Toivotamme riittävän parasta joulua!

Aktivistimummo käveleskeli metsissä marraskuun ja kohtasi metsän ihmeitä. Kiitos kanssavaeltajille - kiitos myös lahjoituksista Suomen metsien hyväksi, ja maailman hiilinieluille ja monimuotoisuudelle. Nautitaan jouluna luonnosta ja rauhasta.

Mummonmetsäkeräys jatkuu Luonnonperintösäätiön sivuilla. Koossa on yli 16 000€.

HYVÄÄ JOULUA! Ensi vuonna meillä mummoilla taas uusia suunnitelmia ilmaston ja luonnon, sekä lastenlasten että itsemme hyväksi.

Glasgown ilmastokokouksen saavutukset

Marraskuun alkupuolella Glasgowssa pidetty ilmastosopimuksen osapuolikokous COP26 oli onnistunut, mutta myös pettymys. Se on kovin tavallista kansainvälisissä kokouksissa. Tässä blogissa aktivistimummo Armi Temmes kuvaa lyhyesti sekä onnistumisia että pettymyksiä.

Jos haluat tietää enemmän aiheesta, ilmoittaudu Glasgow’n jälkilämmöt: Mimme ilmasto on menossa?-tapahtumaan pe 17.12.21 klo 13.-14.30 Oodiin tai seuraa Facebookissa. Järjestäjä Europa Experience - EU@Oodi
Facebook-tapahtuma: https://fb.me/e/2TGrHCxSo.

Ilmoittautuminen Oodiin on pakollista, sillä paikkoja on rajatusti. Ilmoittauduthan viimeistään 16.12. tästä linkistä: https://forms.gle/oCP155KkRhMh957J8

Kokouksen tavoitelistalla oli ehkä suurimpana yleinen ilmastotavoitteiden kirittäminen, jotta päästäisiin lähemmäksi Pariisissa esitettyä tavoitetta keskilämpötilan nousun pitämisestä alle kahden asteen, mieluummin 1,5 asteessa. Olennaisin onnistuminen oli se, että kaikki ovat nyt yhtä mieltä tavoitteesta ja valtionpäämiehet pitivät pontevia yleispuheita sen puolesta kokouksen alkupuolella. Se, että maiden sitoumukset ja sovitut toimenpiteet eivät tähän vielä riitä, oli merkittävin pettymys monille. Eniten uutisoitiin hiilen kiellon vesittymistä viime metreillä. Päätöksiin lisättiin kuitenkin vetoomus sitoumusten päivittämisestä jo vuoden kuluttua vastaamaan 1,5 asteen tavoitetta.

Toinen suuri tavoite oli Katowicen ilmastokokouksessa aloitetun nk. sääntökirjatyön loppuun saattaminen. Siinä onnistuttiin. Tämä kaikki on äärimmäisen teknistä työtä, mutta sen olennainen merkitys on siinä, että kun säännöistä on sovittu, edellytykset toimeenpanon toteutukselle ovat paljon paremmat kuin pelkkien juhlapuheiden perusteella.

Kolmas iso tavoite liittyi rahoitukseen, jolla kehittyneet maat tukevat kehittyvien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Varsin isosta potista päästiinkin sopimukseen, mutta paljon on vielä työtä, ennen kuin rahoitusmallit ovat koossa aloitettujen työprosessien tuloksena.

Aktivistimummot toivottavat rohkeutta kaikille päättäjille, jotta tarvittavia toimenpiteitä oikeasti päästään toteuttamaan. Kansainväliset kokoukset ovat tärkeä osa tätä työtä, mutta ne ovat aina luonteeltaan monimutkaisia ja hitaita. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan työtä kansallisella tasolla, kunnissa, yrityksissä, kansalaisjärjestöissä ja kotitalouksissa.

Aktivistimummot osallistuivat kokouksen edellä tavoitteiden kirittämiseen tämän videon avulla.

Armi Temmes
aktivistimummo
MMT

Mummo uskoo metsään

Aktivistimummot tykkäävät metsästä, niinkuin varmaan kaikki suomalaiset. Tiedämme, että metsästä on moneksi.
Tarvitaan vanhojen metsien suojelua, tarvitaan myös uusia taimia kasvamaan. Näin huolehdimme sekä luonnon monimuotoisuudesta että hiilinieluista. Metsien tärkeä arvo on niiden merkitys hyvinvoinnin lisääjänä ja virkistäjänä. Mikä on parempaa kuin eväsretki metsään lapsen kanssa. Aktivistimummojen Facebook-seuraajat pääsivät marraskuun aikana näkemään aktivistimummo ja taiteilija Anne Leppäsen kiehtovia metsätarinoita teemalla Mummo menee metsään. Käy katsomassa Facebook-sivuiltamme 10 kuvan ja tarinan sarja.

Jos haluat antaa kestävän joululahjan, tue Aktivistimummojen keräyksiä:
- Luonnonperintösäätiön Mummonmetsä. Keräämme varoja suojeltavaan ikimetsään. Tänä jouluna kurotamme kohti 20 000€ pottia. Nyt koossa on 16 190 euroa! Kiitos kaikille lahjoittajille!
- 4H Taimiteko on kampanja, joka työllistää nuoria ja kasvattaa hiilinieluja, kun puita istutetaan joutomaille.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Aktivistimummo ja valkoinen joulu

Marraskuinen Black Friday sai aktivistimummo Reetta Meriläisen muistelemaan ja kaipaamaan valkoista joulua. Se on voi olla luminen tai lumeton. Tärkeintä on ettemme täytä joulua turhalla sälällä, tarpeettomalla tavaralla ja merkityksettömällä tohinalla. Kohtuus ja mielenrauha on kuin katselisi valkoista talvimaisemaa.

Bing Crosby lauloi kauan sitten valkoisesta joulusta, unelmasta. Nyt aktivistimummo hyräilee mukana ja muistelee valkoisia nietoksia, huurretta puiden oksilla. Onko hänellä unelma valkoisesta joulusta? Ei, vaan suunnitelma. Joulusta voi tehdä valkoisen, olipa maa minkävärinen tahansa.

Musta on hallinnut marraskuun lopun värejä. Musta yhdistyy voimakkaasti kannustettuun kulutukseen, joten väri on osuva. Black Friday ja black week kävivät tänäkin vuonna kimppuun joka suunnalta. Kulutukseen ohjailivat myös sinkkujen suuri ostospäivä Single´s Day ja verkkokaupan Cyber Monday. Nimistä voi päätellä, etteivät kulutushurmion päivät ole kotoperäisiä.

Mummo haluaa muuttaa mustan valkoiseksi, vaikka joulu – kulutuksen juhlaa sekin – on tulossa tai oikeastaan, koska joulu on tulossa. Joulusta voi valinnoillaan tehdä valkoisen tai ainakin valkoisemman.

Valkoisuus joulun attribuuttina tarkoittaa kohtuutta, harkintaa, viisautta ja rauhaa.

Valkoisuus joulun attribuuttina tarkoittaa kohtuutta, harkintaa, viisautta ja rauhaa. Ja totta kai se voi tarkoittaa näillä leveysasteilla myös lunta. Musta, ruskea tai vihreä joulu koko Suomessa olisi huutomerkki. Hätätila! Lumen puute tai lumentulon myöhentyminen eteläisessä Suomessa ovat joka tapauksessa signaaleja ilmastokriisistä.

Ilmastokriisin torjuntaan ryhtynyt Aktivistimummo etsii vaikuttavia lahjoja. Sellaisia, jotka vaikuttavat lämmittävästi lahjan saajaan ja auttavat samalla torjumaan ilmastonmuutosta sekä luontokatoa. Hän lahjoittaa läheisilleen ja itselleenkin esimerkiksi Luonnonperintäsäätiön kautta Mummonmetsää tai tukee metsänistutusta ja nuoria istuttajia lahjoittamalla varoja metsän kasvatukseen osoitteessa www.taimiteko.fi. Näiden lisäksi löytyy kymmeniä muita ilmastoon ja luontoon suotuisasti vaikuttavia lahjoja.

Mummo tykkää antaa järkeviä lahjoja, etenkin lapsille, kestävyyttä ja kohtuutta suosien

Aktivistimummo ei halua olla niuho jouluilon pilaaja. Hänestä on hauska antaa lahjoja, etenkin lapsille. Niin suloiselta kuin lahjaksi annettu halaus kuulostaakin, pieni lapsi saattaa kaivata muutakin. Sitä paitsi korona-aikojen ulkopuolella halausten pitäisi olla arkipäivää.

Lahja-aikeissaan mummo vakoilee lahjottavien toiveita ja tarpeita, selvittää, mikä tuottaisi kestävää mielihyvää. Jo aattoiltana hajoava lahja, vaikka se nuorisokielellä trendaisi, ei ole mummon lahja. 

Mummo tarkistaa lelun, urheiluvälineen tai vaatteen alkuperän. Katsoo ostostaan vastuullisuuden, hiilijalanjäljen ja jätteen näkökulmista. Mummo tarkkailee, onko kaupalla kierrätysjärjestelmää. Varttuneiden lasten kanssa mummo juttelee heidän suhtautumisestaan lahjoihin ja kulutukseen. Voi olla, etteivät kaikki enää halua tavaralahjoja, ainakaan kasoittain.

Aika on monelle paras lahja

Heille, joilla on jo kaikkea tai jotka eivät halua enää yhtään tavaraa, mummo lahjoittaa jotain kallisarvoista eli aikaansa. Hän voi lahjoittaa siivousapua, lastenlasten kaitsentaa, kävelyseuraa, retkiseuraa, kuljetusta kaukoretkille, konsertti-, teatteri- tai elokuvaseuraa, digiopetusta, leipomisseuraa tai saunomisseuraa. Luetteloa voi jatkaa loputtomiin. Tässäkin lahjassa on oleellista, että se annetaan oikeasti. Ilmaan jäävä lupaus ei vielä ole lahja.

Mummolle valkoinen joulu tarkoittaa kohtuutta myös jouluvalmisteluissa. Suursiivousta tai konmaritusta ei tarvitse ajoittaa joulun alle, vuodessa riittää viikkoja. Koska harva asuu komerossa, sitäkään ei tarvitse siivota jouluksi. Lika on samantyyppistä ennen joulua ja joulun jälkeen, jynssäykset voi ajoittaa lempeästi vaikka helmikuuhun.

Jouluna ihmisen vatsalaukku on jotakuinkin samankokoinen kuin ennen joulua, vaikka saattaakin venyä pyhien aikana. Joulun ruokapöytä voi olla herkullinen ja runsas, vaikkei ruokaa olisi laitettu armeijamitoituksella. Keittiössä on mukava puuhailla, muttei nääntyä. 

Jouluruokiakin mummo tarkkailee sillä silmällä: lähellä vai kaukaa tuotettua ruokaa? Lihaa vai jotain muuta? Maapallon toiselta puolelta matkanneiden hedelmien hiilijalanjälki? Onko jouluna pakko saada mansikoita?

Sata vuotta sitten arki oli niukkaa, mutta jouluna mässäiltiin. Ja hyvä niin. Nyt ei ole niukkaa.

Mummoa on alkanut vuosien mittaan vaivata ajatus tärkeysjärjestyksistä tai niiden samentumisesta.

Hänestä on alkanut tuntua, että täysi kalenteri ja maaninen touhuaminen syrjäyttää elämästä jotain tärkeämpää. Esimerkiksi läheiset ihmiset. Vaivautunut vetoaminen täyteen allakkaan tai lupaus jostain yhteisestä ”sitten paremmalla ajalla” kuulostaa petolliselta. Parempi aika on nyt. Parhaillaan. 

Mummo on huomannut, että ihminen vaatii kovan kolauksen − vakavan sairastumisen tai läheisen ihmisen kuoleman −saadakseen itsensä ja suhteensa muihin tärkeysjärjestykseen. Kun mennään elämän ja kuoleman rajalle, asiat pelkistyvät. Jäljelle jää tärkein: läheiset, rakkaat ihmiset, suhde heihin. Sanan ”ihminen” tilalle voi laittaa ”luonnon”. Asetelma pätee silloinkin.

Joulu on otollista aikaa olla läheisten kanssa, muistaa rakkaita ihmisiä. Kertoa sanoin tai sanoitta, että välittää. Itselle voi antaa lahjaksi elämänsiivouksen, jonka voi aloittaa joulun jälkeen. Hiljalleen, kiirehtimättä. Elämänsiivous tarkoittaa sälän –tavaroiden, elämäntapojen ja asioiden − karsimista sekä merkityksellisten asioiden, ihmisten ja muistojen säilyttämistä.

Paradoksaalisesti joulun voi käyttää kohtuullisen elämäntavan kokeiluun. Tuhlailu olisi sallittu vain hyvän jakamisessa. Se synnyttää iloa ja uutta hyvää. Kohtuus ja mielenrauha on kuin katselisi valkoista talvimaisemaa.

Hyvää valkoista joulua!

Reetta Meriläinen
Toimittaja, aktivistimummo

Piirros: Anne Leppänen

Activist Grannies and #COP26 Glasgow 31 Oct-12 Nov 21

Activist Grannies share their life experience and wisdom to help preserve our planet as a good place for their grandchildren. Our wish for COP26 is that the global community makes courageous decisions which future generations can be proud of.

The Activist Grannies are a network of Grannies (and Grandpas) who want to share their life experience and wisdom to help save our planet as a good place to live for their grandchildren.

“We have something that we call granny wisdom, and I think that differentiates us from the other groups, which are active in the climate movement.”

“From this granny wisdom we have created our two keywords. One is moderation and the other one is hope.” Activist Grannies Helena Kääriäinen and Armi Temmes say.

https://blogs.fcdo.gov.uk/stories/26daystoCOP26/#activist-grannies

More information about Activist Grannies in English

Aktivistimummoille Vuoden isovanhempi -tunnustus

”Konkreettisia tekoja tulevien sukupolvien hyväksi”

Tulevaisuuden toivon luomisen puolesta ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen perustettu Aktivistimummot-liike tekee asioita, joilla se muun muassa vähentää lastenlasten ilmastoahdistusta.

Kaksi vuotta sitten perustettu Aktivistimummot saa Vuoden isovanhempi -tunnustuksen. Joukko isoäitejä perusti liikkeen tehdäkseen yhdessä asioita, joiden avulla maapallo säilyisi terveempänä paikkana. Nyt yhteiskunnalliseen liikkeeseen kuuluu noin 6 000 mummoa, pappaa ja ”mummohenkistä” aktiivia.

”Aktivistimummot tekevät muun muassa konkreettisia tekoja ilmaston puolesta. Esimerkillään he näyttävät rakentavia vaikuttamisen malleja kaikille maailman lapsille ja lapsenlapsille. Samalla mummo-sana on saanut uuden merkityksen”, tunnustuksen myöntävän Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva sanoo.

Tunnustusta jaettu vuodesta 1992

Tunnustus myönnetään henkilölle tai taholle, joka on myönteisellä tavalla edistänyt lasten ja isovanhempien suhteita sekä isovanhempien arvostusta. Tunnustusta on jaettu vuodesta 1992 alkaen. 

Tunnustuksen myöntäminen Aktivistimummoille sopii hyvin tähän aikaan, kun jokaisen tulisi kiinnittää enemmän huomiota maapallon pelastamiseen.

”Vaikuttamistyössä tarvitaan myös iän ja kokemuksen kautta muodostunutta osaamista ja asiantuntemusta, joka jää liian usein piiloon yhteiskunnallisessa keskustelussa. Vanhat ihmiset nähdään monesti vain yhtenä ryhmänä, joita ei arvosteta. Aktivistimummot haastavat positiivisella tavalla myös tämän käsityksen”, Dufva iloitsee.

Tiedon jakamista ja vaikuttamista päättäjiin

Aktivistimummot määrittelevät tärkeimmäksi tehtäväkseen tiedon jakamisen. Liikkeen aktiivit välittävät tutkittua tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta eri kanavissa helposti ymmärrettävässä muodossa. He tekevät kampanjoita yhdessä eri tahojen, kuten nuorten ilmastovaikuttajien kanssa. Lisäksi he pyrkivät vaikuttamaan päättäjiin, joilla on valta ja mahdollisuudet hidastaa ilmastonmuutosta yksilöiden sijaan.

”Tunnustus on loistava palkinto liikkeen kaksivuotispäivänä ja kannustaa meitä jatkamaan työtämme. Haluamme vähentää lastenlasten ilmastoahdistusta, jotta he voivat rauhassa keskittyä elämään lapsuuttaan. Meillä vanhoilla viisailla mummoilla on aikaa toimia paremman tulevaisuuden puolesta”, liikkeestä idean saanut ja sitä perustamassa ollut Seija Kurunmäki sanoo.

Kurunmäki keksi Aktivistimummot, kun oli jäämässä eläkkeelle reilut kaksi vuotta sitten. Hän työskenteli viimeiset työvuotensa viestintäyrittäjänä muun muassa erilaisissa kestävän kehityksen hankkeissa ja halusi jatkaa mielekkäiden projektien tekemistä. Ympäriltä löytyi moniammatillinen joukko samassa elämäntilanteessa olevia mummoja, jotka halusivat käyttää osaamistaan ja verkostojaan tärkeän asian puolesta.

”Lastenlasten tulevaisuuden puolesta yhdessä tehtävä työ tuntuu mielekkäämmältä kuin esimerkiksi se, että lomailisimme puolet vuodesta Thaimaassa vaikkapa golfia pelaamassa. On ihana myös eläkkeellä ollessa käyttää aikaa ja osaamista hyödyllisiin asioihin. Korona-aika on opettanut, kuinka onnen ja mukavan tekemisen voi löytää ihan läheltä.”

Lisätietoja:
Virpi Dufva
Toiminnanjohtaja
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry
puh. 050 365 4664
virpi.dufva@valli.fi

Seija Kurunmäki
Aktivistimummojen yhteyshenkilö
puh. 0400460894
seija.kurunmaki@kuule.fi

Isovanhempien päivää vietetään lauantaina 16.10.2021

Isovanhemmuutta on juhlistettu VALLIn aloitteesta vuodesta 1985 alkaen aina lokakuun kolmantena lauantaina. Päivän tarkoitus on korostaa sukupolvien välistä yhteyttä ja nostaa isovanhemmuuden arvostusta koko yhteiskunnassa. Isovanhempien päivä voidaan nähdä myös laajemmin vanhojen ihmisten ja lasten yhteisenä päivänä: kaikki vanhat ihmiset eivät ole isovanhempia, eivätkä kaikki isovanhemmat ole vanhoja ihmisiä. Kaikilla lapsilla ei ole isovanhempia tai kontakteja vanhoihin ihmisiin: tällaisissa tapauksissa ovat kaikenlaiset "varamummot ja -vaarit" arvokkaita.

Vastuullinen sijoittaminen

Jos on mahdollisuuksia ja halua turvata tulevaisuuttaan sijoituksilla, on hyvä tietää, miten sen voi tehdä niin, että sijoitukset tukevat omien arvojen mukaista tulevaisuutta. Alli Paasikivi Säätiön rahastonhoitaja Piia Latvala antaa käytännön neuvoja vastuullista sijoittamista suunnitteleville.

Viime vuosina kiinnostus vastuullisuutta kohtaan on ollut kovassa kasvussa, ja tämä on näkynyt myös sijoittamisessa. Oman varallisuuden kasvattamisen lisäksi sijoittajia kiinnostaakin koko ajan enemmän, miten se tapahtuu. Millaisten yritysten toimintaa sijoittamalla tukee ja vastaako se omia arvoja ja sellaista maailmaa, jonka jälkipolville haluaa jättää.

Jokaisella sijoituksella on merkitystä

Niin omilla kulutusvalinnoilla kuin myös omilla sijoitusratkaisuilla jokainen voi vaikuttaa kestävään kehitykseen ja tulevaisuuteen.

Joka päivä on monia mahdollisuuksia tehdä vastuullisempia tekoja ja ohjata omalla panoksellaan maailmaa kohti vastuullisuutta.
Voi esimerkiksi jättää lapsityötä hyödyntävien yritysten tuotteet ostamatta ja sen sijaan suosia vastuullisempia brändejä, vaihtaa autonsa tai sähkösopimuksensa vihreämmäksi ja niin edespäin.

Sijoittamalla johonkin yritykseen, tapahtui se sitten suoraan osakkeita ostamalla tai vaikka rahaston kautta, tukee yrityksen toimintamahdollisuuksia. Eli loppupeleissä sitä mitä yritys tekee (esim. aseteollisuus vs. vihreämpi sähkö) ja miten se sitä tekee (onko työntekijöillä esim. turvalliset työolosuhteet). Sijoittamalla vastuullisesti toimiviin yrityksiin tukee siten nimenomaan vastuullisempaa yritystoimintaa ja tapaa toimia. Samalla antaa myös muille yrityksille painetta toimia vastuullisemmin, jotta ne eivät jää paitsi sijoittajien varoista.

Sijoituskohteiksi voi valita sellaisten yritysten osakkeita tai rahastoja, jotka erityisesti keskittyvät esimerkiksi uusiutuvaan energiaan tai muuten ympäristöä hyödyttäviin toimijoihin. Vastaavasti voi boikotoida yrityksiä tai kokonaisia toimialoja, joiden toimintaa ei halua tukea.

ESG - kokonaisvaltianen vastuullisuus!

Aktivistimummot ovat vahvasti ympäristön puolella ja myös vastuullisesta sijoittamisesta puhuttaessa korostuu usein ympäristö. Hiilijalanjäljeltään pieni tai hienoa kehitystyötä ympäristön kannalta tekevä yritys voi kutenkin muuten toimia vastuuttomasti. Se voi esimerkiksi kiertää veroja tai käyttää lapsityövoimaa. Siksi sijoittamisessa vastuullisuutta tarkastellaan ympäristön (Environment) lisäksi myös hallinnon (Governance) sekä sosiaalisesta (Social) näkökulmasta – tämän vuoksi vastuullisesta sijoittamisesta puhutaan usein ESG-sijoittamisena.

Tutki ja kysele

Kiinnostus vastuullisuutta kohtaan lisää vastuullisten tuotteiden ja palveluiden tarjontaa. Näin on käynyt myös vastuullisen sijoittamisen mahdollisuuksille. Vaihtoehtoja löytyy melkein runsauden pulaksi asti, oli sitten sijoitettavana kymppejä tai isompaa varallisuutta. Valitettavasti markkinoilla näkyy myös viherpesua. Siksi kehotankin vastuullisesta sijoittamisesta kiinnostunutta tutkimaan, millä perusteella jokin kohde tai rahasto on ilmoitettu vastuulliseksi. Vaihtoehtoja löytyy varmasti ja itselle uudenkin toimijan kanssa sijoittamisen aloittaminen on tehty nykyään niin helpoksi, ettei kannata tyytyä huonoon vaihtoehtoon.

Kehotan tutkimaan ja kyselemään aiheesta oman kiinnostuksen mukaan – kuka tietää, vaikka sijoituskärpänen purisi. Hyvä muistutus tässäkin asiassa on, että tyhmiä kysymyksiä ei ole ja sijoittamisen ammattilaiset auttavat mielellään.

Piia Latvala, rahastonhoitaja, Alli Paasikiven säätiö

Aktivistimummot-liike kannustaa ihmisiä elämänsiivoukseen

Elämänsiivous on elämäntapa, joka tuottaa iloa sekä itselle, tuleville sukupolville että luonnolle. Aktivistimummot levittää yksinkertaisemman ja selkeämmän elämän oppeja.  Elämänsiivous-tapahtumassa 23.9. lanseerattiin idea ja kuusi oppia, joilla jokainen pääsee elämänsiivouksessa alkuun. Tilaisuuden tallenteen löydät täältä.

Mummot tuskastuivat odottamaan kuolinsiivousta. Se tulee myöhässä, jos elämä on mennyt ylenpalttiseen kuluttamiseen ja vimmaiseen touhuamiseen. Ylikulutus on tuhonnut luonnonvaroja, pilannut ilmastoa ja saanut unohtamaan elämän merkitykselliset asiat. 

Jotta luonnon kantokyky säilytetään, on viimeiset hetket siivota, karsia turhaa. Kaikkea hallitseva talouden näkökulma ja menestymisen vaatimus ovat saaneet ihmiset luulemaan, että onnellisuus syntyy kuluttamalla ja tekemällä enemmän. Näin ei ole − tutkimustenkaan mukaan. Kuluttajuudesta on tullut maailmankatsomus, mutta onko sille vaihtoehtoja? ”Enemmän pitäisi keskustella siitä, mitä on elämisen arvoinen elämä”, sanoo uskontotieteilijä ja tietokirjailija Mikko Kurenlahti.

Elämänsiivous-sana innostaa markkinatutkija ja semiootikko Vaula Norrenaa. Siivoaminen on tekemistä. Ilman selkeää muutosta ei nykymuotoiseen vinksahtaneeseen kulutukseen saada  parannusta.  ”Kuluttamisen ja osallistumisen houkutukset tulevat silmille joka paikassa. Ja sosiaaliset ryhmäpaineet yllyttävät meitä osallistumaan ja ostamaan.
Jotta pysyisi mukana maailman menossa, on seurattava muotia, aloitettava uusia harrastuksia, ostettava uusi auto − eli matkittava muita ihmisiä. Nämä turhuudet on hyvä siivota pois,  ja opettaa tuleville polville parempaa elämää”, Norrena sanoo.

”Elämänsiivouksessa minua viehättää se, että kysymys ei ole pelkästään pois heittämisestä, vaan merkityksellisen säilyttämisestä”, sanoo aktivistimummo Eeva-Riitta Piispanen.

Elämänsiivous Aktivistimummojen opeilla

Ehkä elämänsiivous on aina kuulunut elämääsi tai ehkä olet siinä aloittelija. Tässä listassa on vinkkejä niin aloittelijoille kuin siivousta tehostaville.

1.     Pohdi kaikessa rauhassa

Pohdi omaa elämääsi, sen merkityksellisiä, iloa tuottavia asioita ja paikkoja. Pohdi myös, mitä asioita olet unohtanut tai vähätellyt elämässäsi. Olisiko aika ottaa niitä käyttöön? Pohtimiseen saa käyttää aikaa. Elämästä on hyvä keskustella lähipiirin kanssa. Jos he eivät asiasta innostu, kirjoita elämäntarinasi. Mieti, mitä toiveita tai haaveita sinulla on tulevaisuudelle.  Millaista loppuelämää haluat elää, millaisia muistoja, millaisen jäljen haluat jättää?  Mummoviisautta voi hyvin käyttää muutoksiin.

2.     Tee itsellesi kolme ”laatikkoa” tavaroille ja asioille

1. turha, merkityksetön, käyttökelvoton roina (roinaosasto)
2. kierrätykseen, muokkaukseen tai uusiokäyttöön kelpaavat tavarat (räsymattovärkit- osasto)
3. muistojen laatikko, joka on osa omaa tarinaasi (Mummon reseptikirja -osasto)

3.     Tavaravuorten kimppuun

Tavaraa ja muistojen sekalaisia arkistoja kerääntyy kellareihin, ullakoille, eteisten yläkaappeihin. Niitä voi olla kodissa, mökillä tai lapsuuden kodissa. Käy kertymät hiljalleen läpi ja jaa mahdollisuuksien mukaan ”laatikoihin”. Osan oman tarinan tavaroista voi kuvata muistoksi ja laittaa tavarat sitten kiertoon. 

4.     Merkityksellisin talteen

Monesti tavarapaljous tai unohdus peittää merkitykselliset asiat. Ne asiat, jotka ovat tehneet sinusta sinut. Jokainen merkityksellinen ja iloa tuottava löytö elämänsiivouksen tiimellyksessä on tärkeä. Muistuttaako valokuva siitä, että rakastat kukkivan apilan tuoksua? Innostaako se sinua tekemään työtä luonnon suojelemiseksi, jotta juuri se tärkeä lapsuuden metsä tai pellonreunan mesimarjat säilyisivät tuleville sukupolville? Paras kannattaa tallettaa.

5.     Käytä mummoviisautta! 

Läheiset, kullakin omanlaisensa, voivat auttaa ja olla mukana elämänsiivouksessa. Heitä saattaa innostaa jokin sinulta poistuva tavara, he saattavat innostua keskustelemaan elämänsiivouksen merkityksestä tuleville sukupolville. Riittää, jos he huomaavat, että elämänsiivous ilahduttaa sinua. Ilo tarttuu.

On hienoa, että nykyteknologia mahdollistaa muun muassa kauppamatkojen vähentämisen ja yhteiskäytön lisäämisen. Mutta. Se mahdollistaa myös kasvavan globaalin tavaravirran, jossa luonnonvaroja käytetään surutta. Mummoilla on viisautta ja rohkeutta nostaa äänekkäästi esiin elämänsiivouksen opit, jotta vahingollisista kehityskuluista luovutaan!

6.     Sovi ristiriidat, paljasta turhat ”salaisuudet” 

Jokaisen elämään mahtuu asioita ja ihmissuhteita, jotka kalvavat. Monilla on myös salaisuuksia, jotka haluaa ”viedä mukanaan hautaan.” Kaikille kivuliaille asioille ei voi tehdä mitään, mutta osalle voi. Voimaa vievät ristiriidat on hyvä yrittää selvittää.  Hyvä sääntö on kertoa avoimesti asiat, jotka eivät vahingoita ketään, eivätkä riko ihmissuhteita.  Säilytä muistojen aarrearkkuun ne valitsemasi kirjeet tai päiväkirjat, jotka haluat ja voit jakaa. Tuhoa ne, joiden sisältämät salaisuudet olet luvannut pitää tai jotka aiheuttaisivat läheisillesi liikaa surua tai harmeja.

Lisätietoja

www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki, 0400-460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
Reetta Meriläinen, 0400-464220, reettam2@gmail.com

ELÄMÄNSIIVOUS 23.9.klo 17-19 tallenne Aktivistimummot Youtube-kanavalla.

 

Elämänsiivous-tapahtuma 23.9. klo 17-19

Aika: 23.9.2021 klo 17-19, kahvitarjoilu klo 16.30 alkaen
Paikka: Koronarajoitukset sallivat taas kokoontumiset ja ilolla kokoonnumme Ruoholahteen.
Eläkevakuutusyhtiö Varma, Salmisaarenranta 11, Helsinki, Ruoholahti
Paikalle pääsee helpoimmin metrolla, kun jää pois Ruoholahden asemalla. Varman talon edessä on parkkipaikkoja, auton rekisterinumero tulee ilmoittaa aulaan vahtimestareille.

Tästä puhumme, kun puhumme ELÄMÄNSIIVOUKSESTA
- Turhan henkisen ja materiaalisen roinan poistaminen elämästä
- Yksinkertaisemman ja selkeämmän elämän etsiminen
- Hyvän elämän suojelu myös tulevia sukupolvia varten

Virittäydy tunnelmaan lukemalla Vaula Norrenan blogi aiheesta !

Ohjelma 23.9.klo 16.30 :

-Kahvitarjoilu Varman ala-aulassa klo 16.30 alkaen
-Alkusanat ja tervetuloa, aktivistimummo, toimittaja Reetta Meriläinen
-Hyvän elämän kaipuu, uskontotieteilijä ja tietokirjailija Mikko Kurenlahti 
-Mikä ihmeen elämänsiivous? kulttuuritutkijatutkija, semiootikko Vaula Norrena
-Viisas kulutus, mitä se on? Kulutustutkija, professori Terhi-Anna Wilska

- Käytännön esimerkkejä ja keskustelua

Tervetuloa!
Paikalle mahtuu 50 osallistujaa. Tapahtumaa voi seurata myös webinaarina Aktivistimummojen YouTube-sivulla klo 17 eteenpäin. Kiinnostuksen kartoittamiseksi toivomme, että ilmoittaudut Aktivistimummot-Facebook-sivujen tapahtumasivulla. Lisätietoja ja mediakontaktit seija.kurunmaki@kuule.fi tai 0400-460894.

Minun elämänsiivoukseni, Vaula Norrenan blogi

ELÄMÄNSIIVOUS - Mikä mahtava sana ja sisältö!
Sain tutustua elämänsiivoukseen, kun pääsin aktivistimummojen kanssa kahville.
Aktivistimummothan on vaikuttajaryhmä, joka kannustaa ihmisiä kohtuuden elämäntapaan ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Nyt he ovat keksineet elämänsiivouksen.
Elämänsiivous on kuulemma materiaalista ja henkistä roinan karsintaa.
Tilan antamista sille, mikä on oikeasti elämässä tärkeää. 
Ja sen vähentämistä, mikä on turhaa - ihmisenergiaa ja luonnonvaroja kuluttavaa touhotusta.
Se on harkittuja valintoja, miten elämä kannattaa elää niin että siitä on iloa paitsi itselle, myös jälkipolville.

ROINAN KARSINTAA

Innostuin tästä teemasta heti.
”Hei, minä olen harrastanut tätä koko elämäni”, riemastuin ja tunnustin saman tien ”olen kyllä usein siinä epäonnistunutkin”.

Sellaistahan se on.
Aina välillä sitä siivoaa koko elämänsä, tavaransa ja ihmissuhteensa putipuhtaiksi - ja sitten taas ajautuu tilanteeseen, jossa kaikkea on ihan liikaa, tursuaa ulos kaapeista, kalentereista ja korvien välistäkin.

 MIKÄHÄN SIINÄ ON NIIN VAIKEAA?

Jäi ikuisesti mieleeni, kun kerran, entisen kouluni 90-vuotisjuhlissa, vanha äidinkielenopettajani sanoi: ”Mikset sinäkin, älykäs ihminen, muuta jonnekin maalle ja ala elää yksinkertaista elämää.”
Olin vielä lapseton citysinkku, mutta laitoin viisauden korvan taakse.
Tiesin, että tätä kultaista lausetta tulisin vielä tarvitsemaan.

Katsokaas, kun kuluttamisen ja osallistumisen houkutukset tulevat silmille joka paikassa.
Ja sosiaaliset ryhmäpaineet yllyttävät meitä osallistumaan ja ostamaan.
Jotta pysyisi mukana maailman menossa, on seurattava muotia, aloitettava uusia harrastuksia, ostettava uusi auto - eli matkittava muita ihmisiä.

Muistan kyllä, miten periaatteellinen olin vielä 30-vuotiaana. En halunnut omistaa edes kahvinkeitintä, koska siitäkin olisi ollut vaivaa ja hoitamista. 

Helpompaa oli keittää kahvit äidin vanhalla emalipannulla. Vaatteeni ostin second hand shopeista - sellaisiksi niitä silloin kutsuttiin, kirpputorit tulivat muotiin vasta 1990-luvun laman myötä.
(Samaan aikaan olin töissä mainonnan suunnittelijana, mietin miten mikäkin brändi tehtäisiin houkuttelevammaksi. Joltinenkin ristiriita.)

PERHEELLISEN HAALINTA

'Vapaa kuin taivaan lintu’ -asenteeni muuttui heti kun sain ensimmäisen lapseni.
Herranen aika, tenavan tulevaisuudesta täytyy huolehtia! 
Silloin alkoi omaisuuden ja tavaran haaliminen, yhteiskuntaan osallistuminen ja kaikenkattava joka paikassa huseeraus.
Lapsiltani ei tosiaankaan puuttunut leluja, toppahaalareita eikä harrastuksia (joiden niukkuutta olin omassa lapsuudessani harmitellut).
Tämä emovietti oli toki hyödyllinen sekä perheeni että yhteiskunnan kannalta.
Ovathan keskiluokkaiset perheet yleensäkin yhteiskunnan tukipilareita. 
He hankkivat omakotitalot, maksavat verot, ostavat koko suvun joululahjat, pyörittävät lasten ja vanhusten synttärit, harrastukset ja pihatalkoot.
He osallistuvat työpaikan kehittämistiimeihin ja koulutuksiin, parhaimmillaan vielä järjestötoimintaankin.

Ei ihme, että silloin usein uuvutaan ja erotaan.

Voisiko uupumisen ehkäistä ottamalla alun perinkin rennommin ja kohtuullisemmin?
Miettimällä, mikä minulle on oikeasti tärkeää, välittämättä siitä, mitä kaikki muut tekevät.

Sen sentään osasin. Tiesin jaksamisen rajani ja pysyin etätöitä tekevänä free-lancerina koko lasteni lapsuuden ajan. Itse asiassa havaitsin sen niin hyväksi järjestelyksi, että en ikinä enää mennyt töihin muualle.
Laskin tyytyväisenä tunteja, jotka säästin tekemällä töitä kotona. Kaksi tuntia päivässä pois työmatkaliikenteestä säästi - uskokaa tai älkää - kokonaista 61 täyttä 7,5 tunnin työpäivää vuodessa!
Sain tavallaan kahden kuukauden ylimääräiset kesälomat pelkästään tekemällä etätöitä.
Käytin ne lasten futisjoukkueiden hyväksi toimimalla joukkueenjohtajana, huoltajana, kyytikuskina.
Se teki minut niin onnelliseksi! Sai olla ulkona ja touhuta kivojen ihmisten kanssa.

MAAILMA MUUTTUI YHTÄKKIÄ

Sitten tuli tämä aika, jota emme uskoneet tulevaksi vielä satoihin vuosiin.
Ilmastonmuutos yllätti meidät kuin talvi englantilaiset.
Periaatteessa tiesimme jo 30 vuotta sitten, emmekä kuitenkaan tarpeeksi uskoneet.

Muistan, kun pidin ensimmäisiä ekologisen kulutuksen trendikatsauksia 1990-luvun alussa.
Ekologiset tuotteet tulisivat muotiin ja ihmisille tulisi tarve ja hinku toimia ympäristöystävällisesti, selitin.
Sain markkinointialan vihat päälleni. Että ei todellakaan mikään pula-ajan räsymattojuttu tule enää takaisin, suksi kuuseen, semiootikko!

Vilkuttelen teille nyt täältä kuusesta, terve vaan!
30 vuoden aikana Suomeen on perustettu satoja kierrätyskeskuksia, jotka ovat myös muuttuneet sieviksi käytetyn tavaran tavarataloiksi.
Netissä käytettyä tavaraa ei enää niinkään myydä, vaan annetaan ilmaiseksi tuhansissa Roskalava-, Raksakimppa- ja Kirpputori -ryhmissä kautta maan.
On UFFin laatikot, SPR Kontit sun muut, minne viedään tavaraa ja muistetaan kertoa se kavereillekin, koska se on niin hienoa ja fiksun ihmisen merkki.

Tavaroiden karsinta ja kierrätys on sosiaalisesti valtavan arvostettua ja muodissa.
On konmaritusta, Älä osta mitään -päivää, jopa -vuotta, on 100 tavaran haastetta jne.
Kuukausimaksuperiaatteella toimivat vaate- ja tavaralainaamot yleistyvät. Stockmannkin avaa käytettyjen vaatteiden osaston.

Vanhojen tekstiilien kierrätys on suurinta huutoa myös kalliiden merkkivaatteiden tuotannossa.
Siinä teille räsymattojuttua, eipä mene muodista millään!

YHTEISKUNTA EKOLOGISOITUU

Suomen kunnissa tehdään nyt ’Resurssiviisauden tiekarttoja’, joiden avulla kunta ohjaa itseään ja asukkaitaan ilmastokestävään elämäntapaan.
Kouluihin ja päiväkoteihin tulee kasvisruokapäiviä ja ympäristökasvatusta, joukkoliikennettä lisätään, luonnon monimuotoisuutta hoidetaan, hiilinieluja kasvatetaan, puurakentamista lisätään.
Kiertotaloudessa pyritään kierrättämään kaikki mahdolliset raaka-aineet ja energiat: puu, betoni, asvaltti, muovi jne.
Jätteenpolttolaitokset tuottavat kaukolämpöä, joka sekin vielä varastoidaan valtaviin kuumavesivarastoihin maan alle.
Maalämpö, aurinkoenergia ja tuulivoima ovat tärkeimpiä tulevaisuuden energian lähteitä, vasta kehitteillä olevan vetytalouden ohella.
Autoala paitsi sähköistyy, muuttuu myös entistä enemmän palveluksi: netistä napattaviksi vuokra-autoiksi ja taloyhtiöiden yhteiskäyttöautoiksi. Kaupunkipyöräthän ovat jo opettaneet meille yhteiskäytön helppoutta.
Koko yhteiskunta pyörii nyt todellakin kierrätyksen ja kestävän kulutuksen ympärillä. 

KULUTUKSEN SOSIOLOGIA

Kuluttajan identiteettiin kuuluu tyypillisesti sekä ryhmämotivaatio että ryhmästä poikkeamismotivaatio.
”Haluan kuulua tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään tai luokkaan” - osoitan sen itselleni ja muille hankkimalla sen ryhmän kaltaista tavaraa ja palvelua.
”Haluan samalla kuitenkin myös poiketa massasta ja osoittaa yksilöllisyyttäni”- osoitan sen ostamalla tai tekemällä jotain erikoisempaa.
Näin muoti ja koko kulutuskulttuuri muuttuu dynaamisesti: aina uudet edelläkävijät, ryhmästä ensimmäisenä poikkeavat alkavat toimia toisin. 

Ja kun heillä on sosiaalista statusta, toiset seuraavat perässä.
Juuri nyt eniten ihailtuja edelläkävijöitä ovat ilmastokestävät kuluttajat.

ILMASTOKESTÄVÄT EDELLÄKÄVIJÄT

Keitä ovat ilmastokestävät edelläkävijät?
Kuten edelläkävijät usein, he ovat valtaosaltaan opiskelijoita. Kasvissyöjiä, pyöräilijöitä, minimalisteja, kirppiskantiksia.
Sen lisäksi heitä on paljon, paitsi aktivistimummoissa, ylipäätään vanhemmissa ikäpolvissa. Hehän ovat elämänsä mittaan jo ehtineet saada kaikenlaista, niin nyt ei ole enää niin kova hinku.
Heille tämä on myös turvallista, nostagista paluuta lapsuuden yksinkertaiseen elämään.
Ilmastokestäviä on paljon myös lapsiperheissä, jotka haluavat paitsi säästää rahaa, niin ennen kaikkea säästää elinkelpoisen tulevaisuuden lapsilleen.

Haluatko sinä kuulua ilmastokestävien edelläkävijöiden joukkoon?
Tuntisitko ylpeyttä tästä termistä?
Minä ainakin tuntisin, kun vain osaisin täyttää sen vaatimukset!

MYÖS RAHAKKAITA HYVISVALINTOJA

Ilmastokestävän kulutuksen ei tarvitse olla pelkkää piperrystä, kierrätystä ja köyhäilyä.
Jos rahaa tulee enemmän kuin sitä menee, sitä voi sijoittaa ilmastokestävästi ja nauttia tästä ’hyvisvalinnastaan’.

Voi vaikka ostaa kasan ilmasto-osakkeita jostakin ilmastonmuutosta torjuvasta yrityksestä.
Tai voi hankkia vanhaa metsää Luonnonperintösäätiöltä tai metsämarkkinoilta. 
Luonnonperintösäätiöltä sitä saa pieninäkin, 100 m2 kokoisina, 100 euron hintaisina palasina. Vanha metsä ehkäisee luontokatoa ja kasvattaa hiilinielua lapsenlapsille ja tuleville sukupolville. 

Minulle tämä metsäjuttu on ollut pitkäaikainen haave, jonka pandemia vihdoin sai realisoitumaan.
Ette ole koskaan nähneet minua Savoyssa syömässä tai Kämpissä drinkeillä, ettekä näe vastakaan - ne rahat menevät minulla 90 vuotta vanhaan metsään, hiilinieluun lapsille ja heidän jälkeensä tuleville.

Se on osa minun elämänsiivoustani: itselleni merkityksellisten asioiden valitsemista ja ei-niin- merkityksellisten asioiden pois jättämistä.

Itselleni merkityksellisten asioiden valitsemista ja ei-niin- merkityksellisten asioiden pois jättämistä.

Pohditaanpa elämänsiivousta yhdessä lisää Aktivistimummojen tilaisuudessa 23.9.21! Tulkaa mukaan, minäkin olen siellä.

Vaula Norrena
semiootikko, kulutuskulttuurin tutkija
vihreä kaupunginvaltuutettu, Vantaa

Lausuntomme ilmastolakiin

Uusi ilmastolaki on nyt lausuntokierroksella. Monien muiden aktiivisten ilmastotoimijoiden tapaan aktivistimummojoukko luki lakiehdotuksen tarkoin silmin. Ilahduimme siitä, että päästövähennystavoitteet ja myös välitavoitteet on nyt kirjattu, ilahduimme että nuoria oli kuultu. Maankäyttösektorin toimiin haluamme ripeyttä. Haluamme myös, että laissa sanktiomäärittelyin varmistetaan, että myös tulevat hallitukset ja kuntapäättäjät sitoutuvat siihen. Korostamme sitä, että ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta annetaan faktapohjaista tietoa ymmärrettävässä muodossa. Onhan kyse “melko” isosta asiasta: lastenlastemme tulevaisuudesta. Vain todellisilla ja pikaisilla teoilla voimme lisätä toivoa ja vähentää ahdistusta. Vastuu on aikuisilla, erityisesti päättäjillä. Lausuntoamme saa jakaa.

Aktivistimummot (www.aktivistimummot.fi) ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että Ilmastolakiehdotuksessa päästövähennystavoitteet ovat aikaisempaa kunnianhimoisemmat ja niitä on tuettu väliaikatavoitteilla. Tavoitetta hiilineutraaliudesta 2035 mennessä ei voida saavuttaa pelkkien päästövähennysten avulla, joten oli todella tärkeää liittää maankäyttösektorin ilmastotoimet osaksi lakiluonnosta. Näemme tärkeänä, että maankäyttösektorin ilmastotoimiin ryhdytään mahdollisimman ripeästi.

Aktivistimummot kiinnitti huomiota siihen, että Valtioneuvoston rooli on lain toteutuksessa varsin mittava: Kukin ministeriö valmistelee hallinnonalaansa koskevan osuuden ilmastopolitiikan suunnitelmista, jonka jälkeen Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelmat, antaa niistä selonteon Eduskunnalle, seuraa niiden toteutumista, toimittaa ilmastovuosikertomuksen ja nimittää Ilmastopaneelin. Aktivistimummoja huolestuttaa, että lain esittämien suunnitelmien sisältöön ja aikataulutukseen sekä muihinkin laissa mainittuihin seikkoihin saattaa vaikuttaa se, miten vahvasti kulloinenkin hallitus priorisoi ilmastomuutoksen torjuntaa.

Lisäksi Aktivistimummoja huolestuttaa se, että valtion tai kunnan viranomainen saattaisi jättää asioita puolitiehen vedoten lain hieman epämääräisiin sanamuotoihin kuten ”mahdollisuuksien mukaan” ja ”paikalliset olosuhteet huomioiden”. Jäimme myös miettimään mitä tapahtuu, jos tavoitteisiin ei päästä. Lakiin tulee kirjata tehokkaat sanktiot.

Aktivistimummoja ilahduttaa, että lasten ja nuorten näkemykset oli huomioitu lain valmistelussa. Kun lakia aikanaan aletaan toteuttaa, tarvitaan kaikkien kansalaisryhmien mukanaoloa ja tukea.  Ilmastomuutoksesta kannetaan laajasti huolta eri ikäryhmissä (Aktivistimummojen lisäksi muun muassa Ilmastovanhemmat, Ilmastoisovanhemmat, ClimateMove ja ”Perjantait Gretan kanssa” -liike) ja eri ammattiryhmissä (esimerkiksi Ilmastolääkärit, Ekopsykologit ja Insinöörien ilmastorintama). Onkin erittäin tärkeää, että lain tavoitteiden toteutumisesta tiedotetaan yleisölle kattavasti ja ymmärrettävästi, koska tieto asioiden edistymisestä kannustaa kansalaistoimijoita ja auttaa ympäristöahdistukseen.

Toivon ja tekojen puolesta 
Aktivistimummot

Kuva: Aktivistimummot ympäristöministeriössä Krista Mikkosen vieraana syksyllä 2020

Antaako IPCC:n raportti toivoa?

Aktivistimummo ja ilmastoasiantuntija FT Anu Harkki seuraa ilmastonmuutosta ja sen ympärillä tehtävää kansainvälistä tutkimusta verkostoissaan tarkasti. Hän on huolissaan, mutta vielä toiveikas. Pari viikkoa sitten ilmestynyt kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti kertoo, että ilmastonmuutos on edennyt ennustettuakin nopeammin. Hyvä uutinen on, että keinoja hillintään on olemassa. Toivoa on, kunhan ihmiskunta ottaa päästöjen hillinnän keinoja laajasti käyttöönsä. Aikaa muutoksiin on vielä, vaikka sitä on vähemmän kuin on aiemmin luultu.

Kuudennen IPCC:n arviointiraportin ensimmäinen osaraportti ilmestyi 9.8. Ensimmäinen osa käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja se kokoaa yhteen tiedot ilmastojärjestelmän muutoksista esiteollisesta ajasta nykyisyyteen.

Oliko IPCC:n raportissa mitään uutta? KYLLÄ!

Maapallon keskilämpötila on nyt noussut 1,1 astetta ja raportti osoittaa, että 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan näillä näkymin jo 2030-luvun alussa, siis vain kymmenen vuoden kuluttua. Nyt tiedetään, että vain voimakkaalla päästöjen rajoittamisella voimme estää lämpötilan nousun yli tuon 1,5 - 2 asteen rajan, joka asetettiin tavoitteeksi Pariisin sopimuksessa.

Ehkä parasta tässä raportissa on se, että saimme selvän suunnan – raportti kertoo selkein esimerkein kuinka paljon globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä voimme vielä aiheuttaa?  Raportissa on esitetty eri skenaarioita tulevista päästömääristä ja niiden aiheuttamasta lämpötilan noususta.  Näistä skenaarioista ja niiden todennäköisyyksistä voi vetää selkeän johtopäätöksen: seuraavan kymmenen vuoden aikana globaalien päästöjen on laskettava radikaalisti, mieluiten puoleen. 

Onko syytä huoleen? KYLLÄ!

Jos ihmiskunnan tavoite on pitää lämpeneminen noin puolessatoista asteessa, Pariisin sopimuksen mukaisesti, voimme globaalisti päästää vielä noin 400 miljardia tonnia kasvihuonekaasuja ilmakehään.  Tällä hetkellä joka vuosi päästöt ovat noin 40 miljardia tonnia.  Eli kymmenessä vuodessa päästökiintiömme on käytetty ja sen jälkeen päästöjen tulisi vastata hiilinielujen kokoa.  

Maailman maiden jo lupaamat päästövähennykset johtavat siihen, että globaalit päästöt tulevat puolittumaan vuoteen 2050 mennessä, mutta raportin mukaan se ei riitä.  Päästöjen tulisi puolittua 10-20 vuodessa.  Näin toimien ilmasto tulisi lämpenemään 1,5 – 2 astetta ja jo siinäkin tapauksessa meidän on toteutettava merkittäviä sopeutustoimia, jotta elämä voisi jatkua ennallaan. Eli voi sanoa, että meillä on syytä huoleen.  

Vieläkö on toivoa? KYLLÄ!

Me tiedämme jo, mitä tulisi tehdä.  Jokseenkin kaikki teknologiatkin ovat valmiita päästöjen riittävään vähentämiseen.  Nyt ei enää tarvitse kiistellä siitä, kenen pitää tehdä muutoksia – meidän kaikkien täytyy, kaikkien maiden ja kaikkien yhteiskuntaluokkien, ihan jokaisen.

Jos luovumme fossiilisista ja muutamme ajatuksemme ruoasta, se vie jo pitkälle.  Kaikki muu, liikenne, asuminen ym. tulee vähitellen perässä uusien teknologioiden avulla.

Fossiilisista luopuminen ei muuta elämäämme epämukavaksi, meillä on edelleen lämpöä, sähköä ja energiaa.  Tämä muutos on jo tapahtumassa.  Isot yritykset ovat suorastaan pakotettuja muutokseen koska suuret institutionaaliset sijoittajat ovat vauhdilla edellyttämässä uusiutuviin investoimista eikä hiilivoimaloille enää riitä rahoitusta.

Voiko jokainen meistä vaikuttaa? KYLLÄ!

Yritysmaailma on jo muuttumassa, koska rahoitusmarkkinat sitä edellyttävät, mutta kuinka saisimme meidän jokaisen oman käytöksen muuttumaan.  Kulutustottumuksemme pyörittävät valtavaa, globaalia krääsämarkkinaa, joka tuottaa käsittämättömiä määriä halpaa ja huonolaatuista vaatetta ja tavaraa.  Ostamisen ja kuluttamisen merkittävä vähentäminen on kuitenkin mahdollista, korona-aikakin on sen osoittanut. Meillä mummoilla on hyvä mahdollisuus näyttää tietä kriittisinä asiakkaina ja vaatia päättäjiltä vaikuttavampia ja nopeampia toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi.

Tärkeimmät yksittäisen kuluttajan toimet olisivatkin kulutustottumusten muuttaminen kestävyyttä suosivaksi ja ruokavalion muuttaminen kasvispainotteisemmaksi seuraavan kymmenen vuoden aikana.  Ruokavaliomuutoksilla parannamme myös terveyttämme. Makutottumuksien hidas muuttaminen ja lihan vähentäminen on täysin mahdollista. 

Anu Harkki
EU Climate-pact Ambassador
Climate Reality Leader
Aktivistimummo
Emerita Tutkimusjohtaja, FT, MBA

Luonnon pyhyyden ja kohtuuden ylistys

Pauliina Kainulainen kirjoittaa kauniisti luonnon pyhyydestä ja kohtuudesta. Julkaisimme blogin sivuillamme kesäkuussa nimellä Armaat aallot. Kuuman kesän ja luonnon ääri-ilmiöiden jälkeen tämä kirjoitus on entistäkin ajankohtaisempi. Pauliina on ekoteologi, kansalaisaktivisti ja tietokirjailija. Hän kirjoittaa modernin maailman vallitsevasta mekanistisesta maailmakäsityksestä, jossa maailma ymmärretään koneenkaltaisena ja luonto luonnonvaroina, suurena tarvikevarastona, jota ihminen käyttää rajoituksetta hyödykseen. Tällainen maailmankatsomus on syövyttänyt hyvän tulevaisuuden perustuksia pirstomalla metsiämme ja ajamalla lukemattomia lajeja sukupuuttoon. Olemme muutoksen edessä.

Menneenä kesänä helle hehkui ja hiki valui. Parhaita hetkiä olivat pulahtamiset joko Pielisen tai Höytiäisen vielä viileisiin vesiin. Mikä nautinto! Märät hiukset viilentävät oloa hyvän tovin uimatuokion jälkeenkin.

Kesä 2021 on ollut melkoinen. Välillä muutaman päivän tukala helle päättyi väkevään ukkosmyrskyyn. Aamun viileä ilma tuntuu nyt suloiselta iholla. Mielessä pyörii kysymyksiä sään ääri-ilmiöiden yleistymisestä ja kaikista niistä tavoista, joilla ihmiskuntana olemme häirinneet luonnon tasapainoa.

“Ilmastonmuutos on oire moraalisesta ja hengellisestä häiriötilasta”

Jo vuosia sitten ortodoksisen maailman johtaja, Vihreäksi patriarkaksikin kutsuttu Bartolomeos Konstantinopolista, kiteytti tilanteemme: ”Ilmastonmuutos on oire moraalisesta ja hengellisestä häiriötilasta”. Kyse on siis siitä, että ajattelumme ja elämäntapamme syvätasolla tarvitaan muutos. Tässä filosofiasta ja teologiastakin voi olla iloa.

Filosofian näkökulmasta elämänmuotomme perusteita kutsutaan maailmankatsomukseksi. Omaa maailmankatsomustaan on aika vaikea hahmottaa – vähän kuin Pielisen ahven koettaisi tajuta vettä. Mutta eri puolilla maailmaa ajattelijat ovat tarttuneet haasteeseen. 

Luonto mielletään luonnonvaroina, suurena tarvikevarastona ihmisen käyttää rajoituksetta hyödykseen.

Läntisen, modernin maailman vallitseva maailmankatsomus on useiden vuosisatojen ajan ollut erittäin mekanistinen eli maailma ymmärretään koneenkaltaisena. Luonto mielletään luonnonvaroina, suurena tarvikevarastona ihmisen käyttää rajoituksetta hyödykseen. Tällainen maailmankatsomus on tuonut meille paljon hyvääkin, kuten kehittyneen lääketieteen. Mutta se on syövyttänyt hyvän tulevaisuuden perustuksia pirstomalla metsiämme ja ajamalla lukemattomia lajeja sukupuuttoon. 

Tällainen on myös nykysuomalaisen vallitseva maailmankatsomus. Mutta omassa kulttuurissamme on toisenlaisiakin elementtejä. Ne juontavat juurensa mielenmaisemamme syväkerrostumaan, kotoperäiseen itämerensuomalaisuuteemme. Siis sielunpohjamme metsästäjä-keräilijämenneisyyteen, jolloin ihminen koki yhteytensä muuhun luontoon aivan eri tavalla intensiivisesti. Jotain tuntumaa tuohon ulottuvuuteen saan itse joka kesä, kun marjat kypsyvät. Keräilijä minussa herää ja nauttii, kun saa lähteä elpymään mustikkamättäille ja keittää hilloja talven varalle.

Kotoperäisen ajattelumme ihanteena ei ollut jatkuva, rajaton kasvu vaan tasapaino. Ihanteena oli myös kohtuus. Ihmisen on otettava (tarkemmin sanottuna ”pyydettävä”) luonnosta välttämätön elantonsa, mutta se tulee tehdä kohtuudella, kunnioittaen ja käyttäen tarkasti hyväksi sen mitä maa on antanut. 

Tarkoitus ei ole romantisoida toisenlaista maailmankatsomusta, jolla silläkin on omat heikkoutensa. Mutta ei voi olla huomaamatta, miten tuo kokonaisvaltaisempi kotoperäisyytemme on ekologisesti todella viisasta ja mitä ajankohtaisinta. Vaikka sen juuret ovat syvällä menneisyydessämme, jotain siitä elää meissä yhä. Vaalitaan ja arvostetaan sitä! Jokainen sienireissu ja saunahetki voi olla sen vaalimista. Jokainen valinta kaupan hyllyjen välissä, joka osoittaa arvostusta eläimille ja tukee mahdollisimman luonnonmukaista ravinnontuotantoa, ilmentää tällaista viisautta.

Käsityksen luomakunnan pyhyydestä on aika palata ajatteluumme

Kotoperäiseen maailmankatsomukseemme sisältyi taju luonnon pyhyydestä. Kun katselen mökin ikkunasta Pielisen yli Kolille, näen yhden vaikuttavan maiseman, joka on ollut lukemattomille sukupolville pyhä. Pyhyys merkitsi myös tiettyä koskemattomuutta. Aiemmille sukupolville Koli oli pelonsekaista kunnioitusta herättävä paikka, jonne ei tuosta vaan kiivetty.

Käsityksen luomakunnan pyhyydestä on aika palata ajatteluumme. Se voi antaa voimaa mielenmuutokseen, joka palauttaa rajan tajun. Se antaa sykäyksen rakentaa kohtuuden kulttuuria. Täällä Kolin maisemissa syntyi vuosikymmen sitten Kohtuus Vaarassa -kansalaisliike, jossa edelleen ammennamme luonnosta voimaa kulttuurimme muutokseen.

Myös kristinuskoon sisältyy ajatus luomakunnan pyhyydestä. Ei siinä mielessä, että luonto itsessään olisi jumalallinen vaan niin että Jumalan läheinen läsnäolo kaikessa on perusta luonnon pyhyydelle. Tällainen jumalakäsitys mahtui Martti Lutherinkin ajatteluun, hän on kirjoittanut muun muassa, että “Jumala on läsnä jokaisessa pienimmässäkin puun lehdessä”. 

Valitettavasti kristinusko on historiansa mittaan ollut hampaaton estämään luonnolle tuhoisien maailmankatsomusten valtaannousua. Mutta parannusta tehdään. Niin kutsuttu ekoteologia etsii uskonperinnöstä sen luontomyönteisimpiä elementtejä ja nostaa niitä valtavirtaan. Itse olen viritellyt suomalaista ekoteologiaa, jota kutsun metsän teologiaksi. Myös rakkaat itäiset suurjärveni inspiroivat minua tässä työssäni. Suomalainen versio kristinuskosta lähestyy monessa suhteessa vanhaa luontokeskeistä mielenmaisemaamme.

Myös viileisiin aaltoihin sukeltaminen on minulle hengellinen kokemus. Helteen ahdistaessa se on armon hetki, jotain mikä palauttaa elinvoimaani ja tulevaisuudenuskoani. 

Kirjoittaja
Pauliina Kainulainen, ekoteologi, kansalaisaktivisti, pappi ja tietokirjailij
Lue lisää Pauliinasta

Kuva Kolilta: Irmeli Koskenoja, Pixabay

Lukuvinkkejä riippumatossa mietiskelijöille:
Pauliina Kainulainen: Metsän teologia
Pauliina Kainulainen: Suuren järven syvä hengitys. Luontosuhde ja kokonainen mieli
Valdur Mikita: Kantarellin kuuntelun taito. Itämerensuomalaista maailmankuvaa etsimässä
Tõnu Õnnepalu: Paratiisi

Aktivistimummojen Pelargonia-tunnustus Kouvolan kaupungille

Vuosittain jaettavalla Pelargonia-palkinnolla Aktivistimummot nostavat esiin edelläkävijöitä, jotka tekevät töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, monimuotoisen luonnon puolesta. Kuntavaalikevät innoitti mummoja valitsemaan tämän vuoden palkinnonsaajan Suomen kuntien joukosta. Pelargonia-palkinnon saajaksi valikoitui Kouvolan kaupunki. Palkinnon vastaanotti apulaiskaupunginjohtaja Tuukka Forsell 12. elokuuta 2021.

Kouvolan kaupunki on laatinut monipuolisen ympäristöohjelman, jonka päämäärä on paitsi hiilineutraalius ja kiertotalouden lisääminen myös harmaaksi väitetyn kaupungin vihertäminen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen. Systemaattisen suunnitelman lisäksi kaupungissa on luotu toiminta- ja yhteistyömalleja, jotka vaikuttavat kaupungin kaikkiin toimintoihin ja eri-ikäisten ihmisten luontosuhteeseen. 

-        Korostamme päättäjien ja muiden aikuisten vastuuta, jotta lapset saavat kasvaa rauhassa ja voivat säilyttää tulevaisuuden toivonsa, sanoi Aktivistimummot-liikkeen yksi perustajajäsen, lastenpsykiatri Liisa Viheriälä Pelargonian luovutustilaisuudessa Kouvolan kaupungintalolla 12.8.  

Mummoja ilahdutti erityisesti laaja yhteistyö ja ympäristökasvatuksen näkyminen Kouvolan toimissa. Ympäristökasvatus tavoittaa kaikki ikäluokat ja ympäristönäkökulma huomioidaan kaupungin kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Päästövähennystyötä tehdään yhteistyössä yritysten, järjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Kouvola näyttäytyi vahvana myös Sitran toukokuussa 2021 julkaistussa Kuntien ilmasto- ja luontotyö -raportin kuntakohtaisessa luokittelussa ja asettui lähes kaikilla osa-alueilla parhaaseen luokkaan. Kaupunki on asettanut luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita ja mittareita, ja se myös toimii aktiivisesti. Lisäksi kaupunki kuuluu hiilineutraalien kuntien Hinku-verkostoon. 

Kaupunginjohtaja Marita Toikka pitää Aktivistimummojen antamaa palkintoa arvokkaana. 

-        Palkinto antaa meille uutta intoa toimeenpanna asioita yhä aktiivisemmin. Saatu tunnustus kertoo siitä, että kaupungin päättäjien ja työntekijöiden teot ovat olleet oikean suuntaisia. Palkinto muistuttaa meitä myös siitä, miten merkityksellistä tämä työ on nuorille ja lapsille, kaupunginjohtaja Toikka sanoo.

Tällä viikolla julkistu IPCC:n raportti osoittaa, että nyt on todella kiire päästä hiilineutraalisuustavoitteisiin. Kunnilla on iso vaikutusmahdollisuus muun muassa enegiaratkaisuja ja maankäyttöpäätöksiä tehdessään. Sitran raportti osoittaa, että Suomessa on monia kuntia, joissa sekä tavoitteet että teot ovat vaikuttavia. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti on näkyvä esimerkki.   

-        Tämän vuoden Pelargonia-palkinnolla halusimme osoittaa, että myös perinteinen teollisuuskaupunki, kuten Kouvola, voi systemaattista ilmasto- ja luontotyötä tekemällä lisätä kaupungilaisten viihtyisyyttä ja vahvistaa heidän luontosuhdettattaan. Ja samalla tehdä kaikkensa nyt, kun meillä on vielä tämä vuosikymmen aikaa pelastaa maapallo lapsenlapsillemme, aktivistimummojen yhteyshenkilö Seija Kurunmäki sanoi.

Pari vuotta sitten syntynyt Aktivistimummot-liike tekee ilmasto- ja luontotyötä tavoitteena varmistaa lapsenlapsille maailma, jossa voi elää. Ryhmän tavoite on vaikuttaa sekä päättäjiin, yrityksiin että yksilöihin. Tänä vuonna palkinto oli osa mummojen #MummotÄänestää -kuntavaalikampanjaa, jolla muistutettiin kuntavaaliehdokkaita ja äänestäjiä kuntapäättäjien vaikutusmahdollisuuksista kuntien ympäristöön ja luontoon. Viime vuonna palkinto jaettiin ensimmäisen kerran. Sen sai Eläkevakuutusyhtiö Varma.  

Lisätietoja
Aktivistimummot 
www.aktivistimummot.fi
Seija Kurunmäki 0400 460894, seija.kurunmaki@kuule.fi
Liisa Viheriälä  040 570 3690, viherialaliisa@gmail.com

Kouvolan kaupunki 
Marita Toikka, kaupunginjohtaja, 020 615 3100, marita.toikka@kouvola.fi
Hannu Friman, ympäristöjohtaja, 020 6157900, 0400 150370, hannu.friman@kouvola.fi

Lue lisää

 Ympäristö 2030 – Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma (pdf, 1012 kt) 

Sitran Kuntien ilmasto- ja luontotyö-raportti https://media.sitra.fi/2021/05/19141120/sitra-taustaraportti-kuntien-ilmasto-ja-luontotyo-2021.pdf

IPCC:n raportti 9.8.2021 https://valtioneuvosto.fi/-/1410903/ipcc-n-raportti-ihmisten-toiminta-on-aiheuttanut-ennennakemattoman-laajoja-ja-nopeita-muutoksia-ilmastossamme

Kesä avaa silmiämme! (?)

Heinäkuu on lomakuukausi. Monien mummojen kesää ja lomaa ilahduttaa lastenlasten yökyläilyt, jolloin on aikaa myös jutella heidän kanssaan maailmanmenosta. Tulevaisuudestakin. Paljon tapahtuu nyt asioita, jotka pelottavat, esimerkiksi tappavat helteet maailmalla, kuivuus, luontokato, uudet sairaudet, luonnonmullistukset. Vanhempien lastenlasten kanssa ilmastosta ja tulevaisuudesta keskustelu avaa silmiä. Saattaa olla mummonkin vaikeaa löytää argumentit, jolla voi luoda toivoa siitä, että saamme kyllä yhteisvoimin maailman menon raiteilleen. Pienempien lasten kanssa ilmasto- ja luontoasiat ovat esillä, kun keskustellaan vaikkapa siitä, missä voi uida ja missä ei ja vastataan kysymykseen tuleeko korona uudestaan tai loppuuko meiltä vesi tai ruoka.

Nyt meidän mummojen on aika pohtia keinoja, joilla saamme yhä isommat joukot nuoria ja vanhoja tekemään itse ja vaatimaan päättäjiltä tekoja, joilla ilmastonmuutos ja luontokato pysäytetään. Tavoite kaikilla meillä ilmastoaktivisteilla on yhteinen, keinoissa on eroja.

Aikaa on vähän. Tekojen aika on NYT. Elokuussa pääsemme taas kohtaamaan kasvotusten ja luomaan tapoja, jolla varmistamme lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.

Hyvää, sopivan lämmintä ja sopivan sateista kesää sekä hyttysten ja pörriäisten surinaa!

toivovat Aktivistimummot

Millainen on aktivistimummon kuntavaaliehdokas?

Aktivistimummoille tärkeät kuntavaaliteemat löytyvät sarjana Aktivistimummojen FB-sivulta. Osaan päivityksiä kuuluu myös pitempi blogikirjoitus nettisivuillamme. Päivitykset ilmestyivät 3.5. – 7.6. 2021. Moni mummo on jo äänestänyt, mutta etenkin, jos äänesi on vielä antamatta, kertaa Aktivistimummojen FB-sivulta nämä jutut.

Monet kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja tehneet monenlaisia ilmastotoimia. Näistä löytyy tietoja kuntien verkkosivuilta. FB-päivityssarja käynnistyi esimerkillä Imatran ilmastotoimista ja erityisesti Ilmastomittarista. Mummon valmistautuminen vaaleihin alkaa oman kunnan verkkosivuun tutustumisella.

Maankäyttö on kuntien ydintoimintaa

Kuntien ydintoimintaa on maankäytön suunnittelu. Valitsimme vaaliteemoiksi liikenteen ja lähiluonnon sekä rantojen suojelun. Sähköbussit vähentävät niin ilmastopäästöjä kuin ikäviä lähipäästöjä ja kunnat tilaajina voivat vaikuttaa niiden määrään. Pyöräily on terveellistä ja hauskaa, mutta väylien pitää olla kunnossa. Pääsy luontoon myös kaupungeissa on tärkeää sekä kaupunkilaisille että luonnon monimuotoisuudelle. Hyviä lähiluontokohteita on pääkaupunkiseudullakin – niistä on pidettävä jatkossakin huolta. Mummon ehdokkaan kannattaa olla maankäytön ratkaisuista kiinnostunut.

Edistäähän ehdokkaasi älykkäitä ja uusiutuvia energiaratkaisuja?

Rakennusten ja rakentamisen ilmastovaikutukset ovat suuria. Kaikki alkaa rakennusmateriaaleista. Pientaloissa puu on vallitseva materiaali, mutta puurakentamisesta on hyviä esimerkkejä monissa kunnissa niin kerrostaloina kuin julkisina rakennuksina. Näitä syntyy, jos kunnan päättäjät ovat hereillä. Rakennusten elinaikana suurin ilmastovaikutus syntyy energian käytöstä. Tässä ovat merkittävinä vaikuttajina niin kuntien energiayhtiöt kuin kunnat rakennusten omistajina. Hyviä esimerkkejä uusiutuvasta energiasta ja älykkäistä lämmitysratkaisuista löytyy jo monista kunnista. Mummon ehdokas edistää älykkäitä ja uusiutuvia energiaratkaisuja kunnassaan.

Kiertotalous on iso mahdollisuus

Kuntien vastuulla on jätehuolto – jonka tulisi olla yhä enemmän kiertotalouden toteuttamista. Tämän ovat monet jätehuoltoyhtiöt jo huomanneet, koska jätteissä on paljon rahanarvoista tavaraa. Kunnissa on paljon kiinnostavia kiertotalousratkaisuja, joista kaikkien kuntien päättäjät voivat ottaa opiksi. Mummon ehdokas edistää kiertotaloutta kunnassaan.

Hyvä kasvisvoittoinen ruoka terveyden ja ilmaston hyväksi

Emme aina huomaa, että kunnat ovat melkoisia ruokkijoita – kouluissa, päiväkodeissa, lounasravintoloissa ja seniorikodeissa. Eikä ole yhdentekevää, miten tämä tehdään. Hävikin vähentäminen ja kasvisten suosiminen ovat eräitä keinoja. Mummon ehdokas edistää kestävää ruokailua kunnassaan.

Ilmastotyö on samalla myös työtä terveyden eteen. Kun mummon ehdokas edistää ilmastotyötä, hän edistää samalla myös mummojen ja vaarien terveyttä. Sitä paitsi fiksu ilmastotyö parantaa kunnan taloutta!

#mummotäänestää 

Kirjoittaja
Armi Temmes, aktivistimummo, professori (eläkkeellä)

Piirroskuva
Anne Leppänen, aktivistimummo 

#Näytätekosi 21.5.2021

Meillä Aktivistimummoilla on ilo olla mukana #näytätekosi -kampanjassa.

21.5. 2021 iso joukko ilmastoaktiiveja julkaisi Yes, we all need hope -musiikkivideon. Se muistuttaa meitä kaikkia siitä, että tarvitsemme konkreettisia ilmastotekoja NYT, jotta voimme säilyttää toivon ja turvata elämän myös tuleville sukupolville.

Aktivistimummoilla on juuri nyt, toukokuun ajan menossa #Kuntavaalit2021 -kampanja #MummotÄänestää. Kampanjassa muistutamme kuntapäättäjiksi tahtovia vastuusta, joka heillä on mm. lähiluonnon säilymisestä. Mummoja opastamme äänestään ehdokasta, joka ottaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja luontokadon uhkan ihan tosissaan. Tule mukaan Aktivistimummoihin ja seuraa kampanjaamme Facebookissa.

Samaan aikaan toteutamme #Taimiteko -keräystä 4H -järjestön nuorten kanssa. Sen avulla istutamme uutta metsää, jotta saamme lisää hiilinieluja. #Mummonmetsä -keräys yhdessä Luonnonperintösäätiön kanssa tähtää siihen, että saamme Suomeen lisää koskematonta luontoa, joka on elintärkeää biodiversiteetin kannalta. Konkreettinen tavoite on kerätä varat nimikoituun mummonmetsään.

Lue lisää Näytä tekosi -kampanjasta https://www.enoprogramme.org/show-your-actions/

Kunnilla iso vastuu kouluruokailusta

Maksuton kouluruokailu on suomalainen sosiaalinen innovaatio, jonka viisaat päättäjät loivat sotavuosien jälkeen yli 70 vuotta sitten. Se mahdollisti, että köyhä maamme pystyi kouluttamaan suuren osan kansastaan. Tätä nykyä jokainen esi- ja peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelija on lakiin perustuen oikeutettu maksuttomaan kouluateriaan. Joka päivä noin 830 000 lasta ja nuorta nauttii kouluruoan.

Kouluruokailun järjestämisestä ja kustannuksista vastaa jokainen kunta. Erot kuntien välillä on suuria.  Kouluruoka on edelleen tärkeä osa lapsen päivittäistä ravinnonsaantia.  Kouluruoalla on myös tärkeä kasvatustehtävä ja sillä on suuri vaikutus suomalaisten hiilijalanjälkeen. Kouluruoan kehittymiseen vaikuttavat sekä opettajat ja rehtorit, ruokapalvelun ammattilaiset että kuntapäättäjätkin. Tärkeää on, että kunnan tavoitteet ovat yhteiset ja yhteistyö kunnissa toimii.

Kouluruokailu on myös ilmastoasia, johon kuntapäättäjät voivat vaikuttaa.

Kouluruokailua järjestämistä varten on tehty valtakunnalliset kouluruokasuositukset. Kuten kaikissa ruokasuosituksissa, myös näissä korostetaan monipuolisuutta ja siirtymistä kasvispainotteisempaan ruokavalioon.

Koululaiset ovat myös itse aktivoituneet vaatimaan kasvispainotteisempaa ruokaa. Vantaan Ruusuvuoren koulun oppilaat vaativat muutosta kouluruokaan:

”Mitä järkeä on siinä, että just kun bilsan tunnilla on puhuttu ihmisen ruokavalion vaikutuksesta ilmastonmuutokseen niin seuraavaksi kävellään ruokalaan syömään lihaa riisillä?”

Nyt koulun oppilaat ja rehtori ovat yhdessä käynnistäneet hankkeen kouluruoan muuttamiseksi ilmastoystävällisemmäksi. https://sites.google.com/eduvantaa.fi/korsovalittaa/muutos-kouluruokaan

Turun kaupunki selvitti kaupungin ruokapalvelujen hiilijalanjälkeen vaikuttavia tekijöitä.  Suurimmiksi kasvihuonekaasujen päästölähteiksi paljastuivat tavallisen sekaruoan tuotanto ja ruokahävikki. Tietoa käytetään hyväksi kehitettäessä ruokapalveluja Turun tavoitellessa hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Lue lisää: https://www.turku.fi/uutinen/2019-04-10_turun-ruokapalvelut-kehittyvat-kohti-hiilineutraaliutta?fbclid=IwAR0MjdzEgUKsUcwHqkL4G-fomn8HK_oyLOYGSrPoOW9EV2GsbUtVldWNvqo 

Opetushallituksen sivuilta löytyy lisää esimerkkejä ympäristöteoista, joita kunnat ovat tehneet kouluruokailuun liittyen: https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestava-kehitys-ja-ilmastovastuu-kouluruokailussa

Kysy kuntavaaliehdokkaaltasi kouluruokailusta

• Miten kotikuntasi tekee pienentääkseen kouluruokailun hiilijalanjälkeä?

• Voitasiinko meidän kunnassa toteuttaa oppilaiden ja opettajien yhteinen projekti kouluruoan muuttamiseksi ympäristöystävällisemmäksi?

Suomessa tehtiin merkittävä sosiaalinen innovaatio 70 vuotta sitten. Nyt on Suomella edelläkävijämaana mahdollisuus tehdä uusi kestävää kehitystä edistävä innovaatio:

Maailman paras koulutusjärjestelmä, jossa opitaan ilmastoystävällinen ruokailu.

Kirjoittajat:

Tarja Kujala, aktivistimummo ja tekn.lis.
Seija Kurunmäki, aktivistimummo ja ruokavaikuttaja

Kuva: Opetushallitus

Nyt katse vesistöihin!

Vapaa-ajan Kalastaja -lehti totesi 2/2021 numeron pääkirjoituksessa, että ”Vaikka vettä ja rantoja Suomen kunnissa riittää, ei niille pääseminen ole aina itsestään selvää. Rannat ovat usein elinkeinoelämän ja liikenteen käytössä. Lisäksi asuntorakentaminen ja loma-asutus ovat vallanneet leijonan osan kuntien parhaista rannoista. Rannoille ja vesille pääseminen voi, etenkin taajama-alueilla, olla hankalaa tai jopa mahdotonta.” Tilanne ymmärrettävästi huolestuttaa vapaa-ajan kalastajia, joita Suomessa arvioidaan olevan 1,5 miljoonaa. Se huolestuttaa myös mummoja; lähes jokaisen suomalaisen sielunmaisemassa on jokin oma rakas ranta, ehkä lapsuuden mummolassa, ehkä leirikesien muistona ja usein omalla kesämökillä. Aamu-uinnit, kävelyt rantateillä tai kalaretket ovat merkittävä osa vapaa-ajanviettoamme.

Kaavoituksessa nähtävä monipuolisesti kuntalaisten tarpeet

Tähän huoleen voidaan vastata kaavoituksella, joka ei lähde taloudellisista lähtökohdista, vaan ottaa aidosti huomioon kansalaisten toiveet, niin rantatiekävelijöiden, kalastajien kuin uimarienkin. Erityisesti taajamien lähellä pitää olla rantoja, jotka ovat kaikkien käytössä esimerkiksi retkeilyyn, souteluun, uimareissuihin ja toki myös kalastukseen.

Yhteiseen käyttöön jätettyjen rantojen niukkuus ei ole ainoa huoli. Itämeri ja monet järvet kärsivät ravinnekuormista, joita erityisesti maatalouden päästöt ovat aiheuttaneet. Seurauksena on jopa täysin saastuneita vesialueita, mutta puhtaammillakin seuduilla leväkukinnot pilaavat vedet juuri parhaaseen loma-aikaan. Nämä päästöt pitäisi saada viimeistään nyt kuriin ja silti vesistöjen toipuminen tulee viemään vuosia. 

Mitä äänestäjän kannattaa huomioida?

John Nurmisen säätiö listaa sivuillaan ( https://johnnurmisensaatio.fi/kuntavaalit2021/ ) vesistöjen kannalta tärkeitä tavoitteita, jotka äänestäjän kannattaa huomioida ehdokasta valitessaan. Ehdokkaan tulisi valtuustossa vaatia, että alueen jätevedet puhdistetaan tehokkaasti. Hänen tulee myös huolehtia, että puhdistamoiden jätevesilietteestä ja kunnan tuottamasta biojätteestä valmistetaan biokaasuttamalla ilmastoystävällistä energiaa. Kunnallisissa ruokahankinnoissa tulee lihan käyttöä korvata lähikalalla, sillä suurin osa vesistöjen ravinnekuormasta liittyy ravitsemukseen. Kaavoituksessa tulee muistaa rannikon arvokas luonto ja ranta-alueiden virkistyskäyttö, sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Lisäksi tulee kaikin keinoin torjua ilmastomuutosta, joka tulee olemaan tuhoisa myös vesistöjemme kannalta. Ja kunta voisi kunnianhimoisesti pyrkiä vaikuttamaan jopa koko Itämeren alueen politiikkaan näiltä osin.

Aktivistimummot ovat aktiivisia myös äänestäjinä. Me mummot valitsemme ehdokkaita, joiden tiedämme pitävän ympäristöarvoja tärkeänä prioriteettinaan. Ja mummoja (ja pappoja) on paljon; muistetaan äänestää vesistöystävällisesti! 

Kirjoittaja Helena Kääriäinen

Piirros Anne Leppänen

Lähimatkailua pyöräillen

Pyöräily on juuri sellaista kuin haluat sen olevan. Voit edetä leppoisasti katsellen ja  levähdellen tai vauhdikkaasti itseä haastaen. Joka tapauksessa pyöräily on terveellistä ja virkistävää mielelle ja keholle. Turvallistakin se on näin korona-aikana. Toinen suunnittelee matkansa yksityiskohtia myöten jo ennakkoon. Toinen lähtee seikkailemaan ilman tiettyä päämäärää.  Halutessaan voi vinkkejä kysellä muilta, tutustua eri paikkakuntien tarjontaan, etsiä pysähtymiskohteita ja vierailupaikkoja jo ennakkoon. Tai sitten voi vain lähteä matkaan, antaa tien viedä. 

Edessä on varsinainen pyöräilyn kesä. Jo viime vuonna pyörien myynti ja vuokraus tekivät ennätyksiä ympäri Suomen. Erityisesti Lapissa maastopyörät kannatti varata jo ennakkoon, jos halusi päästä tuntureille sähköisen maastopyörän selässä.  Viime vuonna Suomeen perustettiin Pyörämatkailukeskus ja sen uusia verkkosivuja viimeistellään parhaillaan. Sinne ollaan keräämässä monenlaisia vinkkejä pyörämatkailuun. Olit sitten kiinnostunut retkeilystä, lyhyemmistä seikkailuista, pyöräilystä maastossa tai maanteillä, jatkossa tietoja löytyy heidän sivuiltaan. 

Koska sivuja ei vielä ole, keräsimme yhdessä hämäläisten pyöräilijöiden kanssa jo ennakkoon vinkkejä ja ehdotuksia pyöräilyyn Kanta-Hämeessä. Kooste monipuolisesta tarjonnasta on kerätty “Hämeen pyöräreitit  - vinkkejä ja ehdotuksia” Trello-taululle. Taulua täydennetään vielä touko-kesäkuulla ja jatkossakin kommenttien ja ehdotusten perusteella.

Perinteisiä vanhoja reittejä 

Hämeen härkätiellä on vaellettu jo vuosisatoja. Matkan Turusta Hämeenlinnaan voi kulkea pyöräillen ja viipyillen. Äskettäin oli VisitFinlandin Matka itseen -verkkoseminaari, jossa kerrottiin pyhiinvaelluksista kautta aikojen. Harva tietää, että vanha Hämeen härkätie on osa kuuluisaa vanhaa Santiago de Compostela -reittiä. Matkan varrelta ja tien läheisyydestä löytyy monenlaista kulttuuri- ja luontokohdetta. Ahvenanmaa ja Saariston rengasreitti ovat kutsuneet pyöräilijöitä jo vuosikymmenten ajan.  Tampereen suunnalla pyöräilyn mahdollisuuksia ja palveluita on kerätty hienolle Pyhä-Näsi Järvien reitti  -sivustolle. Saimaan pyöräilyreitit kulkevat myös kauniissa järvimaisemissa.

Junalla lähemmäksi
Lähijuniin pyörän saa ilmaiseksi mukaan. Junalla pääsee suoraan pienille paikkakunnille pyöräilemään maalaismaisemaan ja rauhallisimmille teille.  Ryttylän seisakkeelta pääsee Hausjärven peltomaisemiin. Halutessaan voi osallistua vaikka kesäkuun Kyläpyöräilyyn, jolloin tarjolla on kartat ja mehutarjoilua kylätaloilla. Mommilan kyläpuoti on myös viehättävän nostalginen kesäkohde. Puoti tarjoaa matkan menneeseen aikaan. Turengin asemalta on hyvä reitti Laurinmäen torpparimuseoon ja vanhalle kulttuuri- ja luontoalueelle. Mansikka-aikaan voi vaikka kahvitella Ison-Hiiden mansikkatilan pienessä tunnelmallisessa kahvilassa. Parolan asemalta pääsee kiertämään Lehijärven ympäri ja poikkeamaan Mierolan silta Cafen terassille Vanajaveden kansallismaisemaan. Iittalan naivistiselta taideasemalta on lyhyt matka Lasimäelle taidenäyttelyyn ja Kultasuklaan tehtaanmyymälään, ja sieltä voi jatkaa matkaansa pyöräillen kohti vanhaa Sääksmäen kansallismaisemaa - Visavuorta ja Rapolan harjua. Osan matkaa voi kulkea myös Hopealinjan vesibusseilla. 

Tapahtumia vai omia reittejä?
Oman pyöräretken voi suunnitella pyöräilytapahtumien yhteyteen, jolloin tarjolla on karttoja, opastettuja reittejä ja tarjoilua. Kesällä Hämeessä pyöräillään Sandran yörinkiä Hauholla, Valajärven ympäri Renkoviikolla ja Suvi-illan pyöräilyssä Forssassa. Maastopyöräilyjä on perinteisesti ollut Aulangolla, Kiipulassa, poronpolulla Lopella ja Evolla. Niistä löytyy myös merkittyjä reittejä maastopyöräilyyn.

Jos taas haluaa suunnistaa ja seikkailla itsekseen, monet erilaiset mobiiliapplikaatiot tarjoavat apua omien reittien suunnitteluun, suunnistamiseen, kauniiden maisemakohteiden ja paikallisten palveluiden löytämiseen. Käteväksi ennen matkaa ja matkan varrella ovat osoittautuneet mm.Google & Google Maps  (pyörätiet & kohteet), Komoot (muiden vinkit kauniista kohteista), TrailMap (maastopyöräilyn polut), Jälki.fi  (monenlaisia reittejä maastoon ja maantielle) ja OSM - OpenStreetMap (pyörätiet ja kohteet). 

Toiset suunnistavat pyöräillessään edelleen paperikarttojen kanssa ja onneksi niitäkin löytyy. Etelä- Suomen retkeily GT karttaan (2019) on merkitty pyöräilyreitit päällystetietoineen sekä haja-asutusalueen kauppoja ja ravintoloita.

Matkalla pyöräillen ja pyöräilyä matkaillen 

Yhä useammat hotellit tarjoavat pyöriä lainaan tai vuokralle. Monessa kaupungissa pääsee kaupunkiin tutustumaan nykyään myös kaupunkipyörällä. Pyörällä on hyvä kierrellä museoita, kahviloita, näyttelyitä, puistoja ja puutarhoja. Riihimäellä museoalue - Suomen lasimuseo ja metsästysmuseo ovat muutaman kilometrin päässä keskustasta ja sinne matka taittuu mukavasti pyörällä. 

Pyöräilit sitten lähelle tai kauas, kutsu ja kannusta mukaan muitakin. Pyöräily lähimatkaillen on myös ilmastoteko. Lähiretki leppoisasti pyöräillen uimarannalle ja jäätelökioskille tai luontokohteen laavulle piknikretkelle voi olla kesän ikimuistoinen elämys.

Hyviä kesän pyöräretkiä toivotellen,

Minna Takala
Aktivistimummo

Tawast Cycling Club puheenjohtaja &
Hämeen liiton aluekehitysasiantuntija
Kuva: Hämeenlinnan Uutiset

Linkkejä 

Pyörämatkailukeskus FB sivut - 

https://www.facebook.com/Py%C3%B6r%C3%A4matkailukeskus-112401873911015

Hämeen pyöräreitit - vinkkejä ja ehdotuksia

https://trello.com/b/lhAtKijh/h%C3%A4meen-py%C3%B6r%C3%A4reittit-vinkkej%C3%A4-ja-ehdotuksia

Hämeen härkätie

https://www.harkatie.com/

Pyhä-Näsi järvien reitit 

https://pyhanasi.fi

Mobiliipalvelut ja kartat

Google Maps

https://www.google.fi/maps

Komoot

https://www.komoot.com/

Trailmap

https://trailmap.fi/

OpenStreetMap

https://www.openstreetmap.org/

Etelä-suomen Retkeily GT kartta (2019)

https://karttakauppa.fi/fi/retkeily-gt-etela-suomi-1-250-000-2019/F205040/dp