Nyt katse vesistöihin!

Vapaa-ajan Kalastaja -lehti totesi 2/2021 numeron pääkirjoituksessa, että ”Vaikka vettä ja rantoja Suomen kunnissa riittää, ei niille pääseminen ole aina itsestään selvää. Rannat ovat usein elinkeinoelämän ja liikenteen käytössä. Lisäksi asuntorakentaminen ja loma-asutus ovat vallanneet leijonan osan kuntien parhaista rannoista. Rannoille ja vesille pääseminen voi, etenkin taajama-alueilla, olla hankalaa tai jopa mahdotonta.” Tilanne ymmärrettävästi huolestuttaa vapaa-ajan kalastajia, joita Suomessa arvioidaan olevan 1,5 miljoonaa. Se huolestuttaa myös mummoja; lähes jokaisen suomalaisen sielunmaisemassa on jokin oma rakas ranta, ehkä lapsuuden mummolassa, ehkä leirikesien muistona ja usein omalla kesämökillä. Aamu-uinnit, kävelyt rantateillä tai kalaretket ovat merkittävä osa vapaa-ajanviettoamme.

Kaavoituksessa nähtävä monipuolisesti kuntalaisten tarpeet

Tähän huoleen voidaan vastata kaavoituksella, joka ei lähde taloudellisista lähtökohdista, vaan ottaa aidosti huomioon kansalaisten toiveet, niin rantatiekävelijöiden, kalastajien kuin uimarienkin. Erityisesti taajamien lähellä pitää olla rantoja, jotka ovat kaikkien käytössä esimerkiksi retkeilyyn, souteluun, uimareissuihin ja toki myös kalastukseen.

Yhteiseen käyttöön jätettyjen rantojen niukkuus ei ole ainoa huoli. Itämeri ja monet järvet kärsivät ravinnekuormista, joita erityisesti maatalouden päästöt ovat aiheuttaneet. Seurauksena on jopa täysin saastuneita vesialueita, mutta puhtaammillakin seuduilla leväkukinnot pilaavat vedet juuri parhaaseen loma-aikaan. Nämä päästöt pitäisi saada viimeistään nyt kuriin ja silti vesistöjen toipuminen tulee viemään vuosia. 

Mitä äänestäjän kannattaa huomioida?

John Nurmisen säätiö listaa sivuillaan ( https://johnnurmisensaatio.fi/kuntavaalit2021/ ) vesistöjen kannalta tärkeitä tavoitteita, jotka äänestäjän kannattaa huomioida ehdokasta valitessaan. Ehdokkaan tulisi valtuustossa vaatia, että alueen jätevedet puhdistetaan tehokkaasti. Hänen tulee myös huolehtia, että puhdistamoiden jätevesilietteestä ja kunnan tuottamasta biojätteestä valmistetaan biokaasuttamalla ilmastoystävällistä energiaa. Kunnallisissa ruokahankinnoissa tulee lihan käyttöä korvata lähikalalla, sillä suurin osa vesistöjen ravinnekuormasta liittyy ravitsemukseen. Kaavoituksessa tulee muistaa rannikon arvokas luonto ja ranta-alueiden virkistyskäyttö, sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lisäksi tulee kaikin keinoin torjua ilmastomuutosta, joka tulee olemaan tuhoisa myös vesistöjemme kannalta. Ja kunta voisi kunnianhimoisesti pyrkiä vaikuttamaan jopa koko Itämeren alueen politiikkaan näiltä osin.

Aktivistimummot ovat aktiivisia myös äänestäjinä. Me mummot valitsemme ehdokkaita, joiden tiedämme pitävän ympäristöarvoja tärkeänä prioriteettinaan. Ja mummoja (ja pappoja) on paljon; muistetaan äänestää vesistöystävällisesti! 

Kirjoittaja Helena Kääriäinen

Piirros Anne Leppänen

Lähimatkailua pyöräillen

Pyöräily on juuri sellaista kuin haluat sen olevan. Voit edetä leppoisasti katsellen ja  levähdellen tai vauhdikkaasti itseä haastaen. Joka tapauksessa pyöräily on terveellistä ja virkistävää mielelle ja keholle. Turvallistakin se on näin korona-aikana. Toinen suunnittelee matkansa yksityiskohtia myöten jo ennakkoon. Toinen lähtee seikkailemaan ilman tiettyä päämäärää.  Halutessaan voi vinkkejä kysellä muilta, tutustua eri paikkakuntien tarjontaan, etsiä pysähtymiskohteita ja vierailupaikkoja jo ennakkoon. Tai sitten voi vain lähteä matkaan, antaa tien viedä. 

Edessä on varsinainen pyöräilyn kesä. Jo viime vuonna pyörien myynti ja vuokraus tekivät ennätyksiä ympäri Suomen. Erityisesti Lapissa maastopyörät kannatti varata jo ennakkoon, jos halusi päästä tuntureille sähköisen maastopyörän selässä.  Viime vuonna Suomeen perustettiin Pyörämatkailukeskus ja sen uusia verkkosivuja viimeistellään parhaillaan. Sinne ollaan keräämässä monenlaisia vinkkejä pyörämatkailuun. Olit sitten kiinnostunut retkeilystä, lyhyemmistä seikkailuista, pyöräilystä maastossa tai maanteillä, jatkossa tietoja löytyy heidän sivuiltaan. 

Koska sivuja ei vielä ole, keräsimme yhdessä hämäläisten pyöräilijöiden kanssa jo ennakkoon vinkkejä ja ehdotuksia pyöräilyyn Kanta-Hämeessä. Kooste monipuolisesta tarjonnasta on kerätty “Hämeen pyöräreitit  - vinkkejä ja ehdotuksia” Trello-taululle. Taulua täydennetään vielä touko-kesäkuulla ja jatkossakin kommenttien ja ehdotusten perusteella.

Perinteisiä vanhoja reittejä 

Hämeen härkätiellä on vaellettu jo vuosisatoja. Matkan Turusta Hämeenlinnaan voi kulkea pyöräillen ja viipyillen. Äskettäin oli VisitFinlandin Matka itseen -verkkoseminaari, jossa kerrottiin pyhiinvaelluksista kautta aikojen. Harva tietää, että vanha Hämeen härkätie on osa kuuluisaa vanhaa Santiago de Compostela -reittiä. Matkan varrelta ja tien läheisyydestä löytyy monenlaista kulttuuri- ja luontokohdetta. Ahvenanmaa ja Saariston rengasreitti ovat kutsuneet pyöräilijöitä jo vuosikymmenten ajan.  Tampereen suunnalla pyöräilyn mahdollisuuksia ja palveluita on kerätty hienolle Pyhä-Näsi Järvien reitti  -sivustolle. Saimaan pyöräilyreitit kulkevat myös kauniissa järvimaisemissa.

Junalla lähemmäksi
Lähijuniin pyörän saa ilmaiseksi mukaan. Junalla pääsee suoraan pienille paikkakunnille pyöräilemään maalaismaisemaan ja rauhallisimmille teille.  Ryttylän seisakkeelta pääsee Hausjärven peltomaisemiin. Halutessaan voi osallistua vaikka kesäkuun Kyläpyöräilyyn, jolloin tarjolla on kartat ja mehutarjoilua kylätaloilla. Mommilan kyläpuoti on myös viehättävän nostalginen kesäkohde. Puoti tarjoaa matkan menneeseen aikaan. Turengin asemalta on hyvä reitti Laurinmäen torpparimuseoon ja vanhalle kulttuuri- ja luontoalueelle. Mansikka-aikaan voi vaikka kahvitella Ison-Hiiden mansikkatilan pienessä tunnelmallisessa kahvilassa. Parolan asemalta pääsee kiertämään Lehijärven ympäri ja poikkeamaan Mierolan silta Cafen terassille Vanajaveden kansallismaisemaan. Iittalan naivistiselta taideasemalta on lyhyt matka Lasimäelle taidenäyttelyyn ja Kultasuklaan tehtaanmyymälään, ja sieltä voi jatkaa matkaansa pyöräillen kohti vanhaa Sääksmäen kansallismaisemaa - Visavuorta ja Rapolan harjua. Osan matkaa voi kulkea myös Hopealinjan vesibusseilla. 

Tapahtumia vai omia reittejä?
Oman pyöräretken voi suunnitella pyöräilytapahtumien yhteyteen, jolloin tarjolla on karttoja, opastettuja reittejä ja tarjoilua. Kesällä Hämeessä pyöräillään Sandran yörinkiä Hauholla, Valajärven ympäri Renkoviikolla ja Suvi-illan pyöräilyssä Forssassa. Maastopyöräilyjä on perinteisesti ollut Aulangolla, Kiipulassa, poronpolulla Lopella ja Evolla. Niistä löytyy myös merkittyjä reittejä maastopyöräilyyn.

Jos taas haluaa suunnistaa ja seikkailla itsekseen, monet erilaiset mobiiliapplikaatiot tarjoavat apua omien reittien suunnitteluun, suunnistamiseen, kauniiden maisemakohteiden ja paikallisten palveluiden löytämiseen. Käteväksi ennen matkaa ja matkan varrella ovat osoittautuneet mm.Google & Google Maps  (pyörätiet & kohteet), Komoot (muiden vinkit kauniista kohteista), TrailMap (maastopyöräilyn polut), Jälki.fi  (monenlaisia reittejä maastoon ja maantielle) ja OSM - OpenStreetMap (pyörätiet ja kohteet). 

Toiset suunnistavat pyöräillessään edelleen paperikarttojen kanssa ja onneksi niitäkin löytyy. Etelä- Suomen retkeily GT karttaan (2019) on merkitty pyöräilyreitit päällystetietoineen sekä haja-asutusalueen kauppoja ja ravintoloita.

Matkalla pyöräillen ja pyöräilyä matkaillen 

Yhä useammat hotellit tarjoavat pyöriä lainaan tai vuokralle. Monessa kaupungissa pääsee kaupunkiin tutustumaan nykyään myös kaupunkipyörällä. Pyörällä on hyvä kierrellä museoita, kahviloita, näyttelyitä, puistoja ja puutarhoja. Riihimäellä museoalue - Suomen lasimuseo ja metsästysmuseo ovat muutaman kilometrin päässä keskustasta ja sinne matka taittuu mukavasti pyörällä. 

Pyöräilit sitten lähelle tai kauas, kutsu ja kannusta mukaan muitakin. Pyöräily lähimatkaillen on myös ilmastoteko. Lähiretki leppoisasti pyöräillen uimarannalle ja jäätelökioskille tai luontokohteen laavulle piknikretkelle voi olla kesän ikimuistoinen elämys.

Hyviä kesän pyöräretkiä toivotellen,

Minna Takala
Aktivistimummo

Tawast Cycling Club puheenjohtaja &
Hämeen liiton aluekehitysasiantuntija
Kuva: Hämeenlinnan Uutiset

Linkkejä 

Pyörämatkailukeskus FB sivut - 

https://www.facebook.com/Py%C3%B6r%C3%A4matkailukeskus-112401873911015

Hämeen pyöräreitit - vinkkejä ja ehdotuksia

https://trello.com/b/lhAtKijh/h%C3%A4meen-py%C3%B6r%C3%A4reittit-vinkkej%C3%A4-ja-ehdotuksia

Hämeen härkätie

https://www.harkatie.com/

Pyhä-Näsi järvien reitit 

https://pyhanasi.fi

Mobiliipalvelut ja kartat

Google Maps

https://www.google.fi/maps

Komoot

https://www.komoot.com/

Trailmap

https://trailmap.fi/

OpenStreetMap

https://www.openstreetmap.org/

Etelä-suomen Retkeily GT kartta (2019)

https://karttakauppa.fi/fi/retkeily-gt-etela-suomi-1-250-000-2019/F205040/dp

Kuntien työkalut päästöjen vähentämiseen

Kunnilla on merkittävä rooli Suomen päästövähennystavoitteiden kannalta. Monet suomalaiset kaupungit ovat asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet. Niin myös Imatra, jossa tämän blogin kirjoittaja Eetu Ahlberg aloitti viime vuonna hankevetäjänä Imatran kaupungissa, joka pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2030 mennessä. Joillakin kaupungeilla on vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita. Esimerkiksi Turun ja Joensuun kaupungit tähtäävät hiilineutraaliksi jo vuoteen 2025 mennessä.  Kirjoittaja innostaa ihmisiä tutustumaan oman kunnan verkkosivuihin ja selvittämään millaista ilmastotyötä kotikunnassa tehdään.

Kuntastrategialla kohti vähähiilisyyttä – Kunnat tekevät ilmastostrategiansa tai -ohjelmansa joko itsenäisesti tai hyödyntäen seudullista tai verkostoissa tapahtuvaa yhteistyötä. Ilmastostrategia kytkeytyy aina kuntastrategiaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että vasta strategioiden toimeenpano vähentää ilmastopäästöjä ja luo edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja varautumiselle. 

Energiatehokas on kustannustehokas – Vaikuttava ilmastotyö näkyy vähentyneinä päästöinä ja kustannussäästöinä. Esimerkiksi energia on kuntien toimitiloissa, katuvalaistuksessa ja kuntateknisissä toiminnoissa merkittävä kustannustekijä, ja tästä syystä energiankäytön tehostaminen tuo kunnan kassaan säästöjä yleensä varsin nopeasti. 

Puhdasta energiantuotantoa - Energian tuotannon osalta kunnat ovat keskeisiä kaukolämpöpalveluiden toimittajia ja järjestäjiä, ja ne ovat merkittäviä toimijoita myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Imatran päästöt ovat laskeneet vuoden 2007 tasosta -41 %. Merkittävin tekijä on kaupunkikonserniin kuuluvan kaukolämpö- ja maakaasutoiminnasta vastaavan Imatran Lämpö Oy:n siirtyminen kaukolämmön tuotannossa maakaasusta bioenergiaan. Vuonna 2020 kaukolämmön tuotannon CO2-ominaispäästö olikin 0 g/kWh biokaasun sertifikaattien käytön ansiosta eli kaukolämpö oli täysin hiilineutraalia.

Vaikuttavat hankinnat - Kunnat vaikuttavat uusien elinkeinojen ja liiketoiminnan kehittymiseen myös hankintapäätöksillään. Kuntien on mahdollista kehittää elinvoimaisuuttaan ilmasto-osaamisen, puhtaan ja ”vihreän” teknologian sekä energia- ja resurssitehokkaiden ratkaisujen varaan.

Kestävää kaavoitusta – Kuntien on mahdollista vaikuttaa alueiden ilmastopäästöihin merkittävästi pitkäjänteisen kaavoitus- ja maapolitiikan avulla. Keskeinen tekijä tässä on yhdyskuntarakenne, eli työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman sisäinen rakenne.
Kunnat siis ohjaavat, miten liikkuminen ja asuminen kunnassaan toteutuvat.

Yhdessä kohti tavoitteita – Merkittävä osa Suomen kunnista kuuluu Hinku-kuntiin, eli hiilineutraaleihin kuntiin, joiden tavoitteena on 80 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Samalla yhteistyötä tehdään kumppanuusverkostoissa yritysten läpi Suomen.

Tavoitteellisesta ilmastotyöstä hyötyvät monet muut osa-alueet, kuten vaikkapa vähentyneet kustannukset energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön johdosta tai kaupunkipyörien tuoma kansanterveydellinen hyöty.

Kunnat pystyvät moneen vaikeassa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Suosittelen tutustumaan oman kunnan tekemään ilmastotyöhön kuntien verkkosivuilla.

 
Eetu Ahlberg
Hankevetäjä – Ilmastoviisaat ja Ilmastokumppani
Imatra
eetu.ahlberg@imatra.fi

puh. 020 617 4665

Kuntavaaleissa jokainen mummo voi vaikuttaa

Imatralainen aktivistimummo Leena Hinkkanen selvitti, miten paljon ilmastopäätöksiä kunnissa tehdään. Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina ja heidän päätöksensä vaikuttavat vielä lastenlastemmekin elämään. Hän aikoo selvittää, miten kuntavaaliehdokkaat lupaavat puuttua ilmastonmuutokseen ja luontokatoon. Leena haastaa muutkin mummot äänestämään ja vaikuttamaan omissa kunnissaan.

Tulevat kuntavaalit saivat minut miettimään kotikuntani Imatran ilmastotekoja.

Olen intohimoinen uutisten seuraaja, joten tiedän, että Imatralla siirryttiin kaukolämmön tuoannossa maakaasusta bioenergiaan jo vuonna 2015 - meillähän on täällä metsäteollisuutta, jonka sivutuotteena syntyvää kuorta ja puuhaketta uudet biolämpökeskukset käyttävät.

Vastikään luin uutisista, että ensi syksynä kaikki joukkoliikenteen bussit Imatralla alkavat kulkea sähköllä ja kaupunkipyörät tulevat käyttöön jo neljäntenä kesänä peräkkäin.

Eikä kukaan varmaan ole voinut olla huomaamatta, että Imatra rakensi Suomen suurimman puukoulun. Ensin oli unelma, sitten päätös. Kaikille lapsille haluttiin tarjota takuuvarmasti terveelliset oppimisympäristöt, joten Imatran kaupungin päättäjät tekivät ison päätöksen lokakuussa 2016 luopua kaikista koulujen riskikiinteistöistä. Yhdeksästä koulusta luovuttiin ja kaikki opetus keskitettiin kolmeen isompaan koulukeskukseen. Nyt Mansikkalan puukoulu ja Vuoksenniskan koulukeskus ovat jo toiminnassa ja Kosken koulu otetaan käyttöön syksyllä - sen katolle tulee aurinkovoimala, jonka tuottamasta sähköstä 94 prosenttia menee koulun omaan käyttöön, loput myydään verkkoon.

Oletko sinä ilmastoviisas, tiedätkö mikä on Hinku?

Nuo kaikki edellä mainitut ovat upeita juttuja, mutta minua mietitytti miten kaupungissa ylipäätään suhtaudutaan ilmastonmuutokseen, onko sillä kuinka suuri painoarvo päätöksenteossa ja kulkeeko se punaisena lankana kaikessa tekemisessä. Joten keksin mennä imatra.fi -sivulle.

“Keksin mennä imatra.fi -sivulle.”

Ja minusta tuli ”ilmastoviisas” kertaheitolla! Sieltä löytyi vähähiilinen Imatra ja Imatran ilmasto-ohjelma - tavoitteena on hiilineutraali Imatra vuoteen 2030 mennessä! Keskeisimmät kuusi tavoitetta on purettu auki toimenpide-esimerkkeineen. Niihin tutustumalla oma tietous sekä ylpeys kotikunnasta karttui. Tällä ohjelmalla aktivoidaan koko kaupungin toimijoita ja asukkaita ehkäisemään ilmastonmuutosta omilla valinnoillaan.

Imatra kuuluu myös vuonna 2008 perustettuun ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden Hinku-verkostoon, joka kokoaa yhteen kunnianhimoisiin päästövähennyksiin sitoutuneet kunnat, ilmastoystävällisiä tuotteita ja palveluita tarjoavat yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat.

Kuuluuko sinun kotikuntasi jo Hinkuun?

Ihastuin ilmastomittariin!

Aivan erityisesti minuun teki vaikutuksen ilmastomittari. Sinne on kerätty 39 toimenpidettä, joihin Imatran kaupunki on sitoutunut kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi. Suurin osa toimenpiteistä on jatkuvia tai vuodelle 2021 sijoittuvia ja niiden toteutumista voi jokainen kuntalainen seurata ilmastomittarista.

Toimenpiteet ovat hyväksytty kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2020 ja ne on valittu siten, että niihin voidaan vaikuttaa ja niitä pystytään seuraamaan. Näiden toimenpiteiden

avulla pyritään asiat järjestämään niin, että ilmastoystävällinen elämä olisi imatralaisille ja Imatralla vieraileville mahdollisimman helppoa. Kaupunki pystyy tekemään paljon, mutta loppujen lopuksi imatralaisten valinnat ratkaisevat.

Kesäkuussa meillä on vaikuttamisen paikka

Kesäkuun 13. päivä meillä on mahdollisuus valita omaan kuntaamme päättäjät seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Aktivistimummoina haluamme tietysti päättäjät, jotka haluavat eroon kasvihuonepäästöistä ja ovat valmiita ilmastonmuutosta hillitseviin tekoihin.

“Nyt tiedän, mihin asioihin kiinnitän huomiota kuntavaaliehdokkaiden ulostuloissa.”

Nyt viimeistään kannattaa käydä tutustumassa oman kunnan verkkosivuihin ja katsoa mitä ja miten siellä kerrotaan kunnan ilmastoteoista. Minä ainakin opin aivan valtavasti ja nyt tiedän, mihin asioihin kiinnitän huomiota kuntavaaliehdokkaiden ulostuloissa. Ja jos vaikka pääsen kasvokkain tapaamaan, niin voin tentata kuinka hyvin hän tuntee ilmastotavoitteet - aloitan vaikka kysymällä miltä oman kunnan ilmastomittari näyttää - jos sellainen on! 

#mummotäänestää #kuntavaalit 2021

Kirjoittaja

Leena Hinkkanen
Aktivistimummo, kaksi lastenlasta
pankinjohtaja (eläkkeellä) “arvomeklari”
Imatra

Kuva Uutisvuoksi

Ikimetsästä iloa tuleville polville

Haluatko hankkia äitienpäivälahjan, josta on iloa pitkäksi aikaa? Aktivistimummot suosittelevat sijoitusta Luonnonperintösäätiön hallinoimaan ikimetsään. Vuosi sitten aloitetun Mummonmetsä-kampanjan tavoitteena on kerätä varat nimettyyn mummonmetsään, joka hankitaan, kun riittävä potti on koossa. Kohta on kerättynä 5000€, joka riittäisi noin hehtaarin metsän hankintaan. Tavoitteena on luoda ainakin 10 hehtaarin suojelumetsä, joka vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, toimii hiilivarastona ja virkistyksenä niin nykyiselle kuin tulevillekin sukupolville. Pala ikimetsää on monelle mummolle ja äidille mieluisampi lahja kuin tavara, jonka tuottaminen kuluttaa luonnonvaroja ja jonka tuottama ilo jää monesti lyhyeksi.

Metsillä on suomalaisille monia merkityksiä. Vanhat aarniometsät ovat tärkeitä monimuotoisen luonnon ylläpitäjiä ja yhteistä arvokasta perintöämme. Lisäksi suojelumetsät ovat loistavia kaikille avoimia virkistymis- ja retkeilypaikkoja. Suojellussa aarniometsässä voidaan jokamiehenoikeuden turvin harrastaa marjastusta ja sienestystä. 

Luonnonperintösäätiö on Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin omistukseensa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen. Luonnonperintösäätiö tarjoaa ainoana valtakunnallisena tahona suoran kanavan luonnonsuojeluun. Kaikki lahjoitukset käytetään alueiden ostoon, suojeluprosessiin ja syntyneiden luonnonsuojelualueiden vaalimiseen.

Joulukuussa Luonnonperintösäätiössä toiminnanjohtajana aloittanut Pepe Forsberg iloitsee, että ikimetsien merkitys on alettu ymmärtää. Työtä pitää jatkaa jotta suojelumetsää saadaan lisää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta suojeltua metsää pitäisi olla noin 17% kaikesta metsästä. Nyt sitä on Etelä-Suomessa 3% metsäalasta. Pepe Forsberg on innoissaan mummojen kampanjasta: “Mummojen Mummonmetsä-kampanja ja äitienpäivä kulkevat hyvin käsi kädessä. Toivon, että moni löytää siitä unelman, jonka toteuttamisessa haluaa olla mukana. Pyrimme hankkimaan mummoille sopivan alueen erityisesti lasten ja lastenlasten metsäsuhteen ylläpitämiseksi. Jotta sopiva kohde voidaan hankkia, tarvitaan vielä lisää varoja. Nöyrin kiitoksemme kaikille lahjoittajille!"

Lahjoitus ikimetsään on mieluinen ja ikuisesti kestävä äitienpäivälahja monelle äidille ja mummolle. Lahjanantaja voi kertoa lahjasta lahjansaajalle tulostamalla Luonnonperintösäätiön sivuilta kortin. Myös sertifikaatin tilaus on mahdollista.

Jos sinulla on metsää, jonka toivoisit päätyvän Luonnonperintösäätiön mummonmetsäksi, ota yhteyttä Luonnonperintösäätiön Forsbergiin.

Lahjoita Mummonmetsä-keräykseen Luonnonperintösäätiön verkkokaupassa!

Lahjoituksen saaja: Luonnonperintösäätiö
Tilinumero FI78 5494 0950 0224 93
Viite: 201980 ohjaa lahjoituksen Mummonmetsä-kampanjalle

Aktivistimummot-liike tekee työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiksi. Tavoitteena on turvata tuleville sukupolville maailma, jossa voi elää. Mummot ylistävät kohtuutta ja toivoa hyvän elämän rakennuspalikoina. Syksyllä 2019 julkistettu liike laajeni nopeasti yli 5000 aktiivin joukoksi. Kasvava joukko mummoja, pappoja ja mummohenkisiä haluaa vaikuttaa niin että monimuotoinen luontomme säilyy tulevillekin sukupolville.

Lisätietoja 

Aktivistimummot
Seija Kurunmäki, 0400-460894
Seija.kurunmaki@kuule.fi

 https://www.aktivistimummot.fi/

Luonnonperintösäätiö sr
Pepe Forsberg, 040-8669696
pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi 

www.luonnonperintosaatio.fi

Vuosi koronaa takana: mummot jaksavat

Vuodet ovat yleensä aika samanlaisia niin työikäisillä kuin meillä mummoilla. Joitain selvästi mieleen painuvia tapahtumia osuu silloin tällöin: uusi lapsenlapsi, unohtumaton Sorrenton matka, poikkeuksellinen herkkutattivuosi. Mutta tämä koronavuosi piirtyy muistiin erilaisena ja unohtumattomana.

Osaa meistä tauti on kurittanut ankarasti: vaikea sairaus itsellä tai läheisellä, jopa kuolema, ovat saattaneet sattua kohdalle. Meille muille vuosi on ollut jotenkin hiljainen ja yksinäinen. Läheisiä on tavattu lähinnä ulkoilmassa, puhelin ja erilaiset e-tapaamiset ovat saaneet tärkeä roolin arjessa ja ehkä me mummot emme ole loikanneet vaan astuneet rauhalliseen tyyliimme pidemmälle digimaailmaan. Ja tietysti kirjoille ja luonnolle on ollut tavallista enemmän aikaa.

Nyt osalla meistä on jo ensimmäinen rokotus tai rokotusaika kalenteriin merkittynä. Kun olemme malttaneet antaa vastustuskyvyn kehittyä vielä pari viikkoa rokotuksen jälkeen, uskallamme lähteä ulos avaraan maailmaan. Samanaikaisesti, näin rohkenen toivoa, epidemiakin hiukan rauhoittuu rajoitusten nujertamana. Ja kaiken kukkuraksi tulee kevät!

Mitä haluamme tehdä ihan ensimmäiseksi koronan jälkeen?

Mitä haluamme tehdä ihan ensimmäiseksi? Minä ainakin haluan saada päiväkoti-ikäiset lapsenlapseni samalle sohvalle kanssani, jotta voimme lukea zoom-tapaamisissa jo täysin loppuun luetun muumikirjan ihan livenä. Haluan tehdä ihanan illallisen ja istua syömään ystävän kanssa. Haluan mennä taidegalleriaan, kirjastoon ja kirjakauppaan toki maski naamalla (siltä varalta että ehkä tartuttaisin oireettomana kantajana koronaa), mutta pelkäämättä. Ja tietysti haluan olla mukana houkuttelevissa mummotapahtumissa Oodissa tai muualla. Sen sijaan en ollenkaan ikävoi ale-ruuhkaa kauppakeskuksessa tai kello 5 aamulla soivaa herätyskelloa, että ehtisin ajoissa lentokentän jonoihin. 

”Jos kohtelemme luontoa yhtä huonosti kuin tähän saakka, huonosti käy”.

Olemmeko oppineet jotakin, minkä voisimme pysyvästi liittää osaksi mummoviisauttamme? Ainakin sen, että viimekädessä luonto on ihmistä voimakkaampi ja miten viisaita ikinä olemmekaan, sattumien summana kehittynyt virus saa koko maailman polvilleen. Pohjois-Amerikan intiaanien, saamelaisten ja monien muiden alkuperäiskansojen maailmakuvassa ihmisen ja luonnon välinen suhde oli nykyistä kunnioittavampi ja ihmisen ja eläinkunnan välinen raja oli häilyvä. He eivät olleet luomakunnan herroja vaan osa luontoa. Arkkiatri Risto Pelkonen totesi hiljattain Apu-lehden haastattelussa pandemian olevan hälytysmerkki: ”Jos kohtelemme luontoa yhtä huonosti kuin tähän saakka, huonosti käy”. Tähän arkkiatrin mummoviisaaseen ajatukseen me mummot voimme sydämestämme yhtyä ja jatkaa koronan aikana  patoutuneella energialla, lasten tähden, taisteluamme ilmastonmuutosta vastaan.

Kirjoittaja: Helena Kääriäinen
aktivistimummo ja perinnöllisyyslääkäri

Kuntavaalit lähestyvät – ne ovat aktivistimummon vaikuttamisen paikka

Kunnissa tehdään lukuisia ilmastoon vaikuttavia päätöksiä. Siksi äänestäminen tulevissa kuntavaaleissa on tärkeää. Tutkimalla puolueiden ohjelmia ja ehdokkaitten vaalikoneita voi löytää ehdokkaan, joka haluaa valtuustossa toimia niiden asioiden puolesta, joita juuri sinä pidät tärkeinä.

 Monilla Suomen kunnilla on jo omat hiilineutraaliustavoitteensa – osalla tiukempiakin kuin valtakunnallinen tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Näihin voit helposti tutustua oman kuntasi verkkosivulla. Monet kunnat ovat huomanneet, että kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on myös hyvää kuntataloutta. Jo 77 kuntaa on liittynyt Hinku-verkostoon, jossa tavoitteena on 80 % päästövähennykset vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Asiat eivät kuitenkaan tapahdu itsestään. Tässä blogissa kuvaan joitakin aktivistimummoille tärkeitä asioita, joista kunnanvaltuustoissa päätetään. Ota nämä huomioon, kun valitset ehdokkaan!

MILLAISTA LÄMMÖNTUOTANTOA EHDOKKAASI EDISTÄÄ?

Suomen kasvihuonepäästöistä 74% oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 peräisin energiasektorilta, eli erilaisten polttoaineiden käytöstä niin sähkön tuotannossa, lämpölaitoksissa, liikenteessä kuin rakennuksissa. Etenkin kaukolämpöä tuottavat laitokset ovat usein kuntien omistuksessa – ja niissä poltetaan edelleen paljon hiiltä ja turvetta. Kaukolämmön tuotantoon on jo olemassa paljon ratkaisuja, jotka eivät perustu polttamiseen – esimerkiksi lämpöpumput ja hukkalämpöjen hyödyntäminen. Niiden edistäminen tukee ilmastonmuutoksen hillintää. 

LISÄÄKÖ EHDOKKAASI RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUTTA?

Lämmitysenergian tuotantoa voidaan vähentää parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Tähän on olemassa monia ratkaisuja, esimerkiksi älykäs lämmityksen säätö tai oma energiantuotanto aurinkopaneeleilla tai lämpöpumpuilla. Tämä ei ole pikkujuttu, koska energiastamme suuri osa käytetään juuri rakennusten lämmitykseen. Kuntien omistuksessa on paljon rakennuksia, joiden energiatehokkuuden parantamisesta kuntapäättäjien olisi helppo aloittaa. Sen lisäksi kuntapäättäjät voivat helpottaa rakennusten omistajien energiatehokkuushankkeita mm. neuvonnalla ja lupamenettelyjä helpottamalla.

MIKÄ ON EHDOKKAALLESI TÄRKEÄÄ KAAVOITUKSESSA?

Erilaiset maankäyttöön liittyvät päätökset ovat kuntapäättäjien pöydillä – onhan kunnilla kaavoitusmonopoli. Näillä voidaan vaikuttaa mm. liikenteeseen, jossa ainakin hyvät kevyen liikenteen väylät, sujuva julkinen liikenne ja hallittu pysäköinti ovat suuria mahdollisuuksia vähentää yksityisautoilun kasvihuonepäästöjä etenkin kaupunkiseuduilla. Maankäyttöpäätöksillä vaikutetaan myös virkistys- ja suojelualueisiin kunnan alueella. Lähiluonnon suojelu on sekä monimuotoisuuden turvaamista että hyvien ulkoilumahdollisuuksien tarjoamista.

ONKO EHDOKKAASI VALMIS SIIRTYMÄÄN SÄHKÖAJONEUVOIHIN?

Kuntien käytössä on myös lukuisia ajoneuvoja henkilöautoista raskaisiin ajoneuvoihin esimerkiksi hoivapalveluissa ja jätehuollossa. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi sähköautot etenkin henkilöautoissa ja biopolttoaineet raskaissa kuljetuksissa. Bussiliikenteessä sähköbussit ovat jo kovaa vauhtia yleistymässä – usein kannustimena on ollut kunnallisen liikennelaitoksen vaatimus yksityiselle liikennöitsijälle. 

TUKEEKO EHDOKKAASI KIERRÄTYSTÄ JA HÄVIKIN VÄHENTÄMISTÄ?

Jätehuollon järjestäminen on myös kuntien tehtävä. Hyvän lajittelun ja kierrätyksen edistämisen merkitys on useimmilla alueilla jo itsestäänselvyys, mutta työtä on vielä tehtävänä. Lajittelun tukeminen ja hävikin vähentäminen niin kodeissa kuin kuntien omissa toiminnoissa, kuten kouluissa ja terveydenhuollossa vaatii systemaattisia ponnisteluja – mutta tuo varmasti myös kustannussäästöjä kunnille.

Nämä ovat eräitä ilmastotoimia, joihin kunnat vaikuttavat suoraan ja yhteistyössä yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Aktivistimummojen kevätkauden keskustelussa tuodaan esille käytännön esimerkkejä eri kunnista. Olet myös tervetullut tuomaan keskusteluun muita itsellesi tärkeitä kuntien ilmastoasioita.

Hyvä ilmastotyö on myös hyvää asumismukavuutta, hyvää kuntataloutta sekä mahdollisuutta terveelliseen liikuntaan ja luonnossa kulkemiseen.

Vaikutetaan kaikki kuntavaaleissa!

Kirjoittaja
Armi Temmes, aktivistimummo, professori (kestävä kehitys), Aalto-yliopisto

Aktivistimummot vaativat kuntavaaliehdokkailta ilmastotekoja

Kuntavaalit käydään huhtikuun puolivälissä. Aktivistimummot innostavat äänestäjiä vaikuttamaan. He muistuttavat ehdokkaita heidän vastuustaan kuntien päätöksenteossa koska monet ilmastoteot ovat kuntapäättäjien käsissä. Aktivistimummot lähettivät avoimen kirjeen kaikkien puolueiden ehdokkaille.

Avoin kirje kuntavaaliehdokkaille                                                            

Me Aktivistimummot haluamme vuoden 2021 kuntavaalien kynnyksellä kertoa, että huoli ilmastosta ja ympäristöstä on suurta yli sukupolvirajojen. Aktivistimummojen verkostoon kuuluu lähes 6000 mummoa (osa vaareja) ja kaikupohjaa ajatuksillemme on laajasti. Haluamme turvata lastenlapsillemme maailman, jossa voi elää. Korostamme erityisesti kohtuullisen elämäntavan arvoa ja toivon ylläpitämistä. Teemme yhteistyötä useiden tahojen, erityisesti nuorten ilmastotietoisten toimijoiden järjestöjen kanssa.

Aktivistimummot painottavat sitä, että suurin osa ilmaston ja ympäristön kannalta hyvistä ratkaisuista edistää myös kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Olemme vakuuttuneita, että Aktivistimummot ja muut ilmasto- ja ympäristötietoiset äänestäjät tulevat äänestämään vain ehdokkaita, jotka sitoutuvat ajamaan mm. seuraavia asioita:

• Kierrätyksen ja jätehuollon korkeatasoista ja kuntalaisille helppoa toteuttamista.

• Hävikkiruuan määrän vähentämistä ja kasvisruuan lisäämistä kaikessa kunnan järjestämässä ruokailussa.

• Hyötyliikunnan edistämistä mm. kävely- ja pyöräteitä kunnostamalla.

• Kunnan omistamien metsien hoitamista luonnon monimuotoisuutta, hiilensidontaa ja  virkistyskäyttömahdollisuuksia vahvistaen.

• Alueen vesistöjen puhtauden turvaamista ja rantojen siisteyden ylläpitoa.

• Joukkoliikenteen kehittämistä siten, että oman auton tarve on mahdollisimman vähäistä.

• Ilmasto-ja ympäristöarvojen huomioimista kaikissa kunnan ratkaisuissa, kuten kaavoituksessa, kaikessa rakentamisessa ja energiataloudessa.

Toivomme, että puoluetoimistonne levittää tämän viestin kaikkien ehdokkaidenne tietoon ympäri Suomea.

Kaikkien yli 6000 aktivistimummon puolesta

Helena Kääriäinen
Anu Harkki
Armi Temmes
Leena Hinkkanen
Reetta Meriläinen
Seija Kurunmäki

kuva: Anne Leppänen

Keskustellaan aiheesta tunnisteilla #kuntavaalit2021 #mummotäänestää

www.aktivistimummot.fi

Joulumuorin liittyminen Aktivistimummoihin innosti ylisukupolviseen kohtuuskampanjaan

Joulun aika aktivoi ilmastoliikkeitä ylisukupolviseen kampanjaan kohtuuden puolesta. Aktivistimummot, Climate Move ja Ilmastovaikuttaminen kampanjoivat kohtuuden puolesta toivottaen yhdessä ”riittävän parasta joulua”. Joulunajan hyvästä tahdosta ja luontoon saakka ulottuvasta välittämisestä muistuttava kampanja näkyy toimijoitten somekanavissa joulukuun aikana. 

Kampanjan kasvona toimii Joulumuori, jonka mielestä joulu on liian arvokas pilattavaksi kohtuuttomuudella. Joulumuori tahtoo toimia tärkeän asian puolesta ja siksi päätti liittyä Aktivistimummoihin.

Riittävän paras joulu -kampanjassa Joulumuori kannustaa kaikkia viettämään kohtuullista ja armollista joulunaikaa. Joulua ei tarvitse suorittaa. Joulun ytimessä eivät ole lahjavuoret, kirkkaiksi puunatut pinnat, ylimitoitetut ruokahankinnat tai stressaava tavoite ideaalista joulusta, joka näyttää kuvissa hyvältä. Sen sijaan Joulumuori toivoo joulunviettäjien keskittyvän kohtuullisuuteen ja harkintaan muistaen, että joulunajan hyvä tahto ulottuu myös koko elonkirjoon ja sen suojelemiseen. Nykymenoa maapallomme ei kestä. Kulutuksen järkevöittämisellä voimme turvata joulut myös tuleville sukupolville. 

Ajatuksella annettu laadukas,  vaikka käytettynä hankittu tavara tai aineeton lahja tai lahjoitus hyvään tarkoitukseen antaa mielihyvää antajalle ja saajalle. Puhelinsoitto tai koronaturvallinen tervehdyskäynti ilahduttaa aikuisia enemmän kuin turha tavara. Koska joulu on lasten juhla, mummot kuuntelevat lastenlasten yksilöllisiä toiveita, mutta kavahtavat turhaa rihkamaa.  

Ilmastokriisien hidastaminen vaatii niin kulutuksen kuin politiikankin muutosta.  Toimimalla yhdessä, edistämällä oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta pystytään vauhdittamaan muutosta kohti parempaa tulevaisuutta! 

Aktivistimummot, Climate Move ja Ilmastovaikuttaminen saavat omista joukoistaan liikkeelle kymmeniä tuhansia ilmastomuutoksen hillintään sitoutuneita ihmisiä. He haastavat yhdessä mukaan kaikki ne liikkeet, järjestöt, yritykset sekä yksittäiset ihmiset, joille on tärkeää turvata hyvää elämää myös seuraaville sukupolville.  

Saat vinkkejä riittävän hyvästä joulusta seuraamalla sivujamme ja somekanaviamme sekä Joulumuorin menoa! Materiaaliamme on vapaasti jaettavissa.

Tule mukaan #riittävänparasjoulu #rauha #kohtuus #toivo  #ilmastokriisi #jouluilo

Aktivistimummot 
Climate Move
Ilmastovaikuttaminen

Riittävän paras joulu

Tänä vuonna Aktivistimummot, Climate Move ja Ilmastovaikuttaminen ovat yhdistäneet voimansa riittävän parhaan joulun puolesta. Kampanjan kasvona toimii Aktivistimummojen riveihin liittynyt Joulumuori. Häntä ovat jo pitkään surettaneet halvat ja hajoavat joulunviettotavat, jotka kuluttavat merkittävästi sekä luonnon että meidän ihmisten voimavaroja. Siksi Joulumuori tahtoo aktivoitua tärkeän asian puolesta – ja aktivoida myös meitä muita joulun juhlijoita.

Riittävän paras joulu -kampanjassa Joulumuori tahtoo kannustaa kaikkia viettämään kohtuullista ja armollista joulunaikaa. On hyvä muistaa, ettei joulua tarvitse suorittaa. Joulun ytimessä eivät ole lahjavuoret, kirkkaiksi puunatut pinnat tai stressaava tavoite ideaalista joulusta. Sen sijaan Joulumuori toivoisi näkevänsä joulunviettäjien keskittyvän kohtuullisuuteen ja harkintaan. Niihin perustuvat teot ovat välittämistä, joka ulottuu sekä itseen, toisiin että myös maapallomme tilaan. 

Joulun juhlimiseen voi liittyä paljon erilaista kuormittavuutta: kiihtyvä kulutuskäyttäytyminen merkitsee raskaan joulun toivotusta sekä meille ihmisille että maapallolle. Pidättäytymällä parhaamme mukaan joulunajan kulutushysteriaan tempautumisesta, voimme hidastaa osaltamme ilmasto- ja ympäristökriisejä. Kaiken lisäksi ajatuksella ostettu kohtuullinen lahja on myös saajalleen merkityksellinen, verrattuna silkan ostamisen takia hankittuun, nopeasti unohtuvaan tavarapaljouteen. Näin oma harkinta ja kohtuus korostavat sekä henkilökohtaisia ilmastotekoja että joulunajalle tärkeää lähimmäisten huomioimista.

Joulumuori muistuttaa, että harkintaa ja kohtuullisuutta voi soveltaa myös joulukiireisiin. Tänä vuonna hiljentymistä on hyvä harjoitella - kaupoissa kun ei muutenkaan tulisi sankoin joukoin kokoontua. Kun karsii stressaavia siivous- ja ostosaikatauluja, ehtii pysähtyä pohtimaan joulun ulottuvuuksia rauhan ja rakkauden juhlana. Mitä jos joulusiivous tarkoittaisikin puhtaiden ja ehjien vaatteiden eteenpäin lahjoittamista? Tai pitäisikö sinun tänä vuonna herätellä perheesi ja ystäviesi kanssa keskustelua lahjan antamisen merkityksestä, myös lasten perspektiivistä? 

Reiluutta Joulumuori on pohtinut paljon, näkyyhän ilmasto- ja ympäristökriisi kotimaisemissakin. Kriisien hidastaminen vaatii niin kulutuksen kuin politiikankin muutosta. Joulumuorilla on vahva usko joukkoistamisen voimaan: toimimalla yhdessä, edistämällä oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta pystymme vauhdittamaan muutosta.

Kun muistaa olla lempeä itseään kohtaan, voi huomata, että joulunajan hyvää tahtoa on helpompi ulottaa myös muihin – ja koko elonkirjoon. Kaikkein paras joulu on juuri sellainen, joka sinulle riittää. Ja luonto kiittää.

Lue lisää Riittävän paras joulu -kampanjasta:
Aktivistimummot
Climate Move
Ilmastovaikuttaminen

Lapsen oikeus huomiseen

On menossa YK:n lapsen oikeuksien viikko, jonka teemana on lapsen oikeus tulevaisuuteen. Teema on erityisen ajankohtainen nyt, kun kamppailemme maailmanlaajuisen pandemian ratkaisemiseksi muiden kestävään kehitykseen liittyvien ongelmien lisäksi. 

Lapsen oikeus tulevaisuuteen vaatii meiltä aikuisilta konkreettisia toimenpiteitä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Tilanne vaatii myös kasvatuksellista pohdintaa: kuinka kasvatetaan lapsista toisaalta tietoisia siitä huolestuttavasta tosiasiasta, että meillä on suuria ongelmia ratkaistavana, ja toisaalta tietoisuutta siitä, ihmiskunnalla on vakuuttava historia keksiä ongelmiin ratkaisuja? 

Lapsille tietoisuutta sekä ongelmista että ratkaisuista

Jos tämä pandemia on jotakin meille opettanut, niin tämän: yksilöllisillä, paikallisilla ja kansallisilla toimenpiteillä on merkitystä. Pandemia on koskettanut koko maailmaa, mutta hyvin eri tavoin, riippuen siitä, miten haasteisiin on vastattu. Paradoksaalisesti tämä voi luoda meille toivoa. Liika tietoisuus käsillä olevista ongelmista voi olla musertavaa lapselle, ja johtaa passiivisuuteen tai kyynisyyteen. Mutta tietoisuus siitä, että jokaisella teolla on merkitystä, luo toivoa. 

Nyt tarvitaan toivon pedagogiikkaa

Toivon pedagogiikka tarkoittaa, että lapsella on oikeus paitsi tulevaisuuteen myös huomiseen. Lapsen aikaperspektiivi on erilainen kuin aikuisen, ja kun elämme epätietoisuudessa siitä, miltä maailma näyttää helmikuussa, arkeen kannattaa rakentaa myönteisiä asioita, joita lapsi voi odottaa ilolla, kuten huomista luontoretkeä tai kakun leipomista lauantaina. Kun arjessa on iloa tuottavia rutiineja, elämään syntyy optimistinen pohjavire, joka auttaa uskomaan valoisaan tulevaisuuteen. 

Lapsen osallisuus

Keskeistä toivon pedagogiikassa on myös lapsen osallisuus. Kun lapsi saa olla mukana suunnittelemassa uusia tapoja toimia, hänelle muodostuu ymmärrys. Kun lapsi saa viettää mukavia hetkiä luonnossa vaikkapa metsässä samoilemassa, lapsessa herää rakkaus luontoon. Kun lapsen avuliaisuutta tuetaan ja hän oppii toimimaan myönteisesti ryhmässä, hänestä tulee empaattinen. Kun lapsella vahvistuu kokemus siitä, että asioille kannattaa ja voi tehdä jotakin, se luo merkityksellisyyttä ja toivoa.

Lapsella on oikeus unelmoida valoisasta tulevaisuudesta ja hänellä on oikeus huomisen iloon.  

Mirjam Kalland
varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto
Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja

Kuva: Maarit Kytöharju, Helsingin yliopiston nettisivut

Puhutaan ruoasta ja ilmastosta

Puhutaan ruoasta ja ilmastosta Facebook-livelähetyksessä 26.11. klo 14. Tule Aktivistimummot-facebookkanavalle kuulemaan ja kyselemään.
Puhumme siitä, mihin suuntaan ruokavaliomme ovat menossa ja mitä vaikutuksia muutoksilla on.

Olemme kiinnostuneita siitä, mitä mummot ajattelevat muutoksista ja niiden reiluudesta. Vastaamme kysymyksiin ruoasta, ravitsemuksesta ja reilusta muutoksesta kohti ilmastoystävällisempää ruokaa. 
Vastaajina Reilu Ruokamurros eli Just food-tutkimushankkeen asiantuntijat.

• tutkimuspäällikkö, ETT Liisa Valsta THL:stä

• tutkijatohtori, filosofi Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopistosta

Juontajana Aktivistimummo, ruokavaikuttaja, MMM Seija Kurunmäki 

TERVETULOA MUKAAN!

AKTIVISTIMUMMOJEN 1-VUOTISLAHJATOIVE: uusi metsä hiilinieluksi.

Mikä vuosi!

Me Aktivistimummot vietämme tällä viikolla 1-vuotisjuhlaviikkoa. Avasimme Aktivistimummot-nettisivut ja Facebookin 23.10.2019. Toki liikettä oli suunniteltu perustajamummojen piirissä normaalin odotusajan verran. Manifestia ja arvojamme pohdimme joukolla perusteellisesti. Historiaan voi kirjoittaa, että ensimmäiset #aktivistimummot -hashtagit on päivätty 29.1.2019.

Mikä on Sinulle Aktivistimummot-liikkeessä tärkeintä?

Tein pienen kyselyn 12 mummon perustajamummot-ryhmässä. Mikä on ollut liikkeessä tärkeintä? Vastauksissa korostui kaksi asiaa: on hienoa tehdä merkityksellistä työtä yhdessä muiden mummojen kanssa, ja saada jopa uusia ystäviä. Monille tärkeä asia oli myös toivon tuominen, sekä itselle että ympäristölle, erityisesti lapsenlapsille.

On kiinnostavaa kuulla millaisia ajatuksia asiasta on meidän 5500 mummon Facebook-ryhmässämme.

Itselleni ryhmän yhteyshenkilönä toimiminen on ollut niin antoisaa, että olen jopa miettinyt, mitä kaikkea vaille olisin jäänyt, jos näitä kontakteja ei olisi syntynyt. Uskomatonta on ollut kohdata mummoja, jotka täydellä sydämellä antavat osaamisensa ja vuosikymmenien verkostonsa hyvän asian käyttöön. Ihanaa on se, että jokainen tekee tätä työtä 100% vapaaehtoispohjalta. Tekijöitä on monia! Kiitos kaikille aktiivisille tekijöille ja kommentoijille. Teissä on tämän liikkeen voima!

Mummot saivat hyvän lähdön

Aktivismi (eli aktiivinen tekeminen) ja mummot (eli empaattinen ote) näytti voimansa heti, kun tulimme julkisuuteen. Olemme iloisia, että myös media kiinnostui meistä. Näkyminen ensin Hesarissa ja sitten Ylen uutisissa, kasvatti Facebook-ryhmäämme roimasti. Meistä on kirjoitettu myös esimerkiksi Blue Wings ja IsoNumero-lehdissä. Podcastit ovat myös innostaneet uusia mummoja joukkoomme. Nyt on aika esitellä tapahtumia ja aktivistimummoja maakunnista ja maailmalta.

Kun ryhmän koko kasvoi, myös ilmastokeskusteluiden kirjo laajeni. Tietoa ja mielipiteitäkin on kuultu paljon. Kiitos kaikille osallistujille tänä ensimmäisenä vuonna. Olemme iloisia, että keskustelu on pysynyt Aktivistimummojen arvojen mukaisena. Vihapuheilta on vältytty. Puhe kulkee kohteliaana ja empaattisena, myös asioissa, joissa kuullaan monia näkökulmia. Kun Aktivistimummot-twitter aloitti keväällä 2020 toimintansa, pääsimme keskusteluyhteyteen monien ilmastovaikuttajien kanssa. Sillä on merkitystä. Tänään ympäristöministeri Krista Mikkosta tavatessamme, kuulimme, että hänkin löysi meidät twitteristä.

Tärkeä osa toimintaamme ovat tapahtumat, joissa levitämme faktoja ilmastonmuutoksesta ja sen hillinnästä. Viime keväälle oli suunniteltu kolme Oodi-tapahtumaa, tälle syksylle toiset kolme. Ehdimme toteuttaa ilmastoahdistusta käsittelleen tapahtuman 20.1. 20. Mummot istuivat rinta rinnan Oodin Kuutiossa. Totesimme, että ympäristöahdistukseen auttaa pyrkiminen yhdessä hyvään. Me perustajamummot olimme innoissamme kohdatessamme liikkeeseemme liittyneitä mummoja. Vuosi alkoi loistavasti.

Ja sitten tuli koronavirus

Maaliskuussa 2020 oli kulunut noin viisi kuukautta synnystämme, vuoden 2020 suunnitelmat olivat valmiina, ja jouduimme peruutusten tielle. Yhdessä JustFoodin kanssa oli valmisteltu Oodiin Reilu ruokamurros -tapahtuma 16.3.20. Se peruuntui. Myös huhtikuulle varattu Vastuullinen vaate -keskustelutilaisuus siirtyi. Tavoite oli toteuttaa ne syksyllä, “kun korona on ohi”. Syksyn ensimmäinen tilaisuus: Terveys ja ilmasto saatiin onneksi toteutettua.. Siitä on iloa pitkään, koska webinaarin tallenne löytyy yhteistyökumppanimme Duodecimin sivuilta. Joko katsoit, miten voit toteuttaa samoilla keinoilla ja yhtä aikaa sekä terveellistä että ilmastoystävällistä elämää.

Tänään arvioimme, että koronan leviäminen rajoittaa kokoontumisia myös tänä loppuvuonna. Totesimme, että emme yritä toteuttaa syksyksi suunniteltuja vaate- ja ruokatilaisuuksia pelkkinä webinaareina. Säästämme tärkeät asiat ja hyvät puhujat kevääseen, tai aikaan, kun korona on hallinnassa! Nyt teemme asioita, joita korona mahdollistaa.

Koronaturvallinen kehittäminen, yhteistyö, blogit, tiedotteet ja kampanjat

En tiedä, miten hyvin lukijat ovat löytäneet Aktivistimummot-blogit nettisivuiltamme. Tämä blogi on nyt 11. blogi sivuillamme. Niitä jatkamme myös näinä korona-aikoina. Meillä on ollut onni löytää sparrareita (kiitos Phoenix!) toimintamme tueksi. Tänä vuonna on ollut myös aikaa kuunnella ja keskustella. Aktiivisen vuorovaikutuksen, tiedottamisen ja blogien avulla opimme koko ajan voimme pitää esillä tärkeitä asioita. Myös ulkoilmatempauksia on suunnitteilla. Pysy kanavalla www.aktivistimummot.fi

Hämmennyksestä eteenpäin.

Lokakuun alussa toteutunut Elokapina nosti esiin ilmastoasioiden kiireellisyyden. Ilmaisimme tukemme nuorille, jotka kapinoivat lisätäkseen ymmärrystä ilmastonmuutoksen hillinnän kiireellisyydestä. ELokapinan ja poliisin käyttämät keinot puhuttivat myös meidän sivuillamme.
Keskustelu aktivoi meitä tuomaan esiin Aktivistimummojen omat periaatteet, jotka ovat kohtuus, toivo ja empatia.
Pohdimme, miten päästä hämmennyksestä eteenpäin. Käy lukemassa sivuiltamme.

Lahjatoiveena Taimiteko

Viime viikolla julkaisimme Aktivistimummojen ja 4H-nuorten yhteisen Taimiteko-kampanjan.
Aktivistimummojen tavoite on kerätä kokoon 25 000 euroa, jolla saadaan istutettua 10 000 tainta. Niiden avulla sidotaan 2347 tonnia hiiltä ja perustetaan 5 hehtaaria uutta metsää. Jokainen lahjoitus merkitsee. Olemme iloisia, jos käyt lahjoittamassa ja innostat kaverisikin mukaan. Keräämme myös vastuullisten yritysten lahjoituksia. Pienin mahdollinen lahjoitus on 4 tainta, eli 10 euroa. Muista kirjoittaa kuponkikoodi aktivistimummot, jotta voimme seurata tavoitteen täyttymistä. Linkki lahjoitukseen tässä.

Antoisa vuosi! Kiitos!

Me mummot haluamme turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.

Kirjoittaja:

Seija Kurunmäki
Aktivistimummojen perustajamummo
Ruokavaikuttaja
seija.kurunmaki@kuule.fi
0400-460894

Kuva otettu 19.10.20, kun Aktivistimummot-joukko oli menossa ympäristöministeiriöön Krista Mikkosen vieraaksi.

Mummot ja 4H-nuoret hillitsevät yhdessä ilmastonmuutosta

Aktivistimummot ja 4H-nuoret tähtäävät 10 000 puun istuttamiseen Suomen joutomaille. Ilmastonmuutoksen torjunnassa tarvitaan sekä uusia kasvavia puita hiilinieluiksi että ikimetsiä elonkirjon vaalijoiksi. Aktivistimummojen ja 4H-järjestön nuorten Taimiteko-yhteistyöhön pääsee mukaan lahjoittamalla 10 euroa juuri avautuneessa verkkokaupassa.

Aktivistimummot ja 4H-järjestön nuoret vaativat, että metsän monet mahdollisuudet otetaan käyttöön ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Taimiteko-toiminnassa istutetaan uutta metsää ja luodaan tätä kautta uusia hiilinieluja alueille, joilla on aiemmin ollut turvetuotantoa.

Mummojen ja nuorten Taimiteolla juhlistetaan Aktivistimummojen ensimmäistä syntymäpäivää 23. lokakuuta. 

“Erilaisia metsitysprojekteja verratessamme 4H-nuorten ohjaajien taidot hyvään metsänhoitoon ratkaisivat. Uskomme, että metsän perustaminen tämän projektin toimintamallilla 4H-järjestön omalle maalle varmistaa, että metsää hoidetaan hyvin myös taimien istutuksen jälkeen”, Aktivistimummojen Tarja Ollas kertoo. 

Istutuskohteita ostaessaan 4H-järjestö on varmistanut, että luonnon ja ilmaston kannalta niiden paras käyttömuoto on kasvava metsä, ei esimerkiksi kosteikko.  

"Metsät yhdistävät hienosti eri sukupolvia. Verkkokauppamme kautta Aktivistimummojen lahjoitukset kerätään yhteen juhlapottiin, josta ne ohjataan metsänistutustyöhön", Suomen 4H-liiton kumppanuuspäällikkö Tarja Anttonen iloitsee.

Aktivistimummojen ja 4H-nuorten Taimitekoon pääsee mukaan 10 eurolla

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii Taimiteko-toiminnan suojelijana. Mummot tietävät, kuinka tärkeää on luoda toivoa tulevaan ja että yhteistyö on kaiken avain. Sen vuoksi ei tarvitse itse olla Aktivistimummo, jotta voi osallistua mummojen Taimitekoon – kuka tahansa on tervetullut osallistumaan. Lahjoitus on myös hyvä tapa kompensoida omia päästöjään.

Taimiteko-verkkokauppa yksityishenkilöille on nyt avattu. Pääset tekemään oman lahjoituksesi osoitteessa www.taimiteko.fi/taimiteko-yksityishenkiloille. Kirjoita ostoskorissa kuponkikoodiksi aktivistimummot ja valitse Käytä kuponki. Pienin mahdollinen lahjoitus on 4 tainta, eli 10 euroa. Aktivistimummojen tavoite on kerätä kokoon 25 000 euroa, jolla saadaan istutettua 10 000 tainta. Niiden avulla sidotaan 2347 tonnia hiiltä ja perustetaan 5 hehtaaria uutta metsää. Jokainen lahjoitus merkitsee.

Lisätietoja

Aktivistimummot
Tarja Ollas, puh. 040 835 6473, ollas.tarja@gmail.com
Seija Kurunmäki, puh. 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
www.aktivistimummot.fi

4H
Tarja Anttonen, 4H, puh. 044 783 0305, tarja.anttonen@4H.fi
www.4h.fi
Taimikauppa

Kuva Taimiteko, 4h Punkaharju, Tiina Rinne.

Hämmennyksestä eteenpäin

Muutaman päivän ajan uutiset ja somekeskustelut ovat täyttyneet Elokapina-liikkeen mielenosoittajien ja poliisin välisestä konfliktista ja sen analysoimisesta. Niin myös Aktivistimummojen Facebook-sivu. 

Olemme fb-sivuilla olleet pahoillamme sumutettujen ihmisten puolesta – uskomme että he taistelevat vilpittömästi ilmaston puolesta. Olemme halunneet tukea nuoria – miettineet jopa, pitäisikö istua kadulle heidän rinnalleen.

Olemme kauhistuneet poliisien toimista, mutta toisaalta olleet hämmentyneitä, koska arvostamme lain ja sovittujen asioiden noudattamista. Olemme tutustuneet Elokapina-liikkeen toiminnan taustoihin.

Eniten olemme harmitelleet, että tärkeä ilmastoasia jäi konfliktin varjoon. Olemme surreet myös vastakkainasetteluja, sillä Aktivistimummot haluavat toimia yhteistyössä ilmaston puolesta työskentelevien ja taistelevien kanssa.

Viisautta ja kohtuutta korostavat Aktivistimummot toimivat ilmaston puolesta esimerkiksi näin:

• Vaikutamme kansalaisten ja päättäjien asenteisiin 

• Tukeudumme tutkittuun tietoon 

• Teemme arjen tekoja omassa lähipiirissämme

• Uskomme vuorovaikutuksen ja kuuntelun voimaan

• Olemme tosissamme, koska #nytonpakko

Aktivistimummot-ryhmä toimii Facebookissa ja Twitterissä.
Tapahtumista voit lukea myös Aktivistimummot-nettisivuilta. 
Manifestimme kertoo lisää periaatteistamme. Tervetuloa mukaan kaikki mummohenkiset. 

Yhteenvedon Aktivistimummojen facebook-sivuilla käydystä keskustelusta 4.-6.10.2020 välillä laati
viestinnän tutkija Anne Leppänen.

Keskustelu lähti liikkeelle Elokapinan mielenosoituksesta 4.10.20 ja sen ympärillä tapahtuneista poliisin toimista.

Yhteinen huoli: Ympäristömyrkyt siittiöitä tuhoamassa

Aktivistimummojen ja Duodecimin Terveys ja ympäristö -tapahtuma innosti professori Jorma Topparin kirjoittamaan siemennesteen laadun heikkenemistä. Katoava kansa-blogi on julkaistu myös Duodecimin sivuilla. Suomalaismiehillä siemennesteen laatu on nopeasti huonontunut tällä vuosituhannella. Muuttuva ympäristömme lukuisine uusine kemikaaleineen lienee yksi syyllinen, jota nyt tutkitaan.
Asia huolestuttaa myös mummoja.

Jos lapsia ei synny, katoavat myös mummot maailmasta!
Helena Kääriäinen, aktivistimummo, perinnöllisyyslääkäri

Katoava kansa - siemennesteen laatu heikentynyt

Syntyvyys on vähentynyt 25 % kymmenen vuoden aikana. Pitkään Suomessa syntyi n. 60000 lasta vuodessa, viime vuonna vain runsaat 45000. Lapsilukua kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna enää hiukan yli 1,3, kaukana 2,1:stä, joka vaadittaisiin siihen, että väkiluku pysyisi ennallaan. Jos kokonaishedelmällisyysluku säilyy nykyisellään eikä maahanmuutto korvaa väkiluvun pienenemistä, väestömme vähenee kolmen sukupolven aikana neljännekseen nykyisestä. Samanlainen kehitys on käynnissä Japanissa, Singaporessa ja monessa muussa kehittyneessä maassa. Ainoastaan Afrikassa väestö edelleen lisääntyy. 

Päähuomio on kiinnittynyt sosioekonimisiin ja kulttuurisiin syihin.

Syntyvyyden vähenemisen syitä pohdittaessa päähuomio on kiinnittynyt sosioekonimisiin ja kulttuurisiin syihin. Hyvin vähän on keskusteltu siitä, onko lapsia haluavilla mahdollisuutta saada niitä. Lähes kaikki tietävät, että naisen hedelmällisyys heikkenee 30 ikävuoden jälkeen, erityisen jyrkästi yli 35-vuotiaana. Huonommin tiedetään se, että iän vaikutus koskee myös avusteisia lisääntymistekniikoita, kuten ns. koeputkihedelmöitystä (IVF) ja mikroinjektiohedelmöitystä (ICSI). Ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on lähellä 30:tä, mikä väistämättä merkitsee sitä, että on usein vaikea saada toista tai useampaa lasta esikoisen jälkeen. Miesten hedelmällisyys on vähemmän kiinni iästä kuin naisilla, mutta ongelmana on huono siemennesteen laatu. Vielä viime vuosituhannella suomalaismiesten siittiömäärät olivat kansainvälisissä vertailuissa huippuluokkaa, mutta tälle vuosituhannelle siirryttäessä tapahtui yllättävän nopea muutos huonompaan suuntaan. Tällä hetkellä suomalaismiesten siemenneste on laadultaan yhtä huonoa kuin muuallakin maailmassa. Suomalaismiesten siemennesteen siittiöpitoisuuden keskiluku on 49 miljoonaa/mL, kokonaismäärä 148 miljoonaa, joista normaalirakenteisia 6,9 %. Mitä nämä luvut merkitsevät käytännössä? Mitattaessa aikaa raskauden alkuun, kun pariskunta yrittää hankkia lasta, odotus alkaa pidentyä, kun miehen siittiömäärä on pienempi kuin 55 miljoonaa/mL.

Mitä pienempi siittiöpitoisuus on, sitä pitempi aika kuluu raskauden alkuun.

Yli puolella nuorista suomalaismiehistä siittiöpitoisuudet ovat siis pienempiä kuin tuo ’kynnysluku’. Kun sekä miehen että naisen hedelmällisyys on niin ja näin, lapsen saanti on vaikeaa. Miten tämä heijastuu avusteisen lisääntymistekniikan käytössä? Sen avulla syntyy noin viisi prosenttia suomalaisista ja aloitettujen hedelmöityshoitojen määrä on pysynyt melko samanlaisena useita vuosia, noin 10 000 hoitoa vuodessa, joista syntyy n. 2500 lasta. Lisääntyvä osa hoidoista tehdään pakastetuilla alkioilla. Julkinen terveydenhuolto korvaa hedelmöityshoidon ensimmäisen lapsen kohdalla, mutta suureen lapsilukuun tarvitaan omaa rahaa niin paljon, että voidaan joutua kerjuulle lapsenlapsia toivovien omien vanhempien luokse. Tulevien isovanhempien varallisuudesta ja toiveista sitten riippuu se, kuka voi lapsia saada tai edes yrittää sitä.

On pidettävä huolta siitä, että naiset voivat halutessaan saada lapsia riittävän nuorina

Thomas Adams totesi jo yli 400 vuotta sitten, että ’on parempi ehkäistä tauti kuin parantaa se, koska se säästää sairastamisen vaivoilta’. Sitä voi hyvin soveltaa lisääntymisterveyteenkin. Miten siis voisimme ehkäistä hedelmättömyyttä, että olisi edes biologiset mahdollisuudet saada lapsia, kun niitä toivotaan? On pidettävä huolta siitä, että naiset voivat halutessaan saada lapsia riittävän nuorina. Siinä sosioekonomiset ja psykososiaaliset kysymykset ovat päällimmäisinä. Ne koskevat niin miehiä kuin naisia. Entä miten voimme pitää huolta siitä, että miesten siemenneste pysyy hedelmöityskykyisenä? Tähän kysymykseen on vielä vähemmän vastauksia. Siemennesteen laatu määräytyy sikiö- ja lapsuusaikana ja tiedämme altisteita, kuten raskaudenaikainen tupakka-altistus, jotka heikentävät sitä.

Ympäristön kemikaalien vaikutuksia tutkitaan

Epäselvää on, mikä merkitys on kymmenillä tuhansilla uusilla kemikaaleilla, jotka on tuotu markkinoille viime vuosikymmeninä. Koe-eläintutkimuksista tietoa kertyy, mutta epidemiologisia ihmistutkimuksia on edelleen aivan liian vähän.

Jorma Toppari, LT
Fysiologian professori, ylilääkäri
Turun yliopisto
Lasten ja nuorten klinikka

Kuva : Mummotaidetta by Helena Kääriäinen

Aktivistimummojen ja lääkäriaktivistien keinot ilmastonmuutoksen terveysuhkia vastaan

Aktivistimummot ja ympäristöasioihin perehtyneet lääkärit ovat huolissaan ilmastonmuutoksen aiheuttamasta maailmanlaajuisesta terveysuhkasta. Nyt se tuntuu jäävän koronaviruspandemian varjoon. Covid-19-tautiin on tulossa rokote, mutta ilmastonmuutokseen liittyvään terveysuhkaan tarvitaan sekä pitkän että nopean aikavälin monipuolisia toimenpiteitä yksilöiltä, yrityksiltä ja päättäjiltä. Lääkäriaktivistit ja Aktivistimummot laativat ehdotuksensa toimista, jotka on aloitettava heti. Lista julkaistiin 14.9. keskustelutilaisuudessa Helsingissä.

Aktivistimummot kokevat huolta lastenlasten tulevaisuudesta. Lääkärit puolustavat elämää ja työskentelevät kaikkia terveysuhkia vastaan jatkuvasti täydentyvään tieteelliseen tutkimustietoon perustuen. Jo nyt nähdään, että ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen: samalla viivalla ovat ikäihmiset, keski-ikäiset, nuoret, lapset ja syntymättömät.

 – Syyllisyys ja pelko voivat olla motiivina kestävään kehitykseen pyrkimiseen. Voimme myös toimia positiivisista lähtökohdista: kestävä elämäntapa hillitsee ilmastomuutosta ja tuo terveyttä, mutta myös merkitystä elämään, toivoa ja iloa, Aktivistimummot-liikkeen perustajäseniin kuuluva lääkäri Helena Kääriäinen sanoo.

Keinot terveyden ja hyvän elämän puolesta

Ilmastoasiat näkyvät yhä enemmän myös lääkärien koulutuksessa ja tutkimusaiheena.

– Suomessakin lääkärikunnan lisääntyvä kiinnostus ympäristön- ja ilmastonmuutoksen ja terveyden välisiin yhteyksiin näkyy toisaalta lisääntyvänä tutkimuksena ja toisaalta toiminta-aktiivisuutena, josta hyvä esimerkki on Ilmastolääkärit-ryhmä. Lääkäreiden käsissä ovat myös keskeiset keinot hillitä antibioottiresistenssin pahenemista ja lääkejäämien joutumista ympäristöön, Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti sanoo.

Lääkärikunnan vanhin arkkiatri Risto Pelkonen nosti keväällä haastattelussa ilmastonmuutoksen yhdeksi ihmiskunnan pikaista korjausta vaativista haasteista.

Aktivistimummot-liikkeen ja Lääkäriseura Duodecimin tilaisuudessa Helsingissä puhui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n entinen pääjohtaja, LKT Juhani Eskola muun muassa terveellisen ravitsemuksen merkityksestä.

– Kestäviä valintoja ovat terveellisen ravitsemuksen lisäksi liikkuminen mieluiten omalla voimalla ja kiertotalouteen siirtyminen. Terveellinen ravitsemus (kohtuullinen määrä, kasvispainotteinen, vähälihainen) ja omalla voimalla liikkuminen (kävelyn/pyöräilyn suosiminen) ovat yhteisiä sekä ympäristöä suojelevalle että terveyttä edistävälle toiminnalle, Eskola toteaa.

Emeritusprofessori, tutkija ja tietokirjailija Jouko Tuomisto on huolissaan siitä, että länsimainen elämänmuoto perustuu halpaan energiaan, jonka tuotannossa on paljon parannettavaa.

– Kehitystä on tapahtunut, mutta ei tarpeeksi.  Ympäristölle haitallisten aineiden päästöt ovat vähentyneet lukuun ottamatta hiilidioksidia, joka jää parhaallakin tekniikalla fossiilisen energiantuotannon isoksi ongelmaksi, Tuomisto sanoi.

Vaatimukset kestävämmästä politiikasta lisääntyvät yhteiskunnassa. Sitä vaativat niin nuoret kuin mummotkin.

– Toivo ja tulevaisuususko vaativat tekoja. Eniten toivoa vie vähättely ja välinpitämättömyys, Nuorten Agenda2030 puheenjohtajat Sofia Savonen ja Laura Hildén kertovat iloiten siitä, etteivät nuoret jää ilmastohuoltensa kanssa yksin.  

Terveyden, ympäristön ja ilmaston välisestä yhteydestä kiinnostuneet Aktivistimummot ja lääkäriaktivistit näkevät ympäristön pienten ympäristöjen kokonaisuutena:

– Kaikkien sukupolvien aktiivisuutta, erilaisten osaajien yhteistyötä, tutkimustiedon hyödyntämistä, mutta myös mummoviisautta tarvitaan hyvän ja terveellisen tulevaisuuden tekemiseen, Helena Kääriäinen toteaa.  

Aktivistimummojen ja lääkärien keinot – mitä on tehtävä HETI

1. Enemmän kasvispainotteista ja vähälihaista kotimaista ruokaa, vähemmän hävikkiä

2. Enemmän kävelyä ja pyöräilyä, vähemmän liikkumista fossiilivoimalla 

3. Enemmän jätevesien puhdistusta, vähemmän vesistöpäästöjä

4. Enemmän kasvihuonekaasujen rajoituksia, vähemmän sään ääri-ilmiöitä ja ruokapulaa

5. Enemmän ymmärrystä ja tekoja kaikilta asiantuntijoilta, myös lääkäreiltä

6. Enemmän elämän ja luonnon kunnioitusta, vähemmän vähättelyä ja välinpitämättömyyttä

7. Enemmän kohtuullisuuden arvostusta, vähemmän tavaran kulutusta

8. Enemmän yhteisiä konkreettisia tekoja ja toivoa, vähemmän ahdistusta.

Lisätietoa:

Aktivistimummot
Helena Kääriäinen, perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, tutkimusprofessori
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
puh. 040 8309889
helena.kaariainen@thl.fi
www.aktivistimummot.fi

Lääkäriseura Duodecim  
Juha Pekka Turunen, koulutuspäällikkö, varapääsihteeri
LT, patologian erikoislääkäri, Health eMBA
puh. 050 511 3757
juha.turunen@duodecim.fi
www. duodecim.fi

Mikä tuo ja vie toivoa?

Nuorten Agenda2030 -ryhmän puheenjohtajat Sofia Salonen ja Laura Hildén kertovat blogissaan toivosta ja tulevaisuudesta.  2017 perustettu ryhmä muistuttaa, että ainoa oikea tapa rakentaa tulevaisuutta on sellainen, joka huomioi kestävyyskysymykset laajasti. Laura ja Sofia ovat puhujina Aktivistimummojen ja Duodecimin yhteisessä keskustelutilaisuudessa 14.9., jossa luodataan keinoja parantaa terveyttä ja ympäristöä samaan aikaan.

Toivo ja tulevaisuus ovat tiiviisti toisiinsa sidottu pari. Toivoa voi olla vain, jos mielessä on kuva paremmasta tulevaisuudesta, ja tulevaisuus on päämäärä jonka rakentamisessa toivo on tärkeä työkalu. Ilman toivoa paremmasta ihminenkään olisi tuskin keksinyt puhelinta tai kirjoittanut kirjoja - ilman toivoa paranemisesta modernia lääketiedettä tuskin olisi olemassa.

Toivo kiinnostaa ihmisiä edelleen jatkuvasti. Sen takia tehdään mittauksia ja kyselyitä siitä mitä kukin sukupolvi ajattelee tulevaisuudestaan, ja kuinka toiveikkaasti etenkin nuoret suhtautuvat tulevaisuuteensa. 

Ilmastonmuutoksella on merkittävä rooli tulevaisuuden epävarmuuden kannalta.

Viime vuosien kuuma aihe on ollut kysymys siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa nuorten ajatuksiin tulevaisuudesta ja toivosta. Ilmastonmuutoksella on merkittävä rooli tulevaisuuden epävarmuuden kannalta. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on omiaan uhkaamaan ihmisten terveyttä niin ruokaturvan kuin uusien ja laajemmalle levittyvien sairauksien kuin loistenkin kautta, puhumattakaan äärimmäisistä sääolosuhteista tai henkiseen terveyteen liittyvistä aspekteista, kuten ilmastoahdistuksesta ja ilmastopakolaisuuden aiheuttamista traumoista. Jos ilmasto lämpenee liikaa, käynnistyy ketjureaktio, jonka seuraukset ja niiden mittakaava ovat vielä hämärän peitossa. 

Vähättely ja välinpitämättömyys tuhoaa toivoa. 

On kuitenkin tärkeä muistaa, että ilmastonmuutos on vain yksi seikka vaikuttamassa nuorten tulevaisuudenkuviin. Meistä monet ovat kasvaneet keskellä historiallisia talouskriisejä ja pandemioita, seuraten vierestä ekokatastrofeja niin Suomessa kuin ulkomailla. Tunne siitä, että kerta toisensa jälkeen on yksinkertaisesti voimaton tekemään mitään niin monille asioille, joilla on suuri negatiivinen vaikutus omaan elämään ja tulevaisuuteen, on omiaan nakertamaan toivoa paremmasta. Massaliikkeet kuten ilmastolakot ja mielenosoitukset, vaatimukset kestävämmästä politiikasta ja nuorten ilmastoahdistus ovat merkkejä, jotka tulee ottaa vakavasti. Toivo ja tulevaisuususko vaativat tekoja. Ne vaativat mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa, tunnetta osallisuudesta ja siitä, että huolet tulevat kuulluksi ja niihin reagoidaan. Vähättely ja välinpitämättömyys tuhoaa toivoa. 

 Ainoa oikea tapa rakentaa tulevaisuutta on sellainen, joka huomioi kestävyyskysymykset laajasti.

 Ainoa oikea tapa rakentaa tulevaisuutta on sellainen, joka huomioi kestävyyskysymykset laajasti.  Tämä vaatii, että näemme metsän puilta ja yhteen asiaan kerrallaan keskittymisen sijaan alamme kohdella kestävää kehitystä, ilmastonmuutosta ja muita aiheita kokonaisvaltaisesti. Terveys on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Terveys ja turvallisuus ovat ihmisoikeuskysymyksiä - jokaisella tulee olla niihin oikeus.  Vaikka yksittäiset teot ja päätökset saattavat herätellä yksittäisiä toivon kipinöitä, nämä kipinät sammuvat, mikäli kokonaisvaltaisia ratkaisuja ei saada aikaiseksi.

Sofia Savonen & Laura Hildén
Nuorten Agenda2030-ryhmän puheenjohtajat

Nuorten Agenda2030-ryhmällä on kaksi tavoitetta: edistää kestävän kehityksen tietoisuuden lisääntymistä ja tavoitteiden toteutumista eri puolilla Suomea sekä osallistua kansalliseen keskusteluun kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi Suomessa ja globaalisti, erityisesti osana Suomen kestävän kehityksen toimikunnan työtä.

Mummot ja lääkärit terveyden, ilmaston ja ympäristön asialla

Aktivistimummo ja lääkäri Helena Kääriäinen kertoo blogissaan, mitä yhteistä on terveydellä ja ilmastonmuutoksella. Hän listaa keinoja suojella terveyttä ja ilmastoa yhtä aikaa. Lisää aiheesta Aktivistimummojen ja lääkäriseura Duodecimin yhteisessä keskustelutilaisuudessa 14.9. klo 17 Oodissa. Tilaisuutta voi seurata myös webinaarina. Ilmottautumislinkki tässä.

Mummovaiheeseen tullessa terveys alkaa yhä enemmän kiinnostaa. Sen tärkeydestä muistuttavat vähintäänkin päivittäiset kolotukset ja osaa mummoista vuodet ovat jo kuormittaneet erilaisilla sairauksilla. Myös lasten ja lastenlasten terveys huolettaa: voiko tässä kummallisessa maailmassa säilyä terveenä ihan vanhuuteen asti?

Ympäristö vaikuttaa terveyteemme joka päivä, hyvässä ja pahassa. Liikkuminen Suomen puhtaassa luonnossa kohentaa mielialan lisäksi kuntoa ja terveyttäkin; esimerkiksi metsässä liikkuminen alentaa tutkimusten mukaan verenpainetta ja vähentää allergioita. Uiminen meressä ja järvissä on loistavaa kuntoilua, joka ei kuormita kuluneitakaan polvia. Ja metsissämme kasvaa jokamummonoikeudella poimittavissa olevia marja- ja sieniaarteita terveyttä tukemaan.

Terveyttä on etsitty muistakin ympäristöistä. Etelän aurinkolomat ehkä tuovat valollaan hyvää oloa talvikuukausina, mutta olemme jo oppineet, että aurinko on ilmakehän muuttuessa tullut aikaisempaa aggressiivisemmaksi ja aurinkoa ei tulisi ”ottaa” vaan varoa.

Mutta mutta… Kun kaupunkilainen suuntaa metsäkävelylle, joutuu hän kulkemaan pakokaasujen ja pienhiukkasten lävitse. Kun meri lopulta lämpenee mummoa helliväksi, ovat levälautat rantautuneet uimalaiturin viereen. Pörriäiskato tai kuumat ja kuivat kesät saattavat olla uhkaamassa metsiemme aarteita. Ja etelän lomat voivat karata tavoittamattomiin, jos lentämistä suosiva vinoutunut verotus korjataan.

Duodecim ja Aktivistimummot Oodissa ja verkossa

Muuttuva ilmasto, ympäristön muutokset ja terveyden edistäminen ovat Duodecimin ja Aktivistimummojen yhteisen keskustelutilaisuuden teemoja 14. syyskuuta.

Luennoilla ja keskustelussa etsitään erityisesti konkreettisia keinoja, joilla tavallinen lääkäri tai tavallinen mummo voisi osaltaan vaikuttaa terveyttä edistävästi ja haitallisia ympäristömuutoksia jarruttaen. Kaupunkilaismummona näen autoilun vähentämisen todella tärkeänä. Kun mummo kävelee ja pyöräilee tai pukee maskin naamalleen ja kiipeää bussiin, saa hän aina enemmän liikuntaa kuin jos hän olisi ajanut autollaan ovelta ovelle. Näin liikenteessä on yksi auto vähemmän. Ja jos mummo kotoa lähtiessään on hissin asemesta käyttänyt portaita, on hän saanut lisäksi ilmaisen steppijumpan ja, ihan hiukan, säästänyt sähköä. Toki on mummoja, joilta kaikki tämä ei terveyssyistä enää suju, mutta me muut voisimme kohentaa terveyttämme esimerkiksi näillä keinoilla. 

Lääkärikunnan vanhin, arkkiatri Risto Pelkonen esitti Helsingin Sanomissa muutama kuukausi sitten syvän huolensa ilmastosta ja ympäristöstä.  ”On lohdutonta, miten huonosti rakasta luontoa kohdellaan. Nyt on viimeinen hetki korjata tilannetta. Kohta on liian myöhäistä.” Terveyden edistämisen keinoista hän on tuonut vahvasti esiin kulttuurin merkityksen: kirjat, teatteri tai konsertit kuormittavat luontoa vain vähän esimerkiksi matkailuun verrattuna ja tuovat tutkitusti terveyshyötyä.

”On lohdutonta, miten huonosti rakasta luontoa kohdellaan. Nyt on viimeinen hetki korjata tilannetta. Kohta on liian myöhäistä.” Risto Pelkonen, arkkiatri

Keskustelutilaisuudessa kuulemme kaikkien puheenvuoron pitäjien, vanhojen ja nuorten, keinoja yhdistää terveyden edistäminen ilmaston ja ympäristön kohentamiseen. Vaikutukset voivat olla käänteentekeviä yhden ihmisen terveydelle ja vaikka ne globaalisti ajatellen kuulostavat pieniltä, summautuu niistä ja koko muuttuneesta asenteestamme merkittäviä asioita. 

Tulkaa siis kaikki mummot kuuntelemaan tätä keskustelua Oodissa tai webinaarina; jälkipuheita Facebookissa riittää varmaan pitkälle syksyyn. Mukaan joko paikan päälle tai webinaariin voi ilmoittautua tästä linkistä.

Helena Kääriäinen

Helena Kääriäinen on eläkkeellä oleva perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri, THL:n tutkimusprofessori ja Aktivistimummot-liikkeen perustajajäseniä.

 Tämä blogi on julkaistu myös Duodecimin sivuilla.