä tukevaa turvallisuuden tunnetta ja monipuolista tietoa lapsen ikä ja kehitysvaihe huomioiden.”

***

Tilaisuuden tallenne Aktivistimummot-liikkeen facebook-sivuilla. https://www.facebook.com/aktivistimummot/videos/773550986464831/ 

Lokakuussa 2019 perustetun Aktivistimummot-liikkeen tarkoituksena on vaikuttaa sekä omien että maailman lastenlasten tulevaisuuteen.
Aktivistimummot korostavat kohtuutta, toivoa ja monimuotoisen luonnon tuomaa iloa hyvän elämän perustana.  

Lisätietoa ja yhteystiedot  www.aktivistimummot.fi

Ilmastoystävällisyys ja terveellisyys kulkevat käsi kädessä

Jaa tämä Twitterissä!

Aktivistimummo ja lääkäri Helena Kääriäinen osallistui joulukuun 2019 alussa EU Komission, THL:n ja SYKEn järjestämään kokoukseen nimeltä ”Europe That Protects: Safeguarding Our Planet, Safeguarding Our Health”, joka pidettiin Helsingissä. Kokous liittyi osana Suomen EU-presidenttikauteen.

Seuraavassa tarjoan aktivistimummoille joitain otteita kuulemastani. Kokouksen ytimessä ei ollut ympäristökatastrofin uhka, vaan ne ympäristöhaitat, joista jo tänään maapallolla, myös Suomessa, laajasti kärsitään. Opin, että ympäristön monenlainen saastuminen aiheuttaa paljon enemmän kuolemia kuin AIDS, malaria ja tuberkuloosi yhteenlaskettuna. Suurin syyllinen on saastunut ilma, seuraavina tulevat vesi, lyijyjäämät ja huonojen työolojen saasteet. Suurimmassa vaarassa ovat köyhät ihmiset, yleensä kehitysmaissa. Kaikissa esityksissä kulki jonkinlaisena pohjavireenä huoli siitä, että ilmaston lämpeneminen tulee pahentamaan kaikkia ympäristöriskejä tuomalla mukaan yhden epäterveellisen elementin lisää: kuumuuden.

Euroopassakaan ei olla turvassa ympäristön terveyshaitoilta. Esimerkiksi kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 kertoo, että Suomessa on arvioitu pienhiukkasten aiheuttaneen 1600 – 2000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain vuosina 2005-2015. 

Lyijyn terveyshaittoihin liittyvä tarina oli kiinnostava. Lyijysaasteen tärkein lähde ovat akut, jotka Suomessa ja Euroopassa kierrätetään asianmukaisesti, mutta joiden lyijyä sulatellaan harkoiksi missä tahansa kadunkulmassa kehitysmaissa. Lyijysaaste aiheuttaa siellä lapsille oppimisen ja muun kehityksen ongelmia ja aikuisväestölle arviolta jopa 1 000 000 ennenaikaista vuosittaista kuolemaa sydän- ja verisuonitauteihin. Mutta lyijysaaste kulkeutuu globaalissa maailmassamme Eurooppaankin elintarvikkeiden, mm. riisin ja mausteiden mukana.

Oman uhkansa on jo nyt muodostanut ilmaston muuttuminen, sillä eräät taudit ovat levinneet Afrikasta Eurooppaan niitä kuljettavien hyönteisten siirtyessä pohjoisemmaksi. Dengue-kuumetta on jo Välimeren alueella ja malaria saattaa sekin levitä kostean ja lämpimän ilman houkutellessa malariahyttysiä pohjoisemmaksi.

Suuri terveysuhka on myös arkiliikunnan väheneminen autoistumisen ja erilaisten laitteiden äärellä istumisen lisääntyessä. Kokouksessa esitettiin kiinnostava tutkimus, jonka mukaan kaupunkipyöräilijät Barcelonassa toki olivat onnettomuusriskissä (eivätkä he edes käytä kypärää!) ja hengittivät pakokaasuja pienhiukkasineen, mutta silti olivat terveempiä kuin autoilijat. Vaikea sanoa, mikä tällaisessa on muna ja mikä kana, mutta pyöräily kaikkine riskeineen ei ollut ainakaan terveysuhka autoiluun verrattuna.

Kokouksessa oli myös paljon tilaa toivolle. Komission edustaja kertoi, että EU on jo rahoittanut noin 500 monikansallista ympäristön tilaa selvittelevää hanketta, jotka ovat tuoneet tutkimustietoa, mikä puolestaan on jo ollut ympäristöä suojelevan sääntelyn pohjana. Uusilla rahoituskierroksilla tähdätään erityisesti tutkimukseen, joka olisi sovellettavissa poliittiseen päätöksentekoon. Hieno havainto kokouksen kuluessa oli, että joitain globaaleja terveysriskejä on jo onnistuttu vähentämään. Esimerkiksi saastuneen veden aiheuttamat kuolemat ovat vähenemään päin, samoin kodin sisällä hengitettävien pienhiukkasten haitat (koska avotulilla keittäminen sisätiloissa vähenee). 

Esityksissä tuli esiin monia pelottavia terveysuhkia, mutta niitä kuunnellessa päässäni pyöri kaiken aikaa positiivinen ajatus: Terveyttä edistävät elämänmuutokset ovat yleensä myös ympäristötekoja! Voin siis tehdä asioita mummoterveyteni ylläpitämiseksi ja tekojeni vaikutukset osaltaan parantavat lastenlasteni maailmaa.

Esimerkkejä löytyy runsaasti. Tässä muutamia helposti toteutettavia keinoja:

1)     Vähentämällä autoilua ja siirtymällä julkisen liikenteen käyttäjäksi (pyöräilystä puhumattakaan) tulee huomaamattaan kävelleeksi enemmän, jolloin terveys kohenee ja päästöt vähenevät

2)     Vähentämällä lihan syöntiä sekä syövän että sydän- ja verisuonitautien riski laskee, ja ilmasto ja Itämeri kiittävät.

3)     Kiipeämällä rappusia lihaskunto kohenee ja hiukan säästyy sähköäkin.

4)     Rokotukset suojaavat terveyttämme ja näin vähentävät luonnon antibioottikuormaa.

5)     Lähiluonnossa puuhailu muun matkailun asemesta vähentää allergioiden ja ns. autoimmuunitautien riskiä (ainakin lapsilla) ja matkailun ympäristökuorma vähenee.

6)     Vähentämällä tarpeettomien kemikaalien käyttöä allergiariski ja muut terveyshaitat vähenevät ja samalla voi osaltaan auttaa luonnon monimuotoisuuden, mm. pölyttäjähyönteisten, tilannetta.

7)     Mikä tahansa ympäristöteko tuottaa hyvää mieltä ja tyytyväisyyttä siitä, että voi itse edes hiukan parantaa ympäristön tilannetta.

Nämä olivat aktivistimummolääkärin havaintoja kiinnostavasta kokouksesta. Jos haluatte kuulla oikeaa asiantuntijaa, niin Maailman ilmatieteen järjestön johtajan Petteri Taalaksen luento ”Ilmastomuutoksen terveysdimensiot” Helsingin Lääkäripäivillä 8.1. klo 12.45-13.15 on kuultavissa ja nähtävissä tässä osoitteessa: 

https://prospectumlive.com/event/laakariliitto_20200108

Helena Kääriäinen

Research Professor
National Institute for Health and Welfare 
Helsinki, Finland
tel +358 40 8309889

Yhteenveto Facebook-keskustelusta joulukuussa 2019

Jaa tämä Twitterissä!

Joulukuun alkupuolella on tehty 63 julkaisua, ja tämä on vain tiivis yhteenveto. Ylläpito vähän toppuuttelee tavoitteena, että samalle päivälle tulisi vain muutama julkaisu ja erilaisista aiheista.

Joulu innostaa vinkkaamaan omista onnistuneista jouluratkaisuista. Tässä ryhmässä arvostetaan kestävää, kierrätystä, ekologista – ja itse tehtyä. Irmelin korallikanukka-joulupallosta on (tätä kirjoitettaessa) tykätty 508 kertaa, ja se on herättänyt ihailua pallon valmistuksesta ja keskustelua vieraslajeista. Muita supersuosittuja käytännön postauksia ovat olleet puuron hyödynnys jouluruokiin, riisin korvaavat kotimaiset ja gluteenittomat puuroainekset ja tekstiilien kierrätysvinkit niin kangaskasseihin kuin joulukalentereihin. Joulupapereista ja teipittömästä paketoinnistakin on saatu vinkkejä, ja tietysti tavalliset lahjat korvaavista lahjoituksista.
Idea marjapensaiden istuttamisesta tyhjille tonteille on mainittava erikseen. Se innosti, ja monet kertoivat tällaista tehdynkin onnistuneesti. Ehkä ensi keväänä pensaita ilmestyy aivan uusiin paikkoihin…
Silloin tällöin ryhmässä on mietitty toimintatapojen mielekkyyttä laajemmin, väiteltykin. Helinän ajatus siitä, että tarvitaan myös tuottavaa toimintaa eikä vain säästämistä kirvoitti 374 tykkäystä ja 46 kommenttia.

Tuulivoimasta ja ylipäänsä eri energiamuodoista ollaan helposti eri mieltä. Siitäkin ryhmässä on keskusteltu, onko joulu raadollinen juhla vai asenneko ratkaisee. Idea Ilmastoavun sähköisistä joulukorteista oli esimerkki aiheesta, joka herättää mielipiteitä puolesta ja vastaan. On monta näkökulmaa, vaikka samaan suuntaan pyritään. On hyvä, että vaihdetaan erilaisiakin mielipiteitä, kunhan tehdään se toista arvostaen.  
Ylläpito suosii toivoa luovien uutisten esiin tuomista, realismia unohtamatta. Vaikuttaa siltä, että koko ajan kehitetään hyviä uusia ratkaisuja. Löytyy uusia keinoja vähentää päästöjä. Muovin kierrätys laajenee, lentovero tulee eduskunnan käsittelyyn, käytetty tavara on tullut suosituksi. Iissä tapahtunut päästöjen vähentäminen saa ajattelemaan, että paikallinen mielipiteenmuokkaus voi todella vaikuttaa.

Sekin on hyvä uutinen, että media on kiinnostunut Aktivistimummoista. Fb-ryhmästä löytyy tuore linkki Seijan ja Helenan radiohaastatteluun 16.12. Sen voit kuunnella tammikuun puoleen väliin saakka täältä.

Toshan päivitys, jonka myötä hän halusi levittää rohkaisua ilmaston puolesta taisteleville nuorille, sai 408 tykkäystä. Positiivista ajattelua tarvitaan, kun Madridin ilmastokokouksen tuloksissa ei vielä varsinaisesti ole mitään juhlittavaa. Sekään ei auttanut, että iso joukko aktiivisia vanhempien ja isovanhempien yhdistyksiä ja liikkeitä ympäri maailmaa teki kokoukselle vetoomuksen, jotta ottaisivat päätöksenteon tosissaan. Aktivistimummot olivat mukana vaatimassa.

Aktivistimummojen 20.1. klo 10-12 Oodin Kuutiossa järjestettävän keskustelutilaisuuden teema on TOIVO.

Kirje joulupukilta

Hyvät aktivistimummot!

Jouluun on enää reilut 20 päivää ja moni teistä pohtii, millaisia joululahjoja tänä jouluna jaettaisiin. Niin kuin tiedetään, mummot ovat joulupukin elintärkeitä ali- ja apuhankkijoita. Teillä on kokemusta ja perspektiiviä myös joululahjoja mietittäessä. 

Korvatunturin hiljaisuudessa on tullut aprikoiduksi joululahjojen olemusta. Ei niinkään sitä, tarvitaanko niitä jouluna, vaan sitä, mitä lahjoille tapahtuu, jos niitä on kasoittain. Riippuuko ilo määrästä vai laadusta vai jostain salaperäisestä? Seuraako ylimitoitetusta − tai niin kuin nuoremmat sanovat − överistä lahjamäärästä lahjan inflaatio? Tekeekö paljous lopulta lahjoista yhdentekeviä? Käykö niin, että pian mikään ei ole mitään?

No, se filosofiasta. Suurin huolenaiheeni tätä nykyä on lahjojen ja yleensäkin tavaroiden vaikutus ympäristöön, ilmastoon, tämän ainokaisen maapallon tulevaisuuteen. Koska olen ikivanha, muistan hätkähtäneeni noin puoli vuosisataa sitten, kun korviini osui M.A. Nummisen ja Jarkko Laineen laulun kertosäe: "Sillä maailma hukkuu paskaan, me vain luemme lehtiä. Pitäis´ kohta laulaa rastaan, jos se meinaa ehtiä." Vähän rumaa kieltä, mutta asiaa.

Olen miettinyt harmaan pääni melkein puhki keksiäkseni keinoja vähentää ympäristörasitusta, mutta kuitenkin tuottaa iloa jouluun lahjoilla. En minä mitään lahjatonta joulua halua. Elämässä riittää ankeutta muutenkin, joten annetaan ja saadaan lahjoja hyvillä mielin. Mietitään kuitenkin lahjojen laatua, arvioidaan niiden vaikutusta ympäristöön niin, että jouluja riittää kauan meidän jälkeemmekin.

Lapsille haluan edelleen antaa leluja. Ne ovat lapsen elämässä riemunaiheita ja sitä paitsi tärkeitä työkaluja. Leikkihän on lapsen työtä. Joulupukin pajassa pyritään tarkastamaan, miten, missä ja millaisista materiaaleista lelut on valmistettu. Minulla on apunani asiantuntijatonttuja, jotka selvittävät leluyritysten ja valmistusketjujen vastuullisuutta, hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia. Tontut näkyvät tiirailevan uutisten ja yritysten omien raporttien lisäksi myös Tukesin https://tukes.fi/ ja Finnwatchin https://finnwatch.org/fi/ sivuja.

Jaan mieluiten kunnollisia leluja, sellaisia, jotka eivät hajoa ensimmäisenä, eivätkä vielä seuraavanakaan iltana. Kestäviä leluja, joita voi alkuun kierrättää vaikka perheen sisällä. Käytettyjä, hyväkuntoisia leluja voi lahjoittaa pois joko itse tai kansalaisjärjestöjen kautta tai viedä niitä kierrätyskeskuksiin sitten kun lapset ovat kolmikymppisiä. No, tämä oli joulupukin huumoria. Voi leluja kierrättää jo aikaisemminkin.

Toisaalta eräänä jouluna huomasin yhden mummon sohvalla vuonna 1956 lahjaksi antamani nallen. Siltä puuttui korvat ja turkkikin oli hiutunut, mutta sama nalle.

Nuorten ja varttuneiden lahjoihin pätevät samat periaatteet. Mieluummin vähän, mutta harkittuja, hurmaavia, mieluisia ja ekologisesti kestäviä lahjoja kuin voimalla markkinoituja, nopeasti kaapin perälle siirtyviä tavaroita. Minulla on käytössäni ekologisesti valveutuneiden tonttujen lisäksi estetiikkaa, psykologiaa ja etiikkaa ymmärtäviä tonttuja.

Joulupukin työtaakkaa keventävät ihmisten itse tekemät lahjat. Moni näyttää leipovan ja tekevän makeisia, hilloja ja säilykkeitä. Hyvä! Ei kai mikään maailmassa voita lämpimyydessä käsin neulottuja villasukkia. Ajattelinkin ehdottaa niitä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tykkään aineettomista lahjoista. Niissähän vain mielikuvitus on rajana. Pukilla on nettitonttuja; he etsivät vihjeitä ja ideoita internetin maailmasta. Joulupukki kehottaa myös teitä apuhankkijoita kysymään vihjeitä toisiltanne, kavereilta ja Mr. Googlelta.

Ja kyllähän ideoita piisaa. Yksikin mummo antoi läheisilleen lahjaksi karjalanpiirakkakursseja. Lahjaan sisältyi opetus, ainekset ja piirakoiden syönti. Kovasti tykättiin.

Olen satojen vuosien kokemuksella huomannut, että aineettomaan lahjaan voi yhdistää aineellisen kannustimen. Suomalaiset saa menemään melkein minne vain ja tekemään melkein mitä vain, jos tiedossa on kahvia ja pullaa tai muoviämpäri. Siksipä esimerkiksi lahjaksi annettuun luontoretkeen, pakohuoneeseen, sirkukseen, konserttiin tai museokäyntiin kannattaa liittää herkkuhetki. 

Ehkä kaikista tärkein lahja on kuitenkin aika. Aikalahja. Ei tarvitse puhua erikseen laatuajasta vaan ajasta, jota joko annetaan tai ei anneta.  Tätä kirjoittaessani omatuntoni jupisee jotain kriittistä, sillä juuri nyt en ehdi antaa aikaa millekään muulle kuin joululle. Mutta joulun jälkeen ajan vuoro.

Hyvää ja levollista joulua jokaiselle!

Joulupukki

Haamukirjoittajana Reetta Meriläinen

P.S. Internetin lahjavihjeitä:

https://www.martat.fi/marttakoulu/joulu/kasityot-ja-askartelu/lahjakortti-anna-lahjaksi-yhteista-aikaa/
https://www.hs.fi/elama/art-2000005931406.html
https://www.toisenlainenlahja.fi/
https://kotiliesi.fi/juhlat/joulu/aineeton-joululahja-x-10-mita-antaa-joululahjaksi-aikuiselle-joka-ei-halua-lisaa-tavaraa
https://www.unicef.fi/lahja/
https://www.lahjaelaimille.fi/
https://suomenluonto.fi/uutiset/joululahja-luonnolle/
https://wwf.fi/wwfn-joulutervehdykset/
https://co2esto.com/
https://www.elamyslahjat.fi/ekologiset-elamyslahjat/

Yhteenveto Facebook-keskusteluista marraskuussa 2019

VAATTEET on ollut marraskuun teema, ja kyllähän siitä aiheesta keskusteltavaa riittää. Edelleen on puhuttu vaatteiden korjauksesta, kierrätyksestä ja näiden kanavista, vaikka nämä teemat olivatkin vahvemmilla alkukuun keskusteluissa. Juuri nyt viikolla 48 on meneillään Lempivaatteeni-kampanja, eli aktivistimummojakin on kehotettu kulkemaan viikko samassa vaatteessa. Ryhmässä jaetaan tietoa erilaisista kampanjoista ja tempauksista. Älä osta mitään –päivä tai jopa viikko ei ole mummoille vaikea asia, mutta tähän kuuluva ”zombie-tempaus” herätti keskustelua puolesta ja vastaan: kuinka kummallisin keinoin voi kampanjoida? Puolesta ja vastaan, toivottavasti saamme ensi käden tietoa kampanjakokemuksista. Edelleen on postattu uutisia uusista, ympäristöystävällisistä materiaaleista. Ne edustavat lupaavaa kehitystä. Villalanka ilman muovia sai huippumäärän tykkäyksiä!

RUOKAVALINNAT on toinen puhuttanut aihepiiri. Lihaa vai ei, jne. Keskustelu oikeista ruokavalinnoista kiihdyttää helposti, koska ruokaan liittyy paljon arvoja ja konkreettisia eturistiriitoja. Ville Lähteen linkatussa kolumnissa tuodaan esiin käsite oikeudenmukaisesta siirtymästä: siirtymisestä uudenlaiseen kulutukseen niin, että mikään ryhmä ei joudu pulaan. Aktivistimummojen työkalupakista löytyy empatia, eli haluamme ymmärtää niitä, joille käytäntöjen muuttuminen tuo haasteita. Palmuöljykeskustelu on yksimielistä. Luonnon ja terveyden kannalta haitallisesta raaka-aineesta pitäisi päästä, mutta helppoa se ei ole. 

KULUTUS ja arvomaailmat yleensä ovat herättäneet pohdiskelua postaus- ja kommenttitasoilla. Konkreettinen esimerkki markkinoinnin vaikutuksesta on miten Mujin liikkeen avautuminen sai ihmiset liikkeelle. Upeaa – mutta pelkistyneisyyteen pohjaava brändi ei Finnwatchin arvion mukaan toimi ekologisesti vahvalla pohjalla. Antropologi Jason Hickelin näkemyksiä talousjärjestelmän muutoksen välttämättömyydestä jaettiin myös.

MONENLAISET ILMASTOASIAT ovat keskustelussa pinnalla. Tapahtuu paljon. Monenlaisia uutisia ja tietopaketteja on linkattu aktivistimummojen ryhmään vaateteeman lisäksi. Olemme joutuneet jättämään yli puolet postauksista julkaisematta, ettei keskustelu pakahduttaisi fb-sivuja. On pyritty pitämään keskustelu ilmaston lämpenemisen estämisessä, ja erityisesti vaatteissa.  Kohta kuitenkin vaihdetaan joulutunnelmiin!

TOIVOTAAN kokemusten ja ideoiden vaihdon lisäksi voimien kokoamista myös yhteisiin ponnistuksiin. Boikotit, adressit, ostamattomuushaasteet, metsän istutus ja puiden ostaminen ovat ainakin saaneet kannatusta. Pohditaan vielä hetki, mitä aktivistimummojen kannattaa tehdä jokaisen omin päin, missä muiden järjestämissä tempauksissa ollaan mukana ja mitä toteutetaan aktivistimummojen joukkovoimalla. 

Anne Leppänen

Viestinnän tutkija ja tekijä

Aktivistimummo

Yhteenveto Facebook-keskusteluista lokakuussa 2019

Aktivistimummot-ryhmä on ollut viikon julkinen ja yhtenä perustajajäsenenä ajattelin katsoa, mitä ryhmässä tapahtuu. Jäseniä on tätä kirjoittaessa 244! Aktivistimummot pitävät lastenlasten ja kaikkien tulevien sukupolvien hyvän elämän edellytyksiä sydämenasianaan. Hienoa, että mukaan on liittynyt myös arvomme jakavia pappoja, varamummoja ja tätimummoja. Ilmastovanhemmat ry seuraa aktivistimummoja ja tekee mielellään yhteistyötä kanssamme.

Aktivistimummot-ryhmässä on tavallisia aktivisteja ja todellisia asiantuntijoita. Monet ovat kertoneet jo pitkään tehneensä ilmastolle hyviä henkilökohtaisia valintoja. On kerrottu omista käytännöistä esimerkkeinä lajittelu, kierrätys, kasvisten ja villiruoan käyttö, autoilun välttäminen ja yleinen nuukuus. Nyt on haastettu ilmastodieettiinkin! Mahdoinko jo lupautua… Keskusteluun on linkattu ajankohtaisia, itseä puhuttelevia ilmastouutisia. Artikkeli ekososiaalisesta sivistyksestä herättää ajatuksia. Vaatteidenvaihtopäivä on mainion tuntuinen idea. Lentomatkailusta ja lentoverosta on liitetty useita linkkejä, ruokahävikki buffetpöydissä on puhuttanut, hiilinielujen toimivuus ja Suomen metsätalous paljonkin. On asioita, joista aktivistimummoilla on erilaisia taustatietoja ja myös eri näkemyksiä. Kommenteissa on tuotu esiin, kuinka aktivistimummoihin uskotaan positiivisena ja kannustavana toimijana. Erilaisten mielipiteiden esiin tuominen on valaisevaa, olen oppinut paljon. On kuitenkin tärkeää, että keskustelemme tässä ryhmässä rakentavasti.

Ryhmän puitteissa tullaan järjestämään alustettuja keskustelutilaisuuksia ja varmasti myös muita tapahtumia, jotka tähtäävät ilmastonmuutoksen torjumiseen. Kaikista aktivistimummoista riippuu, millaista toimintaa toteutamme. Tämä on vasta alkua.

Kiitos mukaan tulosta!

Anne Leppänen

Viestinnän tutkija ja tekijä

Aktivistimummo

Kasvihuonekaasut muuttavat ilmastoa – no mitä sitten?

Lokakuun ilmastoblogi

Miksi ilmasto lämpenee? 

Ihmiskunta on esiteollisesta ajasta lähtien tuottanut hiilidioksidia, typpioksiduulia, metaania, vesihöyryä eli monia kasvihuonekaasuja, jotka kaikki ovat nousseet ylös ilmakehän yläosiin.  Kun aurinko säteilee energiaansa maapallolle UV-säteinä, infrapunasäteinä ja näkyvänä valona osa tästä lämmöstä heijastuu takaisin avaruuteen infrapunasäteinä.  Se estää maapallon liian lämpenemisen.  Mutta ilmakehän yläosissa lisääntyvät kasvihuonekaasut estävät tämän lämmön heijastumisen takaisin avaruuteen, ja siksi maapallon ilmasto pikkuhiljaa kasvihuonekaasujen lisääntyessä lämpenee.

Suomi on onneksi edelläkävijä ilmastoasioissa 

Hiilineutraalius 2035 on edistyksellinen, rohkea esimerkki muille maille.  Täällä tehdään, tai ainakin suunnitellaan merkittäviä toimia. Puun energiakäytön vuoksi on energiapaletissamme jo pitkään ollut iso osa uusiutuvaa.  Mutta kun katsomme eteenpäin, ei tämä riitä.  Puun polttaminen energiaksi ei enää olekaan fiksua vaan sitä pitäisi käyttää materiaalina johonkin pitkäkestoiseen, vaikkapa puutaloihin.  Silloin puuhun vuosikymmenten aikana sitoutunut hiili ei pääsisi takaisin ilmakehään vaan se jököttäisi tiiviisti talon seinissä.

Puu ja metsät  ovat osa ratkaisua.  Kun puu kasvaa se sitoo koko ajan ilmasta hiilidioksidia, sen runko syntyy hiiliyhdisteistä, niin kuin muuten kaikkien vihreiden kasvien rakenne.  Tämän vuoksi metsät ovat myös yksi tärkeä osa ilmastoratkaisua. Metsiä pitäisi Suomessakin edelleen olla paljon, mitä enemmän niitä olisi, sitä enemmän ne sitoisivat niitä hiiliyhdisteitä, joita teollisuutemme ja energiantuotantomme ilmaan syytävät.  Tutkijat ja Suomen Ilmastopaneeli kertovatkin meille, että metsien hakkuiden vuosittainen lisääminen ei ole toivottavaa ja sen lisäksi metsien hoidossa kannattaisi siirtyä, takaisin, poimintahakkuuseen laaja-alaisten avohakkuiden sijaan.  Metsän pohjan raivaaminen ja kantojen repiminen maasta hidastaa metsän ekosysteemin toipumista ja uudelleen kasvua.

Maatalous on osa ongelmaa mutta myös osa  ratkaisua.

Karjatalouden suurin ongelma metaanipäästöt.  Metaani on moninkertaisesti voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.  Hyvä uutinen on, että maataloustutkimus on löytämässä keinoja, joilla karjataloutemme toimisi kestävämmin ja päästöt vähenisivät.  Laiduntavaa karjaa tulisi olla sopivasti peltoalaan nähden, jotta lantaa voidaan käyttää ravinteena, mutta sitä ei ole liikaa, jolloin se aiheuttaa päästöjä.  Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että palaamme entiseen.  Syömme lihaa harvemmin, usein juhlaruokana, koska se on kallista.  Monet tutkijoiden nyt ehdottamat muutokset maatalouden kestävyyden edistämiseksi ovat tavallaan paluuta entiseen.

Näin tuntuu olevan myös metsien käytön suhteen, ja monella muullakin alueella.  Palataan siihen aikaan, jonka me mummot vielä muistamme.  50-luvulla kaikkea oli vähemmän, mutta elämä tuntui aika lailla samalta.  Ruokaan suhtauduttiin kunnioittavasti, sitä oli vähemmän eikä sitä  ”haaskattu”.  Vaatteita ei juurikaan saanut uusina, vaan isompien sisarusten perintönä. Sama koski leluja, suksia, monoja, polkupyöriä ym. Monella tapaa elimme kohtuuden aikaa.

Kohtuuden ylistys

Meidän ei tarvitse muuttaa takaisin menneisyyteen, mutta jokaisen meistä tulisi ottaa käyttöön tuo kohtuuden näkökulma.  Konmarittamisen sijaan voisimme pyrkiä siihen, että kaikkea olisi vähemmän, ostettaisiin vähemmän, kulutettaisiin vähemmän.  On helppo kuvitella, miten monella tapaa se olisi hyödyllistä, yhteiskunnalle, ympäristölle, ilmastolle ja meille itsellemme. 

Suurempi haaste on sitten se, kuinka yhteiskunta muuttaa itsensä ilmastoneutraaliksi, eli päästöjä saman verran kuin hiilinieluja ja ajan kanssa vielä vähemmän.  Suomen päästöt vuonna 2019 ovat 56,5 miljoonaa tonnia ja vuoteen 2035, jolloin lupaamme olla hiilineutraaleja päästöjä tulisi Suomen ilmastopaneelin mukaan vähentää 62%.  Tämä edellyttää suuria muutoksia energian tuotannossa, liikenteessä, maataloudessa ja oikeastaan ihan kaikessa. 

Uusi uljas yhteiskunta

Meidän tulee rakentaa alle kahdessakymmenessä vuodessa uusi uljas yhteiskunta, joka ottaa kaikessa huomioon vähäpäästöisyyden.  Teknologiaa ja osaamista tähän on jo olemassa, mutta muutoksia jarruttaa vanha tuttu muutosvastarinta, joka tulee eteen kaikessa.  Poliittisilta päättäjiltä edellytetään päätöksiä, joista äänestäjät eivät ehkä aina heitä palkitse.  Edellytetään suoraselkäisyyttä, yhteiskunnan edun ajattelua. Greta Thunbergin tapaan pitää kuunnella tiedemiehiä ja toimia sen mukaan. 

Hyvä uutinen on se, että tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista haluaa ilmastotoimia ja haluaa päätöksentekijöiden etenevän vaikeammissakin asioissa.  Monet taloustieteilijät ovat ehdottaneet päästöverojen käyttöön ottamista.  Se maksaa, joka aiheuttaa päästöjä, olisi markkinatalouden keino nopeuttaa teollisuuden ja energia-alan murrosta ja muutosta.  Näitä päätöksiä varmaan kohta nähdään, mutta niitä odotellessa on hyvä pohtia omalta osaltaan, miten minä vaikutan ja muutan käyttäytymistäni.  Ja ennen kaikkea on hyvä tiedostaa, että merkittävin tapa miten kansalainen voi tätä muutosta edistää on yksinkertainen, käytä äänioikeuttasi, äänestä päätöksentekijäksi ihmistä, jonka tiedät toimivan tähän suuntaan, kohtuuden ja muutoksen suuntaan koska kaikki tarvittava on tehtävissä ja muutos on mahdollinen.

Anu Harkki
Climate Reality Leader, FT, MBA
Aktivistimummo

Aktivistimummot ilmaston asialla, tavoitteena kohtuus ja tulevaisuuden toivo

Lehdistötiedote 23.lokakuuta 2019 

Joukko mummoja on perustanut Aktivistimummot-liikkeen. Liikkeen tarkoituksena on vaikuttaa sekä omien että maailman lastenlasten tulevaisuuteen. Aktivistimummot korostavat kohtuutta, toivoa ja monimuotoisen luonnon tuomaa iloa hyvän elämän perustana.  Mummojen manifestilla 12 perustajamummoa haastavat kaikkia aikuisia ilmastonmuutosta hillitseviin tekoihin.

Mummot ovat eläneet ajan, jota leimasi kohtuus. Heidän elämänsä aikana kulutuksesta ja monista ilmastoa kuormittavista elämäntavoista tuli arkipäivää. Nyt on vielä aikaa ja nyt on pakko korjata asiat, joissa on kuljettu väärään suuntaan. On palattava kohtuuteen. Aktivistimummot muistuttavat mummojen monista vaikutusmahdollisuuksista.  Maapallo tulee säilyttää elinkelpoisena omille ja maailman lapsenlapsille.

Aktivistimummojen manifesti 

Mummot hillitsemään ilmastonmuutosta ja tuomaan tulevaisuuden toivoa!  

Manifestissä muistutetaan mummojen monista keinoista vaikuttaa: 

• Viemme eteenpäin kohtuuden sanomaa

• Korvaamme murehtimisen teoilla

• Emme hyväksy aikuisten vastuun siirtämistä lapsille

• Nostamme esiin iloa ja toivoa luovia käytäntöjä

• Kutsumme ystävät, sukulaiset, tutut ja tuntemattomat miehet ja naiset tekemään kanssamme arjen tekoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

• Käytämme äänestäjinä valtaamme viisaasti

Mummot yhteiskunnallisina vaikuttajina 

Perustajamummojen moniammatillinen joukko verkostoineen haluaa vaikuttaa asenteisiin, lisätä tietoa ja yhteistyötä, jotta jokainen mummo, isovanhempi, kummi ja tulevaisuudesta huolestunut aikuinen innostuu vaikuttamaan. Suomessa on maailman koulutetuimmat mummot, joissa on voimaa.  

Yli 60-vuotiaiden joukko kasvaa ja heidän elämäntavallaan on merkitystä myös tuleviin sukupolviin. Tässä joukossa on paljon päättäjiä, jotka vaikuttavat siihen, miten tulevaisuudessa asutaan ja kuljetaan, millä lämmitetään, mitä syödään ja mistä verotetaan.  Päättäjillä on erityinen vastuu, josta aktivistimummot heitä muistuttavat. 

- Me mummot haluamme ahdistuksen sijaan luoda toivoa. Suuren äänestäjäjoukon edustajina vaadimme myös päättäjiä olemaan niitä aikuisia, joiden tekoihin ja vastuullisiin päätöksiin  lapset voivat luottaa, sanoo liikkeen alullepanija, perustajamummo Seija Kurunmäki.  

Keskustelua somessa ja tilaisuuksia yhteistyössä Oodi-kirjaston kanssa

Mummot uskovat tutkittuun tietoon. Joskus aiheesta esitetty tieto on ristiriitaista, monesti myös mustavalkoista. Ihmiset ovat ymmällään, mikä tieto on oikeaa ja mitkä teot vaikuttavat. 
Tätä helpottamaan Aktivistimummot aloittavat keskustelufoorumit, joissa käydään läpi tärkeitä faktoja. Aktivistimummot.fi -sivuilla ja Aktivistimummot Facebook-ryhmässä keskustellaan ilmastoon ja vastuullisuuteen liittyvistä aiheista ja isovanhempien vaikutusmahdollisuuksista. Ryhmästä voi hakea vinkkejä omaan elämään ja siihen voi myös liittyä mukaan.
Omat lapsenlapset eivät ole edellytys ryhmään pääsyyn. 

Vuoden 2020 alusta aloitettaviin keskustelufoorumeihin kutsutaan eri alojen asiantuntijoita haastateltaviksi.  Tulossa on keskusteluja mm. ilmastoahdistuksesta, järkevistä kompensaatioista, ruoasta, arjen teoista ja asumisesta.  

Lue lisää www.aktivistimummot.fi

• Sivuilla on 12 perustajamummon omat ilmastoteesit 

Tule mukaan rakentavaan Aktivistimummot Facebook-ryhmään

#aktivistimummot

#nytonpakko

Lisätietoa:

Seija Kurunmäki, 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi

Helena Kääriäinen, 040-8309889, helena.kaariainen@thl.fi